Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Master's theses

Collections

Recent Submissions

  • A genome-wide association study of recurrent aphthous stomatitis in a Finnish population 
    Kempas, Jenni; Salminen, Aino; Salo, Tuula; Pussinen, Pirkko; Al-Samadi, Ahmed (2024)
    Objective: The aim of this study was to identify genetic variants that could predispose individuals to recurrent aphthous ulcers (RAS). Methods: A genome-wide association study (GWAS) was carried out using data from the Northern Finland Birth Cohorts (NFBC) 1966 and 1986. Data on aphthous ulcers was collected by questionnaires. The NFBC 1966 consisted of 1 440 individuals (462 cases and 978 controls), while the NFBC 1986 included 875 individuals (312 cases and 563 controls). Approximately 2.5 million SNPs were genotyped or imputed for each participant, and their associations with RAS were analyzed by linear regression. Results from the cohorts were combined by a meta-analysis. Results: None of the studied SNPs reached the genome-wide significant threshold of p < 5 x 10-8. A total of 18 genetic loci were discovered as having a potential role in the development of recurrent aphthous ulcers at a suggestive level of significance (p < 1*10-5). One of these loci (IRF8, p = 6.9*10-6) has been previously associated with mouth ulcers in the UK biobank and with Bechet’s disease. Several of the lead SNPs were potentially functional according to in silico analyses. Genes near our lead SNPs were enriched in the interferon α/β signaling pathway. Conclusions: It can be concluded that RAS is caused by variation in multiple genes. Further studies in larger populations and multi-ethnic meta-analyses are needed to fully elucidate the possible genetic basis of RAS.
  • Viestintäkatkosten analysointi ja niiden vaikutukset suunterveydenhuollon kriisitilanteissa 
    Naukkarinen, Albin (2025)
    Tutkielma tarkastelee viestintäkatkoksia ja niiden vaikutuksia terveydenhuollon kriisitilanteissa. Tavoitteena oli analysoida, missä ja miksi viestintä epäonnistuu ja miten nämä katkokset vaikuttivat päätöksentekoon, potilasturvallisuuteen ja organisaatioiden toimintaan. Tutkimuksessa käytettiin valmiusharjoitusta, jossa moniammatillinen ryhmä simuloi kriisitilannetta terveydenhuollon ympäristössä. Harjoitukseen osallistui 29 henkilöä, jotka vastasivat kyselyihin ennen ja jälkeen harjoituksen. Ennakkoon osallistujat arvioivat tuntevansa kriisiviestintäprotokollat keskinkertaisesti, mutta harjoituksen jälkeen 86 % koki ymmärryksensä ja valmiutensa parantuneen. Lisäksi yli 90 % ilmoitti saaneensa syvällisemmän käsityksen viestinnän merkityksestä kriisitilanteissa. Harjoitus toi esiin viestintäkatkoksia, jotka johtivat viivästyksiin, resurssien huonoon koordinointiin ja vastuukysymysten epäselvyyksiin. Esimerkiksi viivästykset tiedonvälityksessä hidastivat reagointia veden sabotointia simuloivassa tilanteessa. Myös COVID-19-pandemian aikana opittuja viestintämalleja sovellettiin tilanteisiin, joissa ne eivät olleet täysin soveltuvia. Tulokset korostavat kriisiviestinnän avoimuuden, selkeyden ja teknologisten työkalujen, kuten Teamsin ja puhelimen merkitystä. Vaikka teknologiat tukivat viestintää, niiden käytössä ilmeni vaihtelua. Harjoitus myös vahvisti moniammatillisen yhteistyön keskeistä roolia kriisinhallinnassa. Onnistunut kriisiviestintä vaatii selkeitä protokollia, käytännön harjoittelua ja joustavuutta uusissa tilanteissa. Koulutus ja jatkuva harjoittelu ovat keskeisiä kehityskohteita, jotta terveydenhuollon organisaatiot voivat parantaa viestintää ja varautumista tuleviin kriiseihin. Harjoituksen opit tarjoavat arvokasta tietoa kriisinhallinnan kehittämiseen paikallisella ja valtakunnallisella tasolla.
  • A real-life cohort of patients with antifibrotic-treated non-idiopathic pulmonary fibrosis progressive pulmonary fibrosis 
    Vertanen, Elisa (2024)
    Keuhkojen parenkyymisairaudet on moninainen joukko sairauksia, joiden yhteisenä piirteenä on keuhkokudoksen vaurioituminen. Keuhkofibrooseissa toimiva keuhkokudos korvautuu arpikudoksella ja menettää toimintakykynsä. Tämän seurauksena keuhkojen tilavuus ja kaasujenvaihto alenevat. Keuhkofibrooseja on lukuisia erilaisia. Idiopaattinen keuhkofibroosi (IPF) on krooninen, etenevä keuhkosairaus, jolle on ominaista keuhkokudoksen tietynlainen arpeutuminen (UIP=Usual Interstitial Pneumonia). IPF-potilaiden ennuste on huono; keskimääräinen elinaika diagnoosin jälkeen on 2–5 vuotta. On myös olemassa joukko etiologialtaan vaihtelevia sairauksia, jotka eivät ole IPF:ää, mutta omaavat usein samanlaisen arpeutumistyylin (UIP) ja käyttäytyvät hyvin samankaltaisesti. Tyypillisiä kyseiseen ryhmään kuuluvia sairauksia ovat idiopaattinen epäspesifinen interstitiaalinen pneumonia (iNSIP), sidekudostauteihin liittyvät interstitiaaliset keuhkosairaudet (CTD-ILD) ja allerginen alveoliitti. Lähtökohtaisesti nämä sairaudet ovat hoidettavia tai rajoittuvia. Joissain tapauksissa fibroosi kuitenkin etenee. ATS (American Thoracic Society) ja ERS (European Respiratory Society) tekevät keuhkosairauksista luokitteluita ja hoitosuosituksia. Etenevät keuhkofibroosit, jotka eivät ole IPF:ää, voidaan ATS/ERS-kriteerien täyttyessä luokitella ryhmään PPF (progressive pulmonary fibrosis). Näihinkään sairauksiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta niiden etenemistä voidaan hidastaa esimerkiksi fibroosiin liittyvän sidekudostaudin hyvällä hoidolla, tupakoinnin välttämisellä sekä antifibroottisilla lääkkeillä, joista vain nintedanibilla on virallinen käyttöindikaatio PPF-tyyppiseen keuhkofibroosiin. Tämän retrospektiivisen tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa, millaisia PPF-potilaita HUS-alueella on, kuinka suuri osa heistä käyttää nintedanibia ja miten lääkehoito on heillä sujunut. Kaikki HUS-alueella hoidossa 1/2022-5/2024 olleet PPF-potilaat kerättiin potilastietojärjestelmästä. Aineistoon valikoitui kaikkiaan 31 potilasta. Yhteensä 30 potilasta oli aloittanut nintedanibin seuranta-aikana. Haittavaikutuksien vuoksi heistä 6 (20%) oli lopettanut lääkkeen käytön pysyvästi. Potilaita, jotka käyttivät nintedanibia vielä seuranta-ajan päättyessä ja joiden annos oli tiedossa, oli yhteensä 19 (61%). Heistä 10 (53%) pystyi käyttämään lääkettä redusoidulla annoksella (100 mg kahdesti vuorokaudessa). 9 potilasta (47 %) sieti täyttä annosta (150 mg kahdesti vuorokaudessa). Tutkimuksessa selvisi, että suuri osa nintedanibia käyttävistä PPF-potilaista käyttää lääkettä redusoidulla annoksella, vaikka suositusta pienemmän annoksen tehosta on olemassa rajallisesti tietoa. Huomionarvoista on myös, miten tutkimuksen aineiston PPF-potilaat poikkesivat nintedanibin faasi III-tutkimuksen PPF-potilaista.
  • Self-assessed competence in relation to bruxism among undergraduate dental students in Finland 
    Näsänen, Jatta; Karaharju-Suvanto, Terhi; Lobbezzoo, Frank; Lappalainen, Olli-Pekka; Nykänen, Laura (2024)
    Objective: Bruxism is a repetitive masticatory muscle activity (MMA) characterised by clenching or grinding of the teeth and/or by bracing or thrusting of the mandible. It can occur during sleep (sleep bruxism) or during wakefulness (awake bruxism). Bruxism was previously seen as a parafunction with only negative consequences. According to our current understanding, bruxism is a muscle behaviour, which can be a risk factor for certain negative health outcomes (e.g. mechanical tooth wear, painful tempomandibular disorders) or a protective factor against health outcomes like obstructive sleep apnea, gastroesophageal reflux, and dry mouth. The definition and understanding of bruxism have evolved significantly during past decade. This paradigm shift implies that outdated knowledge can persist among dental practitioners. The aim of this study was to investigate dental students’ knowledge of the current concepts of bruxism and approaches to its management. Methods: This study is focusing on dental students in Finland. The questionnaire of 17 questions was sent via email to all dentistry students in Finland (n=1000). Answers (n=220) were analysed with the SPSS (version 28, SPSS Inc., Chicago, IL, USA) using the 𝑥�𝑥�2 test and the Spearman correlation coefficient. Results: The knowledge of bruxism was better the further along in their studies (p < 0.001) the student was. Students who had already been taught the topic were also more likely to answer correctly to claims about bruxism (p < 0.001). An exception was the students' perception of the role of occlusion as an aetiological factor for bruxism; the higher the stage of study (p = 0.009) and the more hours taught the subject (p = 0.018), the more likely they were to select occlusion as an aetiological factor. 7 Conclusion: Finnish dental students’ general knowledge about bruxism is at a good level and increases as they progress in their studies. However, the outdated perception of occlusion as an aetiological factor for bruxism persists and increases as studies progress. Universities need to invest in training in the most recent knowledge and in critical evaluation of the available information on bruxism
  • Lasten tavoitteellinen toiminta VR-simuloiduissa arkitilanteissa – älykkyyden, ADHD:n ja iän vaikutus 
    Vappula, Hanna (2025)
    Objective: It is well established that high intelligence is associated with better academic and work performance, as well as abstract problem-solving ability. Research in this field has predominantly utilized correlational methods to explore the relationship between intelligence and specific educational or vocational achievements. However, there is limited research examining the connection between intelligence and the ability to perform daily tasks. There is a demand for gathering systematic research evidence on children’s ability to carry out daily activities, because difficulties in this area can have a negative impact on self-esteem, social relationships and hinder the development of independence. The objective of this cross-sectional study was to throw light on the effects of crystallized and fluid intelligence on goal-directed behaviour in mid-childhood. Methods: 148 children aged 9–13 took part in the study (76 % boys). Half had been diagnosed with attention deficit hyperactivity disorder (ADHD). General linear regression models were used to study the impact of intelligence, ADHD and age on goal-directed behaviour. WISC-IV Similarities and Matrix reasoning were used to measure intelligence, and goal-directed behaviour was assessed with the EPELI task which simulates home environment using virtual reality (VR) technology. Results: ADHD was associated with weaker performance in simulated daily activities and this result appeared in all statistical models. Higher fluid intelligence predicted an increased number of completed tasks and more efficient navigation. Higher crystallized intelligence predicted better efficiency in completing tasks. Older age predicted more efficient navigation. One statistically significant interaction effect appeared – crystallized intelligence was more strongly related to the number of tasks completed by younger than older children. Children with ADHD diagnosis did not differ from typically developing children in the way intelligence or age were related to goal-directed behaviour. Conclusions: In mid-childhood fluid intelligence appears to support the choice of appropriate action strategies in daily activities. The results indicated that this may apply particularly to the number of tasks completed and smart ways to navigate the home while completing tasks. Crystallized intelligence appears to support the accumulation of knowledge and understanding of daily activities, as well as objects and tools used to complete them, in a way that makes it efficient to direct the attention to sub-tasks. In this study, the effect sizes for intelligence and age varied from small to medium and the strongest model explained 38 % of variance. Conclusions related to the results should be drawn with caution, as the relatively small sample size may limit the generalisability and reliability of the findings.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO