Pedagogiska fakulteten
Senaste titlar
-
(2024)Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kokevatko vastavalmistuneet luokanopettajat ulkonäköpaineita, mistä niitä mahdollisesti koetaan, ja mitä vastavalmistuneet luokanopettajat ajattelevat yleisesti opettajien ulkonäöstä. Tutkimus pyrkii ymmärtämään ulkonäköpaineiden kokemista ja antamaan lisää tietoa niiden syistä. Ulkonäkö on yhä enemmän esillä muun muassa sosiaalisen median vuoksi, eivätkä opettajatkaan säästy ulkonäköön kohdistetuilta arvosteluilta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, sisällönanalyysin avulla. Aineisto koottiin haastattelemalla yhdeksää vastavalmistunutta luokanopettajaa. Haastattelu toteutettiin puolistrukturoituna haastattelututkimuksena ja haastatteluissa luokanopettajilta kysyttiin opettajan ulkonäköön ja omiin ulkonäköpaineisiin liittyviä kysymyksiä. Haastatteluissa kysyttiin myös sitä, millaiselta nykypäivän opettaja saa näyttää. Aineisto litteroitiin ja analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Aineistosta nostettiin esiin toistuvia teemoja, jotka koottiin suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Nämä teemat luokiteltiin ja niiden perusteella muodostettiin tutkimuksen tulokset. Yhdeksästä vastavalmistuneesta luokanopettajasta kahdeksan koki ulkonäköpaineita. Ulkonäköpaineita koettiin stereotypiasta poikkeamisen, nuoren iän ja todistelun tarpeen, itsetunto-ongelmien sekä muiden mielipiteiden vuoksi. Muiden mielipiteistä erityisesti työyhteisön ja huoltajien mielipiteiden koettiin aiheuttavan ulkonäköpaineita. Vastavalmistuneet luokanopettajat ajattelevat, että nykypäivänä opettajan ulkonäöstä ajatellaan melko vapaamielisesti. Esimerkiksi tatuoinnit ja vahva meikki olivat vastavalmistuneiden luokanopettajien mielestä sallittuja. Vain seksuaaliset ja avonaiset vaatteet, etenkin naisopettajilla, koettiin kielletyiksi. Opettajien sallittiin kuitenkin pukeutua tällaisiin vaatteisiin vapaa-ajallaan, mikä heijastaa muutosta opettajan identiteetin käsityksessä työn ulkopuolella. Monet vastavalmistuneet opettajat ajattelivat, että opettajien voisi olla jopa suotavaa ilmentää epätyypillistä ulkonäköä toimien näin roolimalleina.
-
(2024)Tavoitteet. Maisterintutkielmani tavoitteena oli selvittää lastenkirjan Sulon ja Elsin uudet naapurit soveltuvuutta kulttuurisen moninaisuuden kohtaamisen ja toiminnallisen yhdenvertaisuuden tukemiseen. Tutkimustehtävänäni oli selvittää, miten kyseinen lastenkirja soveltuu tähän tarkoitukseen kulttuurisesti moninaisessa maailmassa. Tarkemmiksi tutkimuskysymyksiksi asetin seuraavat kaksi: miten Sulon ja Elsin uudet naapurit –lastenkirjan sisällöt soveltuvat toiminnallisen yhdenvertaisuuden tukemiseen ja miten toiminnallinen yhdenvertaisuus näkyy kolmasluokkalaisten kuvallisissa tulkinnoissa Sulon ja Elsin uudet naapurit –lastenkirjan lapsihahmojen leikeistä. Tutkielmani perustuu kulttuurisen moninaisuuden, toiminnallisen yhdenvertaisuuden, lastenkirjallisuuden sekä kuvallisen ilmaisun käsitteisiin. Toiminnallisen yhdenvertaisuuden edistäminen edellyttää moninaisuuskasvatusta, joten tämä kasvatustavoite toimii tutkimukseni lähtökohtana. Hyödynsin kandidaatin tutkielmassani (Hovi, 2022) saatuja tuloksia toiminnallisen suvaitsevaisuuden edistämiseen hyödynnettävän lastenkirjallisuuden kriteerejä. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusprosessi koostui kahdesta osiosta. Ensiksi analysoin lastenkirjaa ja etsin monipuolisesti tuloksia tutkimuskysymyksiini teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla, jossa teoriapohjana toimi toiminnallisen yhdenvertaisuuden tukemiseen hyödynnettävän lastenkirjallisuuden kriteerit. Luokittelin löytämäni tulokset teemoittain. Toisessa osiossa toteutin piirrostutkimuksen kolmasluokkalaisilla tutkien, miten kolmasluokkalaiset tulkitsevat kuvallisesti kirjan lapsihahmojen leikkejä. Tutkin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla, miten toiminnallinen yhdenvertaisuus näkyy piirroksissa. Lopuksi muodostin näistä tuloksista yleisiä johtopäätöksiä ja pohdintaa tutkimuksen kohteena olevan lastenkirjan soveltuvuudesta toiminnallisen yhdenvertaisuuden edistämiseen kulttuurisen moninaisuuden näkökulmasta. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimukseni perusteella Sulon ja Elsin uudet naapurit soveltuu toiminnallisen yhdenvertaisuuden tukemiseen ja kulttuurisen moninaisuuden ymmärtämisen lisäämiseen, sillä sen tekstissä ja kuvituksessa esitetään kulttuurista moninaisuutta monipuolisesti positiivisin ja yhdenvertaisin kuvauksin. Kirja tarjoaa moninaisille lukijoille samaistumisen kohteita. Selkeä ja rento kieliasu sekä esteettinen kuvitus tukevat toiminnallisen yhdenvertaisuuden edistämistä. Kirja ei esitä tai käsittele kulttuurisen moninaisuuden ulottuvuuksista kieleen, sosioekonomiseen taustaan, uskontoon tai maailmankatsomukseen liittyvää moninaisuutta. Piirrostutkimuksen keskeinen tulos on, että kirjan lapsihahmot, jotka esiintyvät aineistossa, esitetään yhden vertaisina ilman syrjintää. Osassa piirroksista näkyy myös toiminnallisuutta. Muutama etniseen vähemmistöön sekä sukupuolivähemmistöön kuuluva lapsihahmo esiintyvät aineistossa vain vähän, eli näiden kulttuurisen moninaisuuden ulottuvuuksien moninaisuuden esittämisessä kirja ei onnistu täysin. Kirjan kehityskohteita ja puutteita voidaan täydentää esimerkiksi muulla lastenkirjallisuudella tai faktatiedolla.
-
(2024)Tutkielmassani analysoin eduskunnan kyselytunnilla käytyä keskustelua määräaikaisten opettajien työttömyysturvasta retorisen analyysin keinoin. Tutkimuksen tavoitteena on avata puheenvuoroissa ilmenevät kielelliset mekanismit, jotka pyrkivät vakuuttamaan yleisön. Tutkielmassani tarkastellaan erityisesti sitä, mitä retorisia keinoja kansanedustajat ja työministeri käyttivät puheenvuoroissaan. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, mitä retorisen analyysin avulla voidaan päätellä puheenvuoroissa esitettyjen väitteiden asiaperustaisuudesta. Aineistoni koostui eduskunnan täysistunnon pöytäkirjan (PTK 38/2023 vp) keskustelusta määräaikaisten opettajien työttömyysturvasta. Retorisen analyysin toteutuksessa hyödynnettiin Chaïm Perelmanin (1996) sekä Arja Jokisen (2016c) vakuuttelevan ja suostuttelevan retoriikan analysointikeinoja. Kansanedustajat sekä työministeri hyödynsivät puheenvuoroissaan monipuolisesti erilaisia retorisia keinoja, mutta etenkin opposition kansanedustajien väitteiden asiaperustaisuus jäi yksipuoliseksi. Opposition kansanedustajien puheissa toistuivat opettajien arvostusta korostava ylistyspuhe sekä hallitusta syyttävä oikeuspuhe. Työministerin vastauspuheenvuorojen retoriikka ohjautui määräaikaisia opettajia koskevan ongelman juurisyyhyn, jolloin argumentoinnin asiasisällön painopiste siirtyi osin pois työssäoloehdon pidentämisestä. Eduskunnan kyselytunnilla esitettyjen puheenvuorojen retoriikan vakuuttavuuden arviointi oli riippuvainen yleisöstä, johon puheenvuorojen esittäjät pyrkivät väitteillään vaikuttamaan. Retorisen tilanteen moninaisesta yleisösuhteesta johtuen vastaus ei ollut yksiselitteinen, sillä puheenvuorojen esittäjien strategiset tavoitteet ohjasivat puheenvuoroissa ilmenevää retoriikkaa.
-
(2024)Tutkimuksen tavoite oli selvittää, millaisia käsityksiä luokanopettajaopiskeijoilla on gradusta omakohtaisesti ja osana praktiseen ammattiin valmistavia maisteriopintoja. Tavoitteena oli myös selvittää, millaisia näkemyksiä opiskelijoilla on graduohjauksen laadusta. Korkeakouluopiskelijoiden suhdetta opiskeluun ja oppimiseen on aiemmassa tutkimuksessa tarkasteltu kulttuurisesti jaettuja merkityksiä painottavan yhteiskunnallisen suuntauksen sekä oppimisen prosesseja painottavan psykologisen suuntauksen kautta. Aiemmissa tutkimuksissa on selvinnyt, että opiskelijat suuntautuvat opintoihinsa opiskelun itseisarvoa tai välinearvoa korostaen ja oppivat gradun tekemisestä sisältötietoa, tutkimuksellisia taitoja sekä itsetuntemusta. Tämä laadullinen tutkimus pohjautuu fenomenografiseen tutkimusperinteeseen. Avoimilla kysymyksillä pyrittiin muodostamaan aineisto, johon sisältyisi kaikki haastateltavien erilaiset käsitykset aiheesta. Haastatteluaineistoa kertyi 319 minuuttia, mikä karkeistetusti litteroituna vastaa 98:aa sivua. Aineisto analysoitiin käyttäen kahta eri menetelmää: käsityksiä gradun merkityksestä analysoitiin fenomenografisella tulkitsevalla analyysilla ja kokemuksia ohjauksen laadusta analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tutkimustuloksista nousi esiin kaksi käsitysryhmää gradun merkityksestä. Gradu nähtiin ylpeyden arvoisena saavutuksena ja henkilökohtaisen kehittymisen matkana mutta myös välttämättömyytenä, johon opinnot eivät riittävästi valmista. Gradun todettiin kehittävän tekijänsä itsetuntemusta ja taitoja monipuolisesti, mutta antavan niukasti valmiuksia opettajan käytännön työhön. Tulokset osoittavat, että ohjauksen laatua edistää ohjaajan paneutuminen ja arvostus ohjaustehtävää kohtaan. Ohjauksen laatua puolestaan heikentää ohjaajan persoonalliset toimintatavat, jotka eivät tähtää työn edistymiseen sekä seminaarityöskentelyn jäsentymättömyys.
-
(2024)The abundance and diversity of information, coupled with technological advances and the growing complexity of scientific problems, present significant challenges for individuals in the digital era. This study explores how Finnish individuals evaluate the credibility of socio-scientific information they encounter online. While the body of research on credibility evaluation has grown in recent decades, more research is needed to understand how individuals dissect information and evaluate its quality for decision-making. Previous studies have largely focused on students and educational contexts; however, this study aimed to fill the gap in understanding how adults, particularly Finnish citizens, evaluate the credibility of online information without being constrained by specific evaluation tools. The research employed a qualitative approach, collecting data from 166 participants in Finland via an online decision-making task based on a real-world public petition about the classification of peat as a renewable resource. Participants assessed the credibility of six provided articles and justified their evaluations through responding to an open-ended question. These responses were analyzed using qualitative content analysis to identify patterns in credibility assessment strategies. The findings revealed that Finnish individuals rely on a multidimensional strategy for evaluating credibility, considering both content-based and source-based criteria. Participants evaluated the authority of the publishers and expertise of the authors, along with the accuracy, quality, and objectivity of the information. Justification strategies varied, with most participants relying on personal knowledge and intuition, while others cross-referenced multiple sources to validate information. This research highlights the importance of critical thinking and sourcing skills in efficiently assessing online information. The study suggests a need for continuous educational interventions that enhance evaluation and justification skills, enabling individuals to navigate the digital information landscape effectively, focusing on multiple credible sources. Further research is recommended to explore credibility evaluation strategies in different contexts and among diverse populations.