Faculty of Law
Recent Submissions
-
(2024)Foreign direct investment has long been a cornerstone of global economic growth and integration, providing countries with access to capital, technology, and expertise, thereby fostering development and innovation. However, in recent years, the landscape for such investments has changed due to increased trade and investment tensions. These heightened tensions have led to increased caution and tightened regulations surrounding foreign direct investment. This thesis examines the development of the regulatory landscape for screening of foreign direct investments in the EU. It aims to answer three research questions relating to: i) what factors led to changes in attitudes among EU Member States that resulted in the establishment of the EU-wide Screening Regulation in 2019, ii) assessing the Screening Regulation ex-post, to what extent it achieved its goals and whether any shortcomings have been identified, and iii) why a proposal for reform of the EU-wide Screening Regulation was introduced in 2024, and how well the proposed changes address the identified shortcomings in the 2019 Screening Regulation. The study finds that increased tensions and security concerns regarding foreign direct investments, especially in critical sectors, led to stronger support for an EU-wide screening regulation. The 2019 Screening Regulation established a cooperation mechanism for more efficient information sharing and collaboration to assess and potentially restrict foreign investments on security and public order grounds. However, the regulation had limitations, such as not making it mandatory for EU Member States to implement a national screening mechanism. The proposal to reform the EU-wide screening regulation made in 2024 aims to address these shortcomings while also considering the changed global investment environment. Nevertheless, the study also finds that the proposal contains certain potential issues that may require further clarification.
-
(2024)Mielentilan selvittämistä koskevaa järjestelmää kohtaan on viime vuosina esitetty paljon mielenkiintoa. Järjestelmää koskevien tutkimusten pääpaino on ollut sen toimivuuden selvittämisessä empiirisesti. Sen sijaan järjestelmän tulevaisuutta tarkastelevia tutkimuksia on tehty vähemmän. Empiiristen tutkimusten perusteella järjestelmän kehittämiselle on kuitenkin tarve. Tutkimuksen ensimmäinen pääluku koskee tavoitteenasettelua. Luvussa vastataan tutkimuskysymykseen koskien sitä, millaista selvitystä Suomen mielentilan selvittämistä koskevan järjestelmän tulisi tuottaa. Tutkimuskysymykseen vastataan asettamalla järjestelmälle tavoite. Tavoite asetetaan yhteensovittamalla järjestelmän taustalla toimiva selvittämisintressi ja kustannusintressi. Luvun lopputuloksena tavoitteeksi asetetaan se, että järjestelmän tulisi tuottaa rikokseen syylliseksi katsottujen mielentilasta riittävä selvitys mahdollisimman pienin kustannuksin. Tutkimuksen toinen pääluku koskee lähtötilannetta. Luvussa vastataan tutkimuskysymykseen koskien sitä, tuottaako Suomen nykyinen mielentilan selvittämistä koskeva järjestelmä asetetun tavoitteen mukaista selvitystä. Tutkimuskysymykseen vastataan tarkastelemalla järjestelmää koskevaa sääntelyä normitasolla ja empiirisellä tasolla asetetun tavoitteen näkökulmasta. Luvun lopputuloksena havaitaan, että järjestelmä ei monelta osin tuota asetetun tavoitteen mukaista selvitystä. Tutkimuksen kolmas pääluku koskee keinoja. Luvussa vastataan tutkimuskysymykseen koskien sitä, miten Suomen mielentilan selvittämistä koskevaa järjestelmää tulisi kehittää, jotta se tuottaisi asetetun tavoitteen mukaista selvitystä. Tutkimuskysymykseen vastataan kartoittamalla keinoja, joilla voidaan vaikuttaa nykyjärjestelmän ongelmien taustasyihin. Kartoituksen jälkeen keinojen hypoteettista toimivuutta testataan. Luvun lopputuloksena havaitaan, että järjestelmän ongelmien ratkaisemiseksi on olemassa varteenotettavia keinoja, mutta useimmat niistä edellyttävät lakimuutoksia.
-
(2025)Suomen rahapelijärjestelmä on historiallisen murroksen kohteena, kun Petteri Orpon hallitus julkaisi heinäkuussa 2024 luonnoksen hallituksen esitykseksi uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi. Esityksen mukaisesti Suomen arpajaislailla luotuun monopoliin perustuva rahapelijärjestelmä on tarkoitus purkaa ja siirtyä osittaiseen toimilupajärjestelmään, jossa online-rahapelit siirtyisivät yksinoikeuden piiristä toimilupajärjestelmän piiriin. Muutos olisi historiallinen erityisesti siitä syystä, että kaikkia rahapelejä koskevan yksinoikeusjärjestelmän on perinteisesti nähty olevan tehokkain keino suojella kuluttajia rahapeleistä johtuvilta sosiaalisilta ja terveydellisilta haitoilta, ja aiemmat rahapelilainsäädännön uudistukset ovatkin keskittyneet juuri yksinoikeusjärjestelmän vahvistamiseen. Tutkielmassa perehdytään Suomen voimassa olevan rahapelilainsäädännön nykytilaan sekä tutkitaan sitä, miten rahapelilainsäädäntömme kuluttajaa suojaavat normit ovat muovautuneet nykyiseen muotoonsa. Tutkielmassa tarkastellaan rahapelimarkkinoiden kehitystä 2000-luvulla online-rahapelien yleistyessä räjähdysmäisesti EU:n sisämarkkinoilla ja niiden luomia haasteita kansalliselle lainsäädännölle. Euroopan unionin rahapelitoimintaa koskevan lainsäädännön puutteesta johtuen tarkastellaan EUT:n vakiintunutta oikeuskäytäntöä ja sen luomia raameja kansalliselle lainsäädännölle. Kansallisen kuluttajansuojan tarkastelun tueksi tutkielmassa arvioidaan lisäksi hyvin pintapuolisesti Ruotsin ja Norjan rahapelilainsäädäntöjä. Lopuksi tutkielmassa arvioidaan hallituksen esitysluonnoksen mukaisen rahapelilainsäädännön vaikutusta kansalliseen kuluttajansuojasääntelyyn, rahapelijärjestelmän uudistuksen mahdollisesti luomia lainsäädännöllisiä haasteita sekä pohditaan ratkaisuja uudistuksen luomiin kuluttajansuojaoikeudellisiin haasteisiin. Rahapelilainsäädännön nykytilan, kehityksen ja ehdotetun uuden rahapelilainsäädännön tarkastelun avulla käsitellään kysymystä kansallisen kuluttajansuojan muuttumisesta rahapelimarkkinoiden avaamisen myötä. Johtopäätöksenä tutkielmassa nähdään, että kuluttajien kuluttajansuoja tulee todennäköisesti paranemaan osittaiseen toimilupajärjestelmään siirtymisen myötä. Samalla kuitenkin ehdotetaan rahapelijärjestelmän ulkopuolisen rahapelaamisen estämistä koskevan lainsäädännön tiukentamista sekä EU-tason sääntelyn lisäämistä, tai pikemminkin luomista, kuluttajansuojan korkean tason ylläpitämiseksi.
-
(2025)Euroopan komission mukaan luontokato on suurin uhka Euroopan talouksille ja yhteiskunnille seuraavien vuosikymmenten aikana. EU:n vuonna 2024 hyväksymä ennallistamisasetus velvoittaa jäsenvaltiot ennallistamaan kaksikymmentä prosenttia heikentyneistä ekosysteemeistä vuoteen 2030 mennessä ja lähes kaikki heikentyneet ekosysteemit vuoteen 2050 mennessä. Asetuksessa säädetään jäsenvaltioiden velvollisuudesta määritellä ennallistamiskeinonsa kansallisissa suunnitelmissa. Tutkielman tiedonintressinä toimii luonnonsuojelulain voimassa olevat ennallistamiskeinot yksityisen metsänomistajan näkökulmasta. Yksityiset metsänomistajat omistavat 62 prosenttia metsäalueista, mikä tekee heistä keskeisiä toimijoita metsien ennallistamisessa. Tutkielma yhdistää lainopillista ja sääntelyteoreettista metodia. Luonnonsuojelulain ohjauskeinoista tarkastelin aluesuojelua, ennallistamistukea, ekologista kompensaatiota, avustettua leviämistä ja heikentämiskieltoa. Aluesuojelu (LSL 6 luku) osoittautui ekologisesti merkittävimmäksi keinoksi, mutta siihen liittyy haasteita pakkolunastuksien osalta. Ennallistamistuki (LSL 4 luku) on puolestaan tehokas keino aktiivisten toimien toteutukseen, ja sen vapaaehtoisuus lisää hyväksyttävyyttä. Ekologinen kompensaatio on pakollista Natura 2000 -alueilla LSL 34 §:n ja 39.3 §:n nojalla. Vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio (LSL 11 luku) puolestaan voi toimia ennallistamisasetuksen mukaisen heikentämiskiellosta poikkeamisen välineenä. Avustettu leviäminen (LSL 85 §) on pistemäinen, erittäin uhanalaisen lajin säilyttämiseen pyrkivä toimi. Ekosysteemien ennallistamisessa se on tehoton toimi. Siihen liittyvä biologinen epävarmuus voi olla metsänomistajien tasapuolisen kohtelun näkökulmasta riski. Ennallistamisasetuksen heikentämiskielto laajentaa nykyisiä heikennyskieltoja yleiskiellon kaltaiseksi ohjauskeinoksi. Ennallistamista yksityismetsissä käsitellään omaisuudensuojan ja ympäristöperusoikeuden kollisiotilanteiden näkökulmasta. Ympäristöperusoikeuden rooli on vahvistunut perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännössä sekä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuissa. Ennallistamisasetuksen toimeenpanoa tukevat ohjauskeinot vahvistanevat maanomistusoikeuden sosiaalista luonnetta, kun metsien käytölle on enenevissä määrin yhteisiin ympäristötavoitteisiin kytkeytyvää sääntelyä.
-
(2025)Den snabba utvecklingen av artificiell intelligens (AI) har öppnat upp för nya möjligheter och utmaningar inom flera samhällsområden, inklusive röstkloning. Röstkloningsteknologin, som gör det möjligt att efterlikna mänskliga röster med hög precision, har väckt både fascination och oro. Denna avhandling syftar till att undersöka de rättsliga aspekterna av röstkloning, med särskilt fokus på immaterialrätt, marknadsrätt och dataskydd. Avhandlingen ställer två huvudsakliga forskningsfrågor: För det första, hur effektiva är de nuvarande nationella och unionsrättsliga medlen för att skydda människans röst från obehörig röstkloning? För det andra, hur kan rättsliga ramverk utvecklas för att förbättra skyddet av rösten? Metodiken för denna avhandling är utformad för att besvara forskningsfrågorna och syftar till att undersöka det nuvarande rättsläget (de lege lata) samt föreslå möjliga utvecklingar (de lege ferenda). För att analysera och tolka gällande rättsregler och rättsprinciper används den rättsdogmatiska metoden. Vidare tillämpas rättsjämförelse för att koncist undersöka hur det rättsliga ramverket kan utvecklas genom att jämföra internationella rättssystem. Avhandlingen är strukturerad i flera kapitel som behandlar olika aspekter av röstkloning: Först beskrivs de teknologiska framstegen och användningsområdena för röstkloning. Därefter analyseras skyddet av röster under upphovsrätten och dess begränsningar. Vidare undersöks registreringen av röster som ljudmärken och praktiska exempel inom varumärkesrätten. Marknadsrättsligt skydd mot otillbörlig användning av röster diskuteras också, liksom klassificeringen av röster som personuppgifter enligt dataskyddsförordningen. En komparativ analys av right of publicity, dvs. personlighetsrätten, i USA och EU genomförs för att belysa skillnader och likheter. Slutligen presenteras förslag på rättsliga förbättringar för att skydda röster i Finland och inom EU. Avhandlingen avslutas med en sammanfattning av de huvudsakliga forskningsfrågorna och en reflekterande diskussion om framtida utmaningar och möjligheter inom området röstkloning.