Bachelor's theses

Aim. The aim of my study was to investigate the importance of early support interventions in primary school for students with ADHD and to explore other factors that influence their academic success and well-being, as well as the significance of these support measures for life after primary school. In today's society and school environment, students with ADHD face significant challenges. According to recent statistics, there has been a substantial increase in the number of students diagnosed with ADHD. Schools and school staff need both the ability and the willingness to meet the needs of these students. The national curriculum emphasizes the importance of equal rights, equal treatment, and equity for all students. Previous research shows that individualized support measures in school are crucial for students with ADHD. The study's research task is to identify the main factors that contribute to mental health issues in students with ADHD, the academic difficulties they face, and the potential consequences of these difficulties after primary school. Methods. The study was conducted as an integrative literature review. I searched for information in digital databases and selected six articles for analysis. The articles were published in the USA, Canada, Western Europe, and Asia between 2014 and 2025, and were analyzed using content analysis. The results are presented in accordance with the order of the research questions . Results and conclusions. The results showed that ADHD is associated with an increased risk of mental health issues, academic difficulties, and social problems. Good relationships with family and friends, strong attachment to school, social acceptance, and high self-perceived competence are protective factors. Early support interventions are essential to prevent future negative outcomes related to health and psychosocial problems. Early individualized support interventions, collaboration between home and school, and a positive and accepting classroom environment with an emphasis on strong friendships provide a solid foundation for a student with ADHD.

Tämän tutkielman tavoite oli kerätä yhteen opettajien ja oppilaiden kokemuksia itseohjautuvasta oppimisesta. Vuonna 2014 julkaistu opetussuunnitelma ja työ- ja arkielämässä lisääntynyt tarve itsenäisyydelle ja oman oppimisen jatkuvalle kehittämiselle lisäävät tarvetta itsenäisten oppimistaitojen opettamiselle myös peruskoulutasolla. Konsepti on aiheuttanut keskustelua siitä, miten itseohjautuvaa oppimista tulisi opettaa kouluissa, sekä sen mahdollisuuksista ja haasteista. Tässä kirjallisuuskatsauksessa keskityin oppilaiden ja opettajien kokemuksiin saadakseni selkeän kuvan siitä, miten ilmiö konkreettisesti vaikuttaa koulun oppilaisiin ja opettajiin. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, joka auttaa kartoittamaan laajoja ilmiöitä perehtymällä aikaisempaan tutkimustietoon. Aineistoa kerättiin Google Scholarin ja ERIC:in tietokannoista etenkin hakusanoilla “self-regulated learning”, “self-regulation”, “student experiences” ja “teacher experiences”. Tutkimusaineisto koostuu kahdestakymmenestä englanninkielisestä ja vertaisarvioidusta artikkelista. Aineistoon rajattiin kohderyhmän mukaan artikkeleita, joissa tarkasteltiin peruskouluikäisiä oppilaita ja peruskouluissa opettavia opettajia. Kaikki kirjallisuuskatsaukseen sisältyvät artikkelit on julkaistu 2000-luvulla. Katsauksen tulokset osoittavat, että opettajat suhtautuvat itseohjautuvaan oppimiseen yleisesti positiivisesti. Tutkimusaineiston perusteella opettajat uskovat itseohjautuvan oppimisen olevan hyödyksi oppilaille, mutta huolta aiheuttavat oppilaiden pohjataitotason erot, niukat aika- ja materiaaliresurssit sekä opettajien oma pätevyys opettaa itseohjautuvaa oppimista. Oppilaiden näkökulmasta itseohjautuva oppiminen näyttäytyy mielekkäänä mahdollisuutena monipuolistaa oppimista koulussa ja kehittää omia oppimisen taitoja. Suurimpana haasteena esille nousee opetustilanteiden epäselkeys ja aiheen abstraktius. Opettajan rooli itseohjautuvan oppimisen ohjaajana korostuu näissä huomioissa ja on tärkeää, että opettajille ja oppilaille tarjotaan jatkossa työkaluja ja mahdollisuuksia edistää itseohjautuvaa oppimista luokkahuoneissa.

Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät edistävät ja estävät kodin ja koulun välistä yhteistyötä, sekä miten sosioekonomiset ja muut taustatekijät ilmenevät yhteistyössä. Tutkielmani tutkimuskysymykset muodostuivat aiheen tärkeydestä itselleni sekä yhteiskunnalle. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että perhetausta vaikuttaa merkittävästi kodin ja koulun väliseen vuorovaikutukseen. Opettajien viestintätavat ja asenteet voivat joko edistää tai estää huoltajien osallisuutta, ja yhteistyön toimivuus näkyy oppilaan kokonaisvaltaisessa kehityksessä ja hyvinvoinnissa. Tämä tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Katsauksen aineisto koostui sekä suomalaisista että ulkomaisista vertaisarvioiduista tutkimusartikkeleista. Aineiston haussa hyödynnettiin Helka-tietokantaa ja Google Scholaria. Aineiston haussa käytettiin muun muassa seuraavia hakusanoja: ”yhteiskunnallinen asema”, ”kodin ja koulun yhteistyö”, ”home-school collaboration”, ”socioeconomic background” ja ”parental involvement”. Tämän katsauksen tulokset osoittavat, että kodin ja koulun yhteistyön edistäjinä ja estäjinä toimivat moninaiset tekijät, kuten luottamuksellinen ja kunnioittava vuorovaikutus, opettajan aloitteellisuus, huoltajien osallistumismahdollisuudet, viestinnän yksisuuntaisuus ja resurssien puute. Tulosten mukaan sosioekonomiset ja muut taustatekijät muovaavat yhteistyön tapoja ja reunaehtoja. Ne vaikuttavat siihen, miten perheet osallistuvat kouluyhteistyöhön ja millaisia odotuksia tai esteitä he kohtaavat. Koulun käytäntöjen tulisi tukea kaikkien huoltajien osallisuutta monipuolisesti ja hienotunteisesti, jotta jokaisella perheellä olisi mahdollisuus osallistua yhteistyöhön. Tutkimuskirjallisuudessa nousi kuitenkin esiin, että opettajilla ei aina ole riittäviä valmiuksia kohdata perheitä erilaisista lähtökohdista. Tämän vuoksi opettajankoulutuksen on muututtava vastaamaan moninaisia kodin ja koulun yhteistyöhön liittyviä tarpeita sekä tasa-arvoa edistäviä linjauksia.