Bachelor's theses
Collections
- Faculty of Agriculture and Forestry [0]
- Faculty of Arts [0]
- Faculty of Biological and Environmental Sciences [0]
- Faculty of Educational Sciences [3951]
- Faculty of Law [0]
- Faculty of Medicine [644]
- Faculty of Pharmacy [0]
- Faculty of Science [0]
- Faculty of Social Sciences [0]
- Faculty of Theology [2146]
- Faculty of Veterinary Medicine [0]
- Soc&Kom [746]
Recent Submissions
-
(2025)Tavoitteet. Tutkielman tavoitteena on analysoida, kuinka suomalainen valtamedia kehystää Helsingin yliopiston sijoituksia kansainvälisissä yliopistorankingeissa ja millaisia diskursseja median esitystavat rakentavat. Tarkastelun keskiössä ovat diskurssien vaikutukset lukijoiden käsityksiin yliopiston menestyksestä suhteessa kansainväliseen kilpailuun, resursseihin ja korkeakoulupolitiikkaan. Tutkimus hyödyntää diskurssianalyysiä, jonka avulla selvitetään, miten median käyttämät kieli- ja kehystysstrategiat tuottavat merkityksiä ja vaikuttavat korkea- koulutusta koskevaan julkiseen keskusteluun. Näin tutkimus pyrkii valottamaan yliopistoran- kingien roolia osana laajempia yhteiskunnallisia ja koulutuspoliittisia ilmiöitä. Menetelmät. Tutkimuksessa hyödynnettiin diskurssianalyysiä, joka mahdollistaa kielenkäytön ja diskurssien kautta välittyvien merkitysten tutkimisen. Aineisto koostui suomalaisen valta- median artikkeleista 2020-luvulta, joissa käsitellään Helsingin yliopiston sijoituksia kansain- välisissä yliopistorankingeissa. Diskurssianalyysin avulla tunnistettiin keskeiset diskurssit, kuten menestyksen, resurssipulan ja kansainvälisen kilpailun diskurssit, ja analysoitiin niiden kielellisiä strategioita ja ideologisia painotuksia. Menetelmä tarjosi syvällisen näkökulman sii- hen, kuinka media rakentaa ja välittää käsityksiä Helsingin yliopiston asemasta osana kansainvälistä korkeakoulutuskenttää. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa tunnistettiin neljä keskeistä diskurssia: menestyksen, resurssipulan, kansainvälisen kilpailun ja tulosten laskun diskurssit. Menestyksen diskurssi korostaa Helsingin yliopiston saavutuksia ja sen roolia kansallisena ylpeydenaiheena, kun taas resurssipulan diskurssi liittää ranking-sijoitusten heikkenemisen rahoituksen ja resurssien riittämättömyyteen. Kansainvälisen kilpailun diskurssi painottaa globaalin tiedeyhteisön paineita ja Pohjoismaiden välisiä vertailuja, kun taas tulosten laskun diskurssi rakentaa kuvaa kriisistä ja sen rakenteellisista syistä, jotka haastavat suomalaisen korkeakoulutuksen kestävyyttä ja kehitystä.
-
(2024)Tavoitteet. Kandidaattitutkielma tarkasteli subjektiivisen hyvinvoinnin ja koulumenestyksen välistä suhdetta narratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Tutkimuksen keskeisenä tarkoituksena oli selvittää, millä tavalla subjektiivinen hyvinvointi, elämäntyytyväisyys, positiiviset, negatiiviset tunteet ja koulumenestys ovat suhteessa toisiinsa. Päätutkimuskysymyksenä katsauksessa oli ”Millainen suhde subjektiivisen hyvinvoinnin ja koulumenestyksen välillä on?”. Kysymystä tuettiin kahdella tarkentavalla alikysymyksellä. Tutkimuksen teoriapohja tukeutui itsemääräämisteoriaan ja positiivisen psykologian teoriaan, jotka yhdessä tarjoavat kokonaisvaltaisen pohjan hyvinvoinnin ja koulumenestyksen yhteyden ymmärtämiselle. Aiemmat tutkimukset ovat tuottaneet osittain ristiriitaisia tuloksia siihen, millainen suhde on subjektiivisella hyvinvoinnilla ja koulumenestyksellä. Menetelmät. Tämä tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jossa analysoitiin yhdeksän tieteellistä tutkimusta subjektiivisen hyvinvoinnin ja koulumenestyksen välisestä suhteesta. Aineiston keräämiseen hakumenetelminä käytettiin kahta tietokantaa sekä yhtä hakukonetta. Kirjallisuuskatsaukseen mukaan otetut tutkimukset valittiin eksplisiittisesti määriteltyjen kriteerien pohjalta. Aineiston analysoinnissa arvioitiin valittujen tutkimusten laatua ja luotettavuutta sekä niiden tuloksia. Tulokset ja johtopäätökset. Valittujen tutkimusten tulokset osoittivat, että subjektiivisella hyvinvoinnilla ja akateemisella menestyksellä on positiivinen yhteys. Subjektiivisen hyvinvoinnin ulottuvuuksista elämäntyytyväisyys ennusti parhaiten parempaa koulumenestystä. Tutkimus tunnisti, että hyvinvointi ja menestys olivat vuorovaikutuksessa. Osassa tutkimuksista huippulahjakkailla tytöillä havaittiin negatiivinen vaikutus hyvinvointiin. Kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan todeta, että subjektiivinen hyvinvointi edistää opiskelijoiden koulumenestystä, erityisesti silloin, kun oppilaat kokevat korkeaa elämäntyytyväisyyttä. Tutkimustulosten pohjalta voidaan suositella interventioiden kehittämistä ja testaamista, joiden tarkoituksena on vahvistaa opiskelijoiden elämäntyytyväisyyttä ja tukea heidän akateemista menestystään.
-
(2025)Tavoite. Raskaudenaikainen stressi voi vaikuttaa lapsen kehitykseen pitkäkestoisesti aina varhaislapsuudesta myöhäiseen aikuisuuteen saakka. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin, miten raskaudenaikainen stressi ja vanhemmuuskäyttäytyminen vaikuttavat lapsen ulospäin ja sisäänpäin suuntautuviin käyttäytymisoireisiin. Keskeinen tutkimuskysymys koski vanhemmuuden laadun mahdollista roolia raskaudenaikaisen stressin vaikutusten moderoijana ja sisään- ja ulospäin suuntautuvien käyttäytymisoireiden ehkäisijänä. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto pohjautuu PubMed-tietokannan tutkimuksiin, joissa käsiteltiin raskaudenaikaisen stressin, vanhemmuuden ja lasten kehityksen välisiä yhteyksiä. Hakutermit sisälsivät vanhemmuuden laadun (esim. “sensitiivinen vanhemmuus”, “hoiva”), raskaudenaikaisen stressin (“raskaudenaikainen stressi”, “raskaudenaikainen ahdistus”) sekä lasten kehitys- ja käyttäytymisoireet (esim. “tunnesäätely”, “sisäänpäin suuntautuvat oireet”). Yhteenveto ja johtopäätökset. Tulokset tukevat prenatal programming of postnatal plasticity -hypoteesia, jonka mukaan raskaudenaikainen stressi voi lisätä lapsen herkkyyttä postnataalisille ympäristövaikutuksille. Positiivinen, sensitiivinen ja johdonmukainen vanhemmuus moderoi raskaudenaikaisen stressin ja ulospäin suuntautuvien oireiden välistä yhteyttä siten, että positiivinen vanhemmuus oli yhteydessä vähäisempiin ulospäin suuntautuviin oireisiin. Sisäänpäin suuntautuvien oireiden kohdalla tulokset olivat ristiriitaisempia ja viittaavat siihen, että näihin oireisiin voivat vaikuttaa erityisesti biologiset mekanismit, kuten kortisolitasojen muutokset. Tulokset korostavat varhaisten positiivista vanhemmuutta tukevien interventioiden merkitystä erityisesti ulospäin suuntautuvien käyttäytymisoireiden kehittymisen ehkäisemiseen niillä lapsilla, jotka ovat altistuneet raskaudenaikaiselle stressille.
-
(2025)Tavoitteet: Pitkittynyt kipu on maailmanlaajuinen terveysongelma, jota voidaan tarkastella biopsykososiaalisena ilmiönä. Jotta pitkittyneen kivun psykososiaalista hoitoa voidaan kehittää, on tärkeää ymmärtää pitkittynyttä kipua ylläpitäviä mekanismeja. Pitkittyneen kivun biopsykososiaalisen mallin mukaan kognitiivisen prosessoinnin vinoumat ovat yksi pitkittynyttä kipua ylläpitävistä tekijöistä. Tässä katsauksessa tarkastellaan tarkkaavaisuus-, tulkinta- ja muistivinoumia pitkittynyttä kipua kokevilla henkilöillä. Tämän katsauksen tavoitteena oli selvittää, millaista näyttöä on erilaisista kognitiivisen prosessoinnin vinoumista pitkittynyttä kipua kokevilla henkilöillä. Menetelmät: Tutkimuskirjallisuus haettiin PubMed tietokannasta. Hakutermeinä käytettiin termiä ”chronic pain” yhdistettynä termeihin ”cognitive bias*”, ”attentional bias*”, ”interpretation bias*” ja ”memory bias*”. Mukaan otettiin vuodesta 2020 eteenpäin julkaistuja vertaisarvioituja artikkeleita. Tulokset ja johtopäätökset: Kirjallisuuskatsauksessa löytyi näyttöä siitä, että pitkittynyttä kipua kokevilla on enemmän kipuun liittyviä tarkkaavaisuus- ja tulkintavinoumia kuin terveillä verrokeilla. Erityisen vahvaa näyttöä löytyi tulkintavinoumien esiintymisestä pitkittynyttä kipua kokevilla, eli pitkittynyttä kipua kokevilla havaittiin taipumusta tulkita monitulkintaiset ärsykkeet kipuun liittyviksi. Ainoassa katsaukseen valikoituneessa pitkittäistutkimuksessa tulkintavinoumien havaittiin olevan yhteydessä siihen, että akuutti kipu muuttui pitkittyneeksi kivuksi. Tämän perusteella vaikuttaa siltä, että tulkintavinoumien muokkaamiseen pyrkivistä interventioista voisi olla hyötyä pitkittynyttä kipua kokeville potilaille. Aiheesta tarvittaisiin vielä lisää pitkittäistutkimusta, jotta saataisiin tietoa kognitiivisten vinoumien ja kivun pitkittymisen syy-yhteyksistä.
-
(2025)Finland har en åldrande befolkning samtidigt som födslotalen minskar. Det innebär att allt färre arbetstagare i framtiden ska finansiera välfärden. Vi måste därför finna nya lösningar inom socialvården. Familjevård för äldre kunde vara en pusselbit i sammanhanget. Serviceformen innebär att en äldre person flyttar in i familjevårdarens privata hem för boende, vård och omsorg. Familjevård kan också betyda att vård och omsorg ges i klientens eget hem och/eller endast under delar av dygnet. Forskning visar att i ett välfungerande familjehem förbättras klientens funktionsförmåga. Samtidigt är serviceformen samhällsekonomiskt resurseffektiv. Fokuset ligger på vad det finns för finländsk forskning om familjevård för äldre. En annan målsättning är att ta reda på vad forskningen säger om klientens valfrihet, delaktighet och självbestämmande. Metoden som används är litteraturöversikt och innehållsanalys. Resultatet visar att det finns mycket lite finländsk forskning om familjevård för äldre. Merparten av den forskning som gjorts har utförts av en och samma forskare och fokuserar på familjevårdarens perspektiv. Forskning ur klientperspektiv saknas. Den forskning som berör klientens valfrihet, delaktighet och självbestämmande inom familjevård för äldre påvisar att det finns motstridigheter på lagstiftningsnivå. I Finland är familjevård för äldre en ännu outvecklad serviceform med potential. Serviceformen är bra så till vida att den i ett välfungerande familjehem stärker klientens funktionsförmåga. Det är därför olyckligt att det råder brist på familjevårdare och att verksamheten inte utvecklats mer. För att utveckla familjevården borde allmänhetens kunskap om serviceformen öka, ansvarspersoner i välfärdsområdena utses och familjevårdarens arbetsvillkor förbättras. Slutligen borde familjevårdslagen uppdateras för att säkerställa klientens självbestämmanderätt.