Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Bachelor's theses

Recent Submissions

  • Rantanen, Emilia (2024)
    Tavoitteet. Tutkimuksessa kartoitettiin lasten ja nuorten älylaitteiden käyttötottumuksia sekä tarkasteltiin, millaisia vaikutuksia älylaitteiden käytöllä oli heidän kehitykseensä sekä fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiinsa. Lasten ja nuorten keskuudessa lisääntyneet terveyden haasteet ovat herättäneet paljon keskustelua sekä huolta ympäri maailmaa. Yhtenä selittävänä tekijänä on pidetty älylaitteita, joiden käyttö on samaan aikaan kasvanut sekä moninaistunut. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, millaisia vaikutuksia älylaitteiden käytöllä voi olla lasten ja nuorten elämään sekä millaisella käytöllä hyödyt ja haitat ilmenevät. Menetelmät. Tässä kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa kartoitettiin mahdollisimman laajasti älylaitteiden vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä kehitykseen. Koska älylaitteiden käyttö on melko uusi ilmiö ja tutkimustieto nopeasti vanhenevaa, luotettavia tutkimuksia oli saatavilla rajoitetusti. Tämän vuoksi tarkastelin suomalaisten tutkimusten lisäksi myös kansainvälisiä tutkimuksia. Aineisto kerättiin eri tietokannoista käyttäen suomen ja englannin kielen hakutermejä. Analyysivaiheessa pyrin luomaan tarkan käsityksen aiheeseen liittyvistä teemoista kriittistä pohdintaa käyttäen. Tulokset ja johtopäätökset. Älylaitteilla on sekä hyödyllisiä että haitallisia vaikutuksia lasten ja nuorten kehitykseen sekä hyvinvointiin. Vaikutukset määräytyvät yksilöllisesti ja riippuvat ruutuajan määrästä sekä sisällöstä. Etenkin ongelmallisella älylaitteiden käytöllä ja riippuvuudella todettiin olevan merkittäviä haittoja, niin kehitykseen kuin hyvinvointiin. Passiivisella ja epäsosiaalisella älylaitteen käytöllä havaittiin myös paljon negatiivisia seurauksia. Kohtuullisella käytöllä älylaitteiden havaittiin kehittävän erilaisia taitoja ja edistävän erityisesti sosiaalista hyvinvointia. Kehitysvaiheessa olevat lapset ja nuoret ovat erityisen alttiita älylaitteiden vaikutuksille, mikä korostaa kasvattajien vastuuta ohjata sekä suojella lapsia ja nuoria tasapainoisessa älylaitteen käytössä.
  • Villanen, Anni (2024)
    Tavoitteet: Jopa kaksi kolmasosaa aikuisista, joilla on diagnosoitu ADHD, kärsii tunnesäätelyn vaikeuksista ja moni kokee ne toimintakykyään haittaavimmaksi oireekseen. Tunnesäätelyn vaikeuksilla tarkoitetaan yksilön vaikeuksia säädellä tehokkaasti omia emootioitaan niin kokemuksen kuin ilmaisunkin osalta. ADHD-ihmisten tunnesäätelyoireet on aiemmassa tutkimuksessa yhdistetty poikkeamiin tarkkaavuuden suuntaamisessa tunnepitoisiin ärsykkeisiin, hyperreaktiivisuuteen tunnesisällöltään negatiivisille ärsykkeille sekä taipumukseen suosia epäoptimaalisia tunnesäätelystrategioita. Tutkielman tavoitteena on verrata erilaisten lääkkeettömien hoitomenetelmien tehokkuutta ADHD-oireisten aikuisten tunnesäätelyoireiden lievittämiseen. Menetelmät: Tutkimuskirjallisuus haettiin PsycInfo, MEDLINE ja GoogleScholar -tietokannoista. Käytettyjä hakusanoja olivat ADHD, adult, emotion, emotional, regulation, dysregulation, DERS, intervention, treatment. Tulokset ja johtopäätökset: Tutkituista kuntoutusmenetelmistä ADHD:n tunnesäätelyoireita lievittivät mindfulness ja tavoitteenhallintaohjelma. Myös luonnossa oleskelulla oli myönteistä vaikutusta ADHD-aikuisten tunnesäätelyyn. Mentalisaatioon perustuva terapia ja tunteiden kontrolloinnin tietokoneharjoittelu eivät tuottaneet tuloksia. Dialektista käyttäytymisterapiaa sisältäneiden interventioiden tulokset vaihtelivat erittäin hyvistä olemattomiin. Onnistuneiden interventioiden piirteitä olivat kokeneiden ryhmänohjaajien käyttö, riittävän ajan varaaminen DKT-komponenteille, ADHD-oireiston tuomien haasteiden huomiointi intervention toteutuksessa, hoitovaikutuksen tehostaminen aivojen tasavirtastimulaatiolla, kasvokkaisten tapaamisten yhdistäminen digitaalisiin komponentteihin, interventioon sisällytettyjen hoitotekniikoiden määrän pitäminen hillittynä ja interventioiden räätälöinti kuntoutujien tarpeiden mukaan. Jatkotutkimuksen kannalta olisi tarpeen kehittää mittareita, jotka tavoittaisivat hyvin nimenomaan ADHD-ihmisille tyypilliset vaikeudet tunnesäätelyssä.