Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Bachelor's theses

Recent Submissions

  • Turtiainen, Jenna (2025)
    Tässä kirjallisuuskatsauksessa tutkitaan, millä tavoin konstruktivistinen oppiminen näkyy VR-koulutus teknologian tutkimuksessa. Virtuaalitodellisuuden sovelluksia otetaan käyttöön nopealla tahdilla. Lääke tieteen ja tekniikan koulutuksessa virtuaalitodellisuutta on hyödynnetty enemmän, mutta myös opetuksen ja liiketalouden VR-sovelluksia on tutkittu. Konstruktivismi on yleinen paradigma oppimisen tutkimuk sessa ja sitä on hyödynnetty aiemmin verkko-opetuksen ja nyt myös jonkin verran virtuaalitodellisuuden kontekstissa. Aiemmissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, ettei virtuaalitodellisuuden tutkimuksessa ole hyödynnetty oppimisteorioita tarpeeksi. Tämä on johtanut siihen, ettei virtuaalitodellisuuden sovel lukset täytä pedagogisia vaatimuksia esimerkiksi arviointimahdollisuuksien ollessa vähäisiä. Tämä tut kielma pyrkii täydentämään aukkoa oppimisteorioiden puuttumisen saralla ja selvittämään laadullisia eroja konstruktivististen oppimisteorioiden käytössä. Tutkielma on laadullinen, integroiva kirjallisuuskatsaus. Tutkimusaineiston muodostavat kuusi tutki musartikkelia, jotka käsittelevät virtuaalitodellisuutta koulutuskäytössä. Artikkeleita analysoidaan teoria ohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Teoreettisena linssinä hyödynnän Miettisen (2000) julkaisuun poh jautuvaa jäsentelyä konstruktivistisen oppimiskäsityksen suuntauksista. Linssin avulla aineistosta voi daan nostaa erilaisia näkökulmia siihen, millaisena oppimisen prosessi nähdään. Aihe on tärkeä, sillä näiden näkökulmien varassa virtuaalitodellisuutta kehitetään ja sen käyttöä perustellaan erilaisiin oppi misen tarpeisiin. Kirjallisuuskatsauksen keskeinen tulos paljastaa, että konstruktivistinen oppiminen tunnistetaan jokseen kin hyvin tutkimuksissa. Vaikka konstruktivismia esiintyi kaikissa artikkeleissa, vain kolmessa sanoitet tiin käsitteen merkitystä. Aineistosta nousi erityisesti yksilöllistä oppimisen prosessia painottava koke muksellinen konstruktivismi. Kognitiivisen konstruktivismin teorioita ei käytetty yhdessäkään artikke lissa, vaikka VR:n kognitiivisia vaikutuksia mainittiin. Jatkossa olisi hyvä panostaa VR-koulutustekno logian tutkimukseen sosiokulttuurisen konstruktivismin näkökulmasta, sillä yhteistoiminnallisten omi naisuuksien on havaittu parantavan oppimiskokemusta.
  • Heino, Annika (2025)
    Tavoitteet. Muuttuva työelämä edellyttää organisaatioilta entistä monipuolisempia keinoja osaamisen kehittämiseen. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että organisaatioiden oppimiskäytänteet painottuvat pitkälti formaaliin koulutukseen, eikä työntekijöiden informaalin oppimisen tukemiseen kiinnitetä riittävästi huomiota. Digitaalisten työjärjestelmien vaikutuksia informaaliin oppimiseen on tutkittu toistaiseksi vähän, mikä luo tarpeen tarkastella ilmiötä syvemmin. Oppiminen työelämässä on keskeinen osa elinikäistä oppimista, jolloin ilmiö on keskeinen kasvatustieteen näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millä keinoin työpaikan erilaiset käytännöt voivat tukea informaalia oppimista etätyöympäristössä. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä käytettiin narratiivista kirjallisuuskatsausta. Aineistoksi valittiin viisi tuoretta vertaisarvioitua tutkimusartikkelia, jotka vastasivat tutkimuskysymykseen. Aineiston analyysimenetelmänä hyödynnettiin sisältöanalyysiä. Tulokset ja johtopäätökset. Tulokset osoittivat, että informaalin oppimisen tukeminen etätyöympäristössä edellytti monipuolisia työpaikkakäytänteitä, kuten vuorovaikutuksen tukemista, selkeitä digitaalisia toimintatapoja sekä yhteisöllisiä oppimisen muotoja. Keskeisessä roolissa oli oppimista tukeva johtaminen, joka mahdollisti informaalia oppimista tukevan työympäristön ja ilmapiirin. Tulosten perusteella organisaatiot voivat kehittää tietoisesti työpaikkakäytänteitään tukemaan työn ohessa tapahtuvaa informaalia oppimista. Organisaatiot voivat hyödyntää digitaalisten viestintävälineiden tarkoituksenmukaista käyttöä, vuorovaikutuksen rakenteellista tukemista sekä yhteisöllisten oppimismuotojen, kuten virtuaalisen mentoroinnin lisäämistä työpaikan arkeen. Lisäksi johtamiskäytänteitä voidaan kehittää tukemaan luottamuksellista ja avointa ilmapiiriä sekä oppimista edistävää kulttuuria etätyöympäristössä.
  • Kekki, Sini-Annika Jasmine (2025)
    Tavoitteet. Resilienssi käsitteenä on saavuttanut merkittävän aseman kuluneen kymmenen vuoden aikana, erityisesti kasvatustieteen tutkimuskentällä. Vaikka resilienssin ilmenemistä on tutkittu etenkin yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa, sen määritelmä on edelleen osittain hajanainen. Tutkielmassa tarkasteltiin, mitkä tekijät ovat keskeisiä yliopisto-opiskelijan resilienssin muodostumisessa ja millä tavoin resilienssi ilmenee yliopisto-opiskelijan kohtaamissa mahdollisissa arjen kriiseissä. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jonka tarkoituksena oli muodostaa yleiskuva resilienssin ilmenemisestä yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui viisi vertaisarvioitua tutkimusartikkelia, jotka käsittelivät yliopisto-opiskelijoiden resilienssiä ja sen ilmenemistä arjen kriisitilanteissa. Aineisto analysoitiin käyttämällä laadullista sisällönanalyysiä. Tulokset ja johtopäätökset. Resilienssi ilmeni yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa erityisesti itsetehokkuuden, yksilön käsityksen itsestään, optimismin, positiivisen asenteen ja koetun sosiaalisen tuen kautta. Tutkimustulokset osoittivat resilienssin ja sen tason toimivan keskeisenä voimavarana erilaisissa kriiseissä, kuten koronapandemian aikana. Tutkimustulosten pohjalta resilienssin ja optimismin on havaittu olevan negatiivisessa yhteydessä opiskelijoiden kokemaan stressiin ja tukevan opiskelijoiden selviytymisstrategioiden käyttöä. Lisäksi tunteiden säätelyn on raportoitu toimivan yhtenä resilienssiä ja siten myös mielenterveyttä suojaavana tekijänä.
  • Law, Jenny (2025)
    Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on selvittää, minkälaista luovuutta ilmenee tekoälyä hyödyntävässä projektissa varhaiskasvatuksen oppimistilanteessa. Tutkimus nojaa PISA:n (2021) luovan ajattelun viitekehykseen ja Marina Bersin (2020) PTD-malliin. Molemmat tarjoavat kehyksen, jolla tarkastella erilaisia luovuuden tyyppejä ja miten ne ilmenevät. Tutkimusaineistona käytettiin GenAI- hankkeen Supersankariprojektin videomateriaalia. Aineiston analyysissä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia ja analyysiin valittiin kaksi lasta tarkempaa tarkastelua varten. Lasten luovuus ja tuen tarve ilmenivät eri tavoin ja eriasteisina. Tulosten mukaan lasten luovuus ilmeni erityisesti ilmaisullisessa luovuudessa ja ongelmanratkaisussa. Tekoäly toimi välineenä, joka aktivoi lasten oma-aloitteisuutta ja yhteisöllistä luovuutta. Tutkimus osoittaa, että lasten luovuus ilmenee monimuotoisesti ja vaihtelevasti tekoälyavusteisen projektin eri vaiheissa. Luovuuden tukeminen edellyttää pedagogisesti suunniteltuja oppimistilanteita, yksilöllistä tukea sekä vuorovaikutteista ympäristöä. Tekoäly voi toimia välineenä luovuuden tukemisessa, kun sen käyttö perustuu lapsen kehitystarpeita huomioivaan pedagogiseen viitekehykseen. Tulokset korostavat myös opettajan roolia luovan prosessin ohjaajana ja mahdollistajana. Tutkimus syventää ymmärrystä siitä, miten luovuus ilmenee ja miten sitä voidaan tukea teknologian avulla. Tämä on ajankohtaista juuri nyt, sillä tekoälyn käyttö opetuksessa on laajentumassa myös varhaiskasvatuksen kentälle
  • Huikari, Karoliina (2025)
    Varhaiskasvatuksessa kuvatuki on yleinen pedagoginen työväline, josta hyötyy lähes jokainen lapsi. Kuvatuen käytön vaikutukset toiminnassa tukevat lapsen toimijuutta. Toimijuuden tukemisen tavoitteina on tukea lapsen vuorovaikutusta, kasvattaa lapsi itsenäiseksi ja aktiiviseksi toimijaksi. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten kuvatukea käytetään ruokailutilanteessa ja miten kuvatuen menetelmät tukevat lapsen toimijuutta ruokailutilanteessa. Tämä tutkimusaihe valikoitui, koska kuvatuen käytön menetelmiä ei ole tutkittu toimijuuden tukemisen näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja lisätä ymmärrystä siitä, miten tutkimuksen havainnoinneista ja haastatteluista nousi kuvatuen menetelmiä ja miten ne tukevat lapsen toimijuutta ruokailutilanteessa. Tutkimuksen menetelmänä oli kaksi havainnointi kertaa ruokailutilanteissa ja kahden opettajan haastattelut, jotka toteutettiin havaintojen perään. Haastattelu antaa vahvistusta siitä, miten kuvatukea ruokailutilanteessa käytetään ja miten kuvatuen käytön menetelmät vaikuttavat lapsen toimijuuteen. Havainnoinneista ja haastatteluista kerätyn aineiston analyysistä voitiin päätellä, että kuvatuen käytön menetelmät tukevat lapsen toimijuutta. Tutkimuksessa kävi ilmi että, kuvatuen menetelmien välillä oli havaittu toimijuuden tukemisessa eroavaisuuksia. Pohdinnassa kerrotaan, millaisia kuvatuen menetelmiä tarvitaan toimijuuden tukemiseksi sekä millaista lisätutkimusta tarvitaan menetelmien vaikutuksista ja menetelmien pitkäkestoiseen arviointiin. Aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta, sillä kuvatuen käytön menetelmistä ei ole tehty pitkäkestoista havainnointia, jonka perusteella menetelmien vaikutus olisi selkeämpää ja tukisi lapsen toimijuutta. Vaikka toimijuus on lapsilla luontaista, tarvitaan tukemiseen ja ylläpitoon aikuisen aktiivista toimintaa varhaiskasvatuksessa.