Bachelor's theses
Collections
- Faculty of Agriculture and Forestry [0]
- Faculty of Arts [0]
- Faculty of Biological and Environmental Sciences [0]
- Faculty of Educational Sciences [3989]
- Faculty of Law [0]
- Faculty of Medicine [647]
- Faculty of Pharmacy [0]
- Faculty of Science [0]
- Faculty of Social Sciences [0]
- Faculty of Theology [2148]
- Faculty of Veterinary Medicine [0]
- Soc&Kom [748]
Recent Submissions
-
(2024)The study analyzes how digitalization and hybrid models have reshaped the role of education by providing flexible, inclusive, and lifelong learning opportunities. With the pandemic as a driving force, the study examines the pedagogical and technological innovations that integrate traditional and digital teaching methods. The study employs a systematic literature review, connecting theoretical perspectives to current trends. The findings reveal that hybrid models combine the strengths of both traditional and modern educational approaches while highlighting the need for infrastructural investments and skill development to combat digital divides. The work proposes strategies for sustainable and equitable education that balance technological advancements with social inclusion. The study concludes that digitalization has the potential to revolutionize education, emphasizing the need for responsible governance to support the learning of the future.
-
(2025)Pelillistäminen on ilmiönä saanut jalansijaa työelämässä sen motivoivan ja innostavan luonteen vuoksi. Varsinkin työntekijöiden viihtyvyyttä on pyritty lisäämään miellyttävän tekemisen kautta. Aikaisempi tutkimustieto kertoo pelillistettyjen menetelmien nostaneen työskentelytehokkuutta työpaikoilla, mutta tutkimusta nimenomaan työnhakijoiden motivoimisesta ei kuitenkaan ole vielä tehty paljoa. Tarve innostaa ja motivoida työnhakijoita on kuitenkin suuri niin hakijoiden, kuin rekrytointia tekevien yritysten näkökulmasta. Sen vuoksi tämä tutkielma pyrkii vastaamaan ja muodostamaan olemassa olevasta tiedosta käsityksen siitä, millainen on pelillistettyjen arviointimenetelmien suhde työnhakijan motivaatioon. Tutkimustehtävänä on selvittää, miten niillä voidaan motivoida työnhakijoita sitoutumaan prosessiin ja mahdollisesti osallistumaan sellaiseen uudestaan; mitkä osallistujien taustatekijät, pelielementit, sekä oikeudenmukaisuussäännöt lisäksi vaikuttavat motivaation kokemukseen. Tutkielmassa tehtiin narratiivinen kirjallisuuskatsaus kerättyyn aineistoon, joka koostui kuudesta eri vertaisarvioidusta ja ajankohtaisesta tutkimusartikkelista. Narratiivisen kirjallisuuskatsauksen mukaisesti tutkielmassa koottiin olemassa olevaa tietoa, etsittiin yhteneväisyyksiä ja tehtiin tulkinnanvaraisia johtopäätöksiä. Tutkimukset käsittelivät toisistaan eroavien, pelillistettyjen arviointimenetelmien herättämiä reaktioita tutkimuksiin osallistuneissa henkilöissä. Tuloksia analysoitiin teoriaohjaavasti, eli aineistoja tarkasteltiin olemassa olevien mallien avulla, tässä tapauksessa teoreettisen viitekehyksen kautta, mutta yhtäläisyyksiä ja eroja selittäviä muuttujia ja niiden vaikutuksia tarkasteltiin aineistolähtöisesti. Jokaisesta tutkimuksesta kerättiin tärkeimmät tiedot kuten konteksti, otos, sekä taustatekijät ja lopulta tuloksista tehtiin yhteenveto, sekä mietittiin niiden rajoituksia pohdinnassa. Tuloksissa tuli ilmi, että erilaisten pelillistettyjen arviointimenetelmien vaikutus motivaatioon oli vaihteleva. Taustatekijöiden, kuten demografisten tietojen vaikutus oli suhteellisen vähäistä, mutta teoreettisen viitekehyksen kontekstissa proseduraalisen oikeudenmukaisuuden kokemukset säätelivät motivaation kokemusta merkittävästi. Arviointimenetelmät koettiin pääosin miellyttäväksi, kunhan niiden yhteys ajateltuun työnkuvaan koettiin riittäväksi, eikä ”pelejä” koettu liian abstrakteiksi. Tulokset, vaikkakin jatkotutkimusta vaativat, voivat siis auttaa työnantajia ja rekrytoinnin ammattilaisia valitsemaan sopivia arviointimenetelmiä tulevaisuudessa.
-
(2024)Itsellisten naisten mahdollisuudet saada lapsia ja perustaa perhe ovat sekä helpottuneet että yleistyneet viime vuosikymmenten aikana. Tästä huolimatta itsellisten äitien perheet koetaan toisinaan vielä poikkeukselliseksi perhemuodoksi, joita ei usein osata huomioida oikealla tavalla. Vaikka moninaisia perhemuotoja tunnistetaan ja ymmärretään yhä paremmin, vallitsee Suomessa vieläkin ydinperheideologia, jossa heteropariskunnan muodostama ydinperhe koetaan ensisijaisena perhemuotona. Tutkielman tavoitteena on saada selville, onko ydinperhekeskeisyys ilmentynyt haasteena itsellisten äitien arjessa, ja mitä keinoja heillä on haastavien tilanteiden ratkaisemiseen. Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa ilmiötä pyrittiin tarkastelemaan tutkittavien henkilöiden näkökulmasta. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka jaettiin Facebookin Itselliset äidit-ryhmässä. Aineisto koostui 14 itsellisen äidin kertomuksesta. Aineiston analyysi toteutettiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä, jonka avulla tutkimuskysymykseen vastattiin. Itsellisten äitien selviytymiskeinojen tarve vaihteli, sillä saatu kohtelu, muun muassa terveydenhuollossa, lasten päiväkodissa ja koulussa oli hyvin vaihtelevaa. Suurin osa toivoi saavansa mahdollisimman neutraalia kohtelua perhemuotoonsa liittyen, mutta ihmisten tietämättömyys tai välinpitämättömyys johti joskus siihen, että kohtelu oli epäasiallista. Selviytymiskeinojen tarve korostui etenkin arjessa, kun pieni tukiverkosto tuotti haasteita. Laajemmalla tasolla selviytymiskeinoja tarvittiin etenkin silloin, kun muiden, muun muassa opettajien ja terveydenhuollon ammattilaisten tietämättömyys itsellisestä äitiydestä johti haasteisiin. Parhaaksi keinoksi yhteiskunnassa ja arjessa selviämiseen koettiin oma asenne ja avoimuus perheestään. Omalla avoimuudellaan perhemuodostaan, pystyttiin välttämään väärinkäsitykset, jotka johtui esimerkiksi muiden ihmisten ydinperheolettamuksesta. Tämä tutkielma tuotti tietoa siitä, että suuri osa itsellisten äitien haasteista voitaisiin korjata muiden ihmisten tietoisuuden lisäämisellä perhemuotojen moninaisuudesta.
-
(2024)Tavoitteet. Tässä tutkielmassa tarkastellaan sukupuolten välisen tasa-arvon, arjen hallinnan ja perhepolitiikan valossa sitä, miten lapsiin liittyvien kodin metatöiden jakautuminen koetaan ja tuodaan esiin näkymätöntä ilmiötä, joka uuvuttaa erityisesti äitejä. Lapsen syntymä muuttaa tutkimusten perusteella tasa-arvoista parisuhdetta epätasa-arvoisemmaksi, kun kotitöiden tekeminen jää kotona olevan vanhemman, useimmiten äidin harteille. Tämä jako tasoittuu lapsen kasvaessa, mutta aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet äitien tekevän edelleen enemmän ennakointi-, suunnittelu- ja organisointitöitä. Tämä on asettanut naiset epätasa- arvoiseen asemaan miehiin nähden sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Tämän tutkielman tutkimustehtävänä on selvittää, kuinka heteromuotoisessa parisuhteessa elävät lapsiperheen vanhemmat kokevat lapsiin liittyvien kodin metatöiden jakautumisen. Menetelmät. Tässä tutkimuksessa selvitettiin laadullisin menetelmin pienen ihmisjoukon ajatuksia ja näkemyksiä tutkittavasta ilmiöstä. Aineistonkeruumenetelmänä toimi verkkokyselylomake, joka jaettiin Facebookin vanhempiryhmässä, erään alakoululuokan vanhempien ja yhden alakoulun vanhempainyhdistyksen Whatsapp-ryhmässä sekä tutkielman tekijän omassa lähipiirissä. Kysely sisälsi monivalintakysymyksiä ja avoimia kysymyksiä. Vastauksia saatiin 71 kappaletta. Aineisto analysoitiin käyttäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tulokset ja johtopäätökset. Äidit tunnistivat helpommin lapsiin liittyvät kodin metatyöt kuin isät ja kokivat ne kuormittavampina ja työllistävämpinä. Töitä ei perheissä yleensä jaettu, vaan ne jakautuivat. Jakautumiseen vaikuttavia syitä oli useita, mutta kaikki oli johdettavissa sukupuolirooleihin. Onnistunut jakaminen edellyttää keskusteluja ja normien kyseenalaistamista. Tasainen lapsiin liittyvien kodin metatöiden vastuunjako edellyttää, että isät ottavat tasapuolista vastuuta vanhemmuudesta ja lapsista äitien rinnalla ja äidit antavat heille tilan toteuttaa omaa vanhemmuuttaan.
-
(2024)Sosiaalisessa mediassa esiintyvät ruokasisällöt ovat kasvattamassa rooliaan nuorten infor- maalissa ruokakasvatuksessa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että TikTok on yksi os- topäätöksiin ja ruokavalintoihin vaikuttava sosiaalisen median alusta. Algoritmien ja trendien on havaittu lisäävän sovelluksen suosiota ja vaikutusvaltaa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millä tavoin nuoret kokevat TikTokin ruokasisältöjen vaikuttavan heidän ruoka- valintoihinsa. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomak- keella, joka laadittiin Helsingin yliopiston E-lomake-pohjalla. Lomaketta jaettiin julkisella In- stagram-tililläni sekä lumipallo-otannalla WhatsAppissa. Vastauksia saatiin viikon aikana 40 kappaletta, joista tarkemman tarkastelun kohteiksi valittiin vain TikTokia käyttävät nuoret (n=38). Aineiston analyysi toteutettiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä, jonka tuloksena muodostettiin neljä pääluokkaa. Näiden avulla etsittiin vastauksia tutkimuskysymykseen. Nuorten näkemykset TikTokin ruokasisältöjen vaikutuksista ruokavalintoihin olivat vaihtele- via. Ruokasisältöihin törmättiin säännöllisesti, ja moni oli kokeillut ruokaohjeita tai -tuotteita itse. Useimmat vastaajat käyttivät alustaa arjessaan, etsiessään helppoja ja nopeita ruoka- ohjeita. Lisäksi nuoret kokeilivat ruokaohjeita mielenkiinnosta tai sosiaalisen vuorovaikutuk- sen lisäämiseksi. Toisaalta osa vastaajista koki ruokasisältöjen aiheuttavan paineita omiin ruokavalintoihin sekä painetta osallistua trendiin, jotta ei jäisi mistään paitsi. Tämä tutkimus osoitti, että TikTok toimii nuorten informaalina ruokakasvattajana. Tutkielma toi esiin tarpeen korostaa medialukutaidon merkitystä, jotta nuoret osaisivat arvioida kriittisesti sosiaalisessa mediassa näkyvän ruokasisällön luotettavuutta sekä sen vaikutuksia omiin ruokavalin- toihinsa. Medialukutaidon merkitystä voisi painottaa muun muassa osana kotitalousopetusta.