Faculty of Educational Sciences
Recent Submissions
-
(2025)Ryhmäkoot ovat aina olleet puheenaiheena varhaiskasvatuksen kentällä. Pienryhmiä on alettu hyödyntämään yhä enemmän, mutta miten pienryhmät vaikuttavat lasten osallisuuteen, joka on myös ajankohtainen aihe tänä päivänä? Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia pienryhmien vaikutuksia lasten osallisuuteen varhaiskasvatuksessa. Tämä tutkimus kuvaa, analysoi ja tulkitsee sitä, miten pienryhmät vaikuttavat lasten osallisuuden kokemukseen varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen tavoitteena on luoda tietoa varhaiskasvatuksen henkilöstölle siitä, miten pienryhmätoiminta vaikuttaa lasten osallisuuteen ja mitä hyötyjä pienryhmätoiminnasta on osallisuuden näkökulmasta. Menetelmät. Tutkimus on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto muodostui kolmesta vertaisarvioidusta julkaisusta. Aineistoa valitessa otettiin huomioon sen sisältö, luotettavuus ja julkaisuaika. Pyrin valitsemaan julkaisuja, jotka liittyivät tutkimukseni aiheeseen parhaiten sekä mahdollisimman uusia julkaisuja, jotta tutkimustulokset olisivat mahdollisimman tuoreita. Tutkimuksen aineisto ajoittui vuosille 2016-2022. Aineistoa on tutkittu kriittisesti, rajattu sekä käytetty tutkimuksen näkökulman mukaisesti. Analysointitapana toimi sisällönanalyysi, joka on keskittynyt aineistojen teemoihin, aiheisiin ja asioihin. Tulokset ja johtopäätökset. Aineistosta nousi tutkimuskysymyksiin vastaavia osallisuuteen vaikuttavia osa-alueita, joita olivat yksilöllinen kohtaaminen, oppimisympäristö, lasten äänen kuuleminen, kasvattajan merkitys sekä lapsimäärä. Vaikuttavin tekijä oli kasvattajan merkitys, sillä kasvattaja vaikuttaa kaikkiin edellä mainittuihin osa-alueisiin omilla valinnoillaan ja toiminnallaan. Pienryhmässä kasvattajalla oli mahdollisuus vaikuttaa näihin osa-alueisiin paremmin, kuin suuressa ryhmässä. Kasvattajalla oli mahdollisuus kohdata ja tukea lapsia yksilöllisesti ja huomioida jokaisen aloitteet ja tarpeet, sillä kohtaamisia ei ollut rinnakkain yhtä montaa. Suurissa ryhmissä korostui kasvattajan tasapainoilu lasten aloitteiden välillä, lasten aloitteiden ja tarpeiden sivuuttaminen sekä mahdottomuus tukea lasten tarpeita. Kasvattaja voi valinnoillaan toimia niin osallisuuden mahdollistajana kuin estäjänä. Pienryhmätoiminnalla on positiivinen vaikutus lasten osallisuuteen, sillä kaikkia osallisuutta vahvistavia osa-alueita voitiin tukea pienryhmätoiminnan avuin.
-
(2025)Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, miten roolileikki tukee varhaiskasvatusikäisten lasten sosiaalisten taitojen kehittymistä, ja millaisia pedagogisia keinoja se tarjoaa sosiaalisten taitojen tukemiseksi. Tutkimuksen aihe nousi leikin tärkeästä merkityksestä varhaiskasvatuksen kontekstissa ja asiakirjoissa, sekä roolileikin keskeisestä asemasta varhaiskasvatusikäisten lasten sosiaalisena yhteisleikkinä. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että leikki tukee lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ja roolileikki leikin muotona mahdollistaa erityisesti sosiaalisten taitojen harjoittelun sen vuorovaikutuksellisuuden vuoksi. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui leikkiä ja roolileikkiä käsittelevästä psykologisesta sekä kasvatustieteellisestä kirjallisuudesta ja tutkimuksesta, jossa keskeisinä nousivat muun muassa Vygotskyn ja Piaget’n teoriat. Toteutin tutkimukseni kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoksi valikoitui tieteellisiä tutkielmia, joissa käsiteltiin roolileikin ja sosiaalisten taitojen suhdetta, sekä roolileikin pedagogisen hyödyntämisen näkökulmia. Aineiston analysoinnissa hyödynsin laadullista sisällönanalyysia, jonka avulla tunnistin ja nostin keskeisiä teemoja aineistosta. Tulokset osoittivat, että roolileikki tukee erityisesti lasten vuorovaikutus-, konfliktinratkaisu-, sekä empatiataitoja. Pedagogisesti roolileikkiä voidaan hyödyntää sosiaalisten taitojen kehittymistä tukevien tilanteiden luomisen, aikuisen ohjaamisen ja mallintamisen, sekä konkreettisten toimintatapojen harjoittelemisen keinoin. Roolileikki tarjoaa varhaiskasvatusikäiselle lapselle mielekkään kontekstin sosiaalisten taitojen harjoittelemiselle ja kehittymiselle. Aikuisen rooli on keskeinen roolileikin pedagogisessa hyödyntämisessä sosiaalisten taitojen tukemiseksi.
-
(2025)Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten yksinäisyys ilmenee suomalaisissa alle 9-vuotiaille suunnatuissa lasten kuvakirjoissa sekä millaisia yksinäisyyden taustatekijöitä ja ratkaisukeinoja kirjoissa tuodaan esiin. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin, ovatko kuvakirjojen yksinäisyyden taustatekijät linjassa lasten yksinäisyyttä koskevan tutkimustiedon kanssa. Yksinäisyyden kokemus vaikuttaa merkittävästi lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen. Pienten lasten yksinäisyyttä sekä kirjallisuudessa kuvattua yksinäisyyttä on kuitenkin tutkittu toistaiseksi vähän. Kuvakirjat tarjoavat lapsille helpon ja turvallisen tavan käsitellä vaikeita tunteita samaistumisen kautta, minkä vuoksi niiden tarkastelu on tärkeää. Lastenkirjojen avulla voidaan myös tukea lasten tunnetaitoja, ja näin ehkäistä yksinäisyyttä. Tutkimus toteutettiin laadullisena teoriaohjaavana sisällönanalyysinä. Aineisto koostui neljästätoista vuosina 2021–2024 julkaistusta suomenkielisestä lasten kuvakirjasta, jotka käsittelivät yksinäisyyttä keskeisenä teemanaan. Aineisto kerättiin Helmet-kirjastojärjestelmän tietokannasta asiasanarajauksella. Aineiston analyysissä sovellettiin kolmivaiheista analyysimenetelmää, jossa aineisto ensin pelkistettiin, sitten ryhmiteltiin ja lopuksi yhdistettiin laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kuvakirjoissa esitetyt yksinäisyyden taustatekijät ovat pääosin yhteneviä lasten yksinäisyyttä käsittelevän tutkimustiedon kanssa. Kuvakirjoissa yksinäisyys liittyi usein muiden toimesta tapahtuvaan ulkopuolelle jättämiseen, erilaisuuden kokemukseen tai elämänmuutoksiin. Yksinäisyyteen vaikuttavat muun muassa lapsen käyttäytymisen haasteet. Kuitenkaan yksinäiset lapset, joilla on käyttäytymisen haasteita, eivät saa samaistumispintaa kirjoista, sillä kirjojen yksinäiset hahmot esitettiin lähes poikkeuksetta kiltteinä sekä kohteliaina. Kirjoissa yksinäisyyden taustalla kuvattiin myös ryhmästä poissulkemista, mutta kirjoissa ei kuvattu juuri yhtään vertaisryhmään kuuluvia, yksinäisiä hahmoja. Jokaisessa kirjassa oli lastenkirjoille tyypillisesti onnellinen loppu ja hahmon yksinäisyys hävisi tai väheni. Keinoja hahmon yksinäisyyden vähenemiselle olivat muun muassa tunneyhteyden löytäminen, itsensä hyväksyminen sekä vertaisten tuki.
-
(2025)Rasistiset kannanotot ovat Suomen nykyisen poliittisen tilanteen vuoksi nousseet esille yhteiskunnallisessa keskustelussa. Nykyinen hallitus (2025) poisti päiväkodeilta toimipaikkakohtaisen velvoitteen tehdä toiminnallinen yhdenvertaisuussuunnitelma. Yhdenvertaisuussuunnitelman ohjeissa kannustettiin kasvattajia käyttämään antirasistisia työtapoja ja käsittelemään rasismia lasten kanssa. Ennakkoluulojen ennaltaehkäisemistä voi tutkimusten mukaan toteuttaa lukemalla lapsille monikulttuurisia lastenkirjoja, joissa on antirasistinen viesti. Tutkielman tavoitteena on muodostaa kuvaa tavoista, joilla varhaiskasvatuksen opettajat voivat käsitellä lasten kanssa ihonvärejä tai rasismin ilmiötä lukiessaan monikulttuurista lastenkirjaa ryhmässään. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Millä tavoin varhaiskasvatuksen opettajat voivat lukea monikulttuurisia lastenkirjoja lapsille, jotta he mahdollistavat keskustelun ihonväristä tai rasismin ilmiöstä lapsiryhmässä? 2. Miten varhaiskasvatuksen opettajat käsittelevät tutkimuksissa ihonväriä ja rasismia lukiessaan monikulttuurisia lastenkirjoja lapsiryhmässä? Tutkielma tehtiin narratiivisen kirjallisuuskatsauksen menetelmällä. Tutkielmaan valittiin kuusi vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia kansainvälisistä julkaisuista. Kaikki tutkimukset on tehty Yhdysvalloissa. Tutkimuksia analysoitiin tutkivan lukemisen menetelmällä etsien yhteneviä ja eroavia teemoja. Tutkimuskysymykset ja teoreettinen viitekehys johdattivat analyysia. Tutkimusten mukaan varhaiskasvatuksen opettajan kyky huomata lasten aloitteet lukuhetkellä ja vastata niihin hyväksyvästi ja laajentaen rohkaisee lapsia keskustelemaan rodullisesta identiteetistään. Lasten itse keksimien väritermien hyväksyminen ihonväreinä innostaa lapsia kertomaan itsestään ja perheenjäsenistään. Rasismin käsittelyä lukuhetkellä voi rajoittaa varhaiskasvatuksen opettajien näkemys lasten viattomuudesta. Rasismia pidetään yleisesti aikuisten maailmaan kuuluvana asiana, jota lapset eivät ymmärrä ja jolta heitä tulisi suojella. Tutkielman tulosten perusteella varhaiskasvatuksen opettajat tarvitsevat ohjausta ja tukea antirasistisen toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa.
-
(2025)Tavoitteet. Tämän kasvatustieteen kandidaatin tutkielman tutkimustehtävänä oli selvittää, miten leikin merkitys on muuttunut varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmissa eri vuosina ja miten leikkiä on liitetty yhteen eri oppimisen alueisiin Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Suomalaisen varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmatutkimus on vielä vähäistä (Onnismaa & Paananen, 2019, s. 192), joten aikaisempia tutkimustuloksia ei ollut. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu leikin tarkastelusta ja määrittelystä sekä leikille annetuista merkityksistä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Menetelmät. Tutkimus on laadullinen dokumenttianalyysi. Aineisto kerättiin tutkimalla Varhaiskasvatussuunnitelman perusteita vuosilta 2016, 2018 ja 2022. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysia mukaillen. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokset osoittavat, että Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet eivät olleet leikin osalta oleellisesti muuttuneet. Dokumenteissa leikkiä kuvailtiin lähes identtisin ilmaisuin. Lisäksi tutkimustulokset osoittavat leikin kytkeytyvän jokaiseen oppimisen alueeseen Varhaiskasvatussuunnitelmien perusteissa.