Faculty of Educational Sciences
Recent Submissions
-
(2025)Tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka lasten kuvakirjat käsittelevät pimeän pelon teemaa ja miten pimeän pelkoa kuvataan tarinoissa. Tutkimuksessa analysoidaan, millaisia kielellisiä keinoja ja kertojan ääntä kirjailijat käyttävät pelon välittämiseen ja kuinka hahmot suhtautuvat pimeän pelkoon. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, miten hahmojen pelko voitetaan, ja mitä keinoja pelon hallitsemiseksi käytetään. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kuvakirjat voivat tukea lasten tunteiden tunnistamista ja käsittelemistä, erityisesti silloin, kun kyseessä on voimakkaita ja haastavia tunteita, kuten pelkoa. Pimeän pelko on yksi keskeisistä lapsuudessa ilmenevistä peloista, ja sen käsittely kuvakirjoissa voi tukea lasten kykyä ymmärtää omia pelkojaan ja kehittää strategioita niiden hallintaan. Tämä tutkimus tarkastelee, kuinka kuvakirjat voivat tukea lasten pelon käsittelyä ja sen kautta edistää lasten emotionaalista kehitystä, kuten tunteiden tunnistamista, säätelyä ja pelkojen kohtaamista. Tutkimus on toteutettu laadullisena kirjallisuusanalyysinä, jossa aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Aineisto koostuu kahdeksasta suomalaisten kirjailijoiden 2000-luvulla julkaistuista lasten kuvakirjoista, joissa käsitellään pimeän pelkoa. Tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka pimeän pelon teemat ilmenivät tekstissä, miten hahmot reagoivat pelkoon ja miten he voittavat sen. Pimeän pelko ilmenee kirjoissa monin eri tavoin. Pimeys esitetään sekä fyysisenä tilana että tunteenomaisena ilmiönä, joka herättää pelkoa yksinäisyyden, vierauden tai mielikuvituksen luomien uhkakuvien kautta. Pelon käsittelyssä korostuvat erityisesti hahmojen sisäiset tunteet, kuten ahdistus ja epävarmuus, mutta myös ulkoiset keinot, kuten läheisten tarjoama tuki ja turvallisuuden luominen. Kuvakirjat voivat toimia tärkeinä välineinä varhaiskasvatuksessa, tukien lasten pelon käsittelyä ja auttaen heitä kehittämään keinoja tunteidensa säätelyyn. Pimeän pelon teemalla on merkittävä rooli lasten emotionaalisessa kehityksessä, sillä sen käsitteleminen voi tukea empatiaa ja itsesäätelytaitoja pelkojen hallinnassa. Kuvakirjat tarjoavat lapsille mallin siitä, kuinka kohdata pelkonsa turvallisessa ympäristössä.
-
(2025)Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli luoda lavea ymmärryksen kehys sosialisaatiosata suomalaisessa kasvatustieteellisessä ajattelussa. Erityisenä motivaattorina tähän toimi oma henkilökohtainen epävarmuuteni kasvatustieteiden kandidaatin opintojen aikana kartuttamastani ymmärryksestä koskien sosialisaatiota ja sen asemaa kasvatustieteiden kentällä. Tämän tutkielman tutkimustehtävänä toimiikin siksi sosialisaatiota koskevan ymmärryksen konkretisointi suhteessa omaan kehittyvään kasvatustieteelliseen asiantuntijuuteeni. Tutkielman menetelmäksi valikoitui Helsingin yliopiston kasvatustieteiden laitoksen kandidaatintutkielman suorittamiseen suosittelema kuvaileva kirjallisuuskatsaus, joka tarjosi hyvät lähtökohdat tavoitteiden mukaiseen laajan ymmärryksen luomiseen tarjotessaan mm. tietynlaista menettelemällistä joustavuutta. Erityisen keskeiseksi aineistoksi valikoitui kaksi kasvatustieteiden perusteosta: Pauli Siljanderin (2014) Systemaattinen johdatus kasvatustieteisiin: Peruskäsitteet ja pääsuuntaukset, sekä Ari Antikaisen, Risto Rinteen ja Leena Kosken (2003) Kasvatussosiologia. Nämä molemmat ovat edelleen kasvatustieteiden opetuksessa keskeisessä roolissa, ja niiden voikin siten todeta antaneen tutkimuksen tavoitteisiin nähden hyvän perustan sekä toimivan reflektiopinnan tutkielmassa käytetylle muulle aineistolle, johon lukeutui kandidaatin opintojeni pohjalta tuntemattomat kasvatustieteiden perusteokset, sekä toisaalta myös vertaisarvioidut artikkelit ja tieteentekijöiden kannanotot. Aineisto tarjosi kokonaisuutena varsin kattavan kuvan sosialisaatiosta kasvatustieteiden kentällä. Aineiston kautta hahmottui siis se, miten keskeisestä ja monitahoisesti asiasta on kyse, kun tarkastelun kohteeksi otetaan sosialisaatio. Voikin todeta, että kasvatustieteiden kentän moninaisuus ja toisaalta myös ristiriitaisuus tarjoaa vaihtelevan otteen sosialisaation tarkasteluun, jolloin myös itse sosialisaatio hahmottuu ennen kaikkea kontekstiin sidoksissa olevana ajallis-paikalisena käsitteenä ja ilmiönä. Tutkielma tarjoaa siis käsityksen siitä, miten sosialisaatiota ei ole kasvatustieteissä tyhjentävästi selitetty, sekä lisäksi esiin nousee myös se, miten sosialisaation käsitetasoinen tarkastelu vaikuttaa jääneen ajan myötä suurelta osin syrjään, samalla kun ilmiötasolla tapahtuva sosialisaation tarkastelu on erittäin merkittävä ja ajankohtainen tutkimuskohde, joka ottaa jatkuvasti uusia muotoja.
-
(2025)Mål: Syftet med denna avhandling är att undersöka arbetstillfredsställelse under distansarbete och identifiera de faktorer inom distansarbete som är centrala för anställdas arbetstillfredsställelse under distansarbete. Det övergripande forskningsproblemet som berör distansarbete, präglades av Covid-19 pandemin då flera företag tvingades att övergå till distansarbete i en snabb oförberedd takt. Detta nya arbetssätt som ökade under pandemin, utgör grunden för det nya arbetssättet. Därmed ändras även anställdas upplevelser av det nya arbetssättet, där arbetstillfredsställelsen är viktig att förstå. Avhandlingen lyfter fram teorier om motivation som är grundläggande för att förstå hur arbetstillfredsställelse upplevs av anställda. Centrala begrepp presenteras och definieras för att nå en sammanhållande förståelse för avhandlingen. Metoder: Studien genomfördes som en systematisk litteraturstudie, utgående från tidigare forskning, litteratur och studier, vilka använts som utgångspunkt för avhandlingen. Materialet för analysen bestod av 6 undersökningar, publicerade mellan åren 2021–2023 runt om i hela världen. Materialet har analyserats utifrån forskningsfrågan ”Vilka faktorer påverkar anställdas arbetstillfredsställelse inom distansarbete?”. Materialet som undersökts har samlats in från Google Scholar och Helka. Resultat och slutsatser: Resultaten tyder på att det finns flera faktorer som påverkar anställdas arbetstillfredsställelse under distansarbete. Centrala faktorer som förekom i resultatet var ”digitala verktyg, användning, kunskap och stöd kring dem”, ”autonomi, ansvar och flexibilitet”, ”mängden och tiden av distansarbete”, ”motivation, engagemang och personalledning”, ”sociala relationer, stöd och tillit” samt ”arbetsmiljön och övervakningen av arbetet”. Resultatet ger beredskap för vidare forskning inom ämnet, för att i framtiden skapa hållbara arbetsformer av distans- och hybridarbete.
-
(2025)Tutkimuksen aiheeksi valikoitui monikielisen oppilaan oppimisen tukeminen luokan eri oppimisympäristöissä. Luokkahuoneissa yhä useampi oppilas on monikielinen. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää, millainen didaktinen ja tekninen oppimisympäristö tukee monikielisen oppilaan oppimista ja millaisia vaikutuksia kotikielen käyttämisellä on luokan sosiaalisessa ja psykologisessa oppimisympäristössä. Tutkimukseni antaa opettajille tietoa siitä, millaiset tekijät oppimisympäristössä vaikuttavat positiivisesti monikielisen oppilaan oppimiseen ja miten eri tavoin kielitietoista opetusta voidaan toteuttaa. Tämän tutkimuksen menetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineisto koostui pääosin ulkomaisista vertaisarvioiduista tutkimusartikkeleista. Aineiston ulkopuolelle rajattiin esikouluun, yläkouluun ja toiseen asteeseen liittyvät tutkimukset, sillä tutkimuksessa keskityttiin alakoulun eri oppimisympäristöihin. Tutkimuksen ulkopuolelle jäivät myös fyysiseen oppimisympäristöön liittyvät tutkimusaineistot. Aineiston haussa hyödynnettiin Ericiä, Google Scholaria ja Helkan hakupalvelua. Tutkimustulokset luokiteltiin tutkimuskysymysten mukaan. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella didaktisen oppimisympäristön oppimista tukevia keinoja ovat limittäiskieleily, kieliryhmät ja yhteistoiminnallinen oppiminen sekä oppilaiden kotikielten näkyväksi tekeminen. Lisäksi tutkimuksesta nousee esille joitakin yksittäisiä opetusstrategioita. Teknisen oppimisympäristön oppimista tukevia keinoja ovat tutkimuksen mukaan digitaalisten työkalujen ja erilaisten verkkopohjaisten oppimisympäristöjen käyttäminen sekä multimodaalisuus. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kotikielen käyttäminen luokassa lisää muun muassa oppilaan oppimismotivaatiota, sitoutumista, itsetuntoa sekä tunnetta autonomiasta ja asiantuntijuudesta. Kielitietoinen opetus tukee myös oppilaan identiteetin kehittymistä. Tutkimustulosten mukaan oppilaiden kotikieli on tärkeä ottaa huomioon koulun toimintakulttuurissa. Opettajan asenne vaikuttaa kielitietoisen opetuksen toteuttamiseen, ja siksi kielitietoisuuden eri ulottuvuuksia olisi tärkeää tuoda enemmän esille esimerkiksi opettajakoulutuksessa ja yleisessä keskustelussa. Kielitietoisia opetusmenetelmiä tulee tarkastella, arvioida ja kehittää, jotta jokainen oppilas saa yhdenvertaista opetusta omasta kielitaustastaan huolimatta.
-
(2025)Tavoitteet. Kandidaatintutkielmassani analysoin aiempaa tutkimusta siitä, millaisia merkityksiä tietoisuustaidoista on luovuudelle työelämässä havaittu. Tutkimuskysymyksieni avulla selvi-tän, millä menetelmillä aihetta on tutkittu ja millaisin tutkimustuloksin. Tulevaisuuden työelämä-taidoissa korostuvat luovuus ja innovatiivisuus, mutta samalla työntekijöiden lisääntyvä kuormitus voi heikentää luovaa ajattelua. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että tietoi-suustaitoharjoittelu voi vähentää stressiä ja ahdistusta, ja sen merkityksiä on alettu tarkastel-la myös luovuuden ja työelämän näkökulmista. Menetelmät. Tämä tutkielma toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tavoitteenani oli muodostaa kokoava katsaus tutkimusalueen tilasta ja valitsemiani aineistoja analysoin ai-neistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Koska aihepiiri on vielä suhteellisen uusi ja tutki-mustieto hajanaista, tämä menetelmä mahdollisti tiedon jäsentämisen, keskeisten ongelma-kohtien tunnistamisen sekä tutkimusalueen kriittisen analyysin. Menetelmien joustavuus tie-donhaussa, aineiston valinnassa ja sisällön vertailussa oli erityisen tärkeää käsitteiden moni-ulotteisuuden vuoksi. Tulokset ja johtopäätökset. Tietoisuustaidoilla löydettiin merkityksiä luovuuteen työelämässä, mutta tulosten luotettavuuteen liittyi validiteettiongelmia. Tietoisuustaitojen havaittiin paranta-van psykologisia resursseja, jotka puolestaan edistivät luovuutta. Lisäksi tietoisuustaitojen nähtiin tarjoavan työnantajille kustannustehokkaan keinon edistää työntekijöiden luovuutta. Tulosten perusteella aiheen tutkimus vaati kriittistä tarkastelua erityisesti metodologisten ja käsitteellisten haasteiden vuoksi.