Faculty of Educational Sciences
Recent Submissions
-
(2025)Tutkielman tavoitteena oli kuvata kotitalouspedagogiikan opiskelijoiden lapsuudenkodin ruokaympäristöjä ja niiden heijastumista opiskelualan valintaan. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään ruokaan, sekä alan valintaan liittyviä teemoja, sillä tutkielman tarkoituksena on kuvata ruokamuistoja ja lapsuuden ruokaympäristön yhteyttä alan valintaan. Tutkielman päätutkimuskysymykseksi muodostui ”Minkälaisena kotitalouspedagogiikan opiskelijat kuvailevat lapsuudenkodin ruokaympäristön?” Alakysymykseksi muodostui ”Onko lapsuudenkodin ruokaympäristö heijastunut alan valintaan?” Tutkielma on laadullinen tutki-mus ja tutkielman empiirisenä osuutena oli käytössä kotitalouspedagogiikan opiskelijoiden kirjoitelmat lapsuuden kodin ruokaympäristöstä ja muista ruokailuun liittyvistä ruokamuistois-ta. Tutkittavia oli 25 ja heidän kaikkien kirjoitelmia käytettiin aineiston analyysissä. Kirjoitelmat kirjoitettiin tutkittavien ollessa samassa tilassa yhdessä tutkielman tekijän kanssa. Kirjoitel-mien analyysimetodina toimi teemoittelu, joka sopii hyvin esimerkiksi kirjoitelmien ja haastat-telujen analysointiin. Kirjoitelmista etsittiin ensisijaisesti vastauksia tutkimuskysymyksiin, mut-ta myös muihin aiheeseen liittyviin kysymyksiin. Kirjoitelmien apukysymykset toimivat hyvinä apukysymyksinä aineiston analyysissa. Tutkielmassa kävi ilmi, että lapsuudenkotien ruokaympäristöissä on ollut eroavaisuuksia tut-kittavien kesken. Teemoittelun avulla erilaiset tuntemukset saatiin analysoitua tutkittavien kir-joitelmista. Suurimmalla osalla tutkittavista suhtautuminen ruokaan liittyviin teemoihin oli posi-tiivista. Tutkittavien vastauksista kävi myös ilmi se, että suurimmalla osalla lapsuudenkodin positiivisella suhtautumisella ruokaan on ollut vaikutusta alalle hakeutumisessa.
-
(2025)Metsästys ja metsästäjien ruokakulttuuri ovat tutkimuksellisesti kiinnostavia perinteisyyden ja pitkän historiansa vuoksi. Riistaruoan arvostus on noussut merkittävästi viimevuosien aikana. Liha tuo metsästäjille myös taloudellista turvaa. Viime aikoina on uutisoitu paljon naudanlihan saannin heikkenemisestä ja monista kaupoista jauheliha on täysin loppu. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten metsästäjien lapsuuden riistaruokamuistot heijastuvat heidän aikuisikänsä ruoanvalmistukseen. Metsästäjien ruokakulttuurista ei ole juurikaan tehty tutkimusta, mutta aiheesta on tehty muutamia pro gradu -tutkielmia. Lapsuuden ruokamuistoista löytyi tutkimuksia, joissa kerättiin lapsuuden ruokamuistoja haastatteluiden ja kirjoitelmien avulla. Näissä tutkimuksissa on selvinnyt, että lapsuuden ruokamuistot kulkeutuvat aikuisikään ja vaikuttavat siihen, mitä ruoasta ajatellaan. Tämä tutkielma on tapaustutkimus, jonka tapauksena on eteläsavolaisten metsästäjien lap-suuden riistaruokamuistot. Tutkielman aineisto kerättiin puolistukturoituna puhelinhaastattelu-na keväällä 2025. Kaikki haastatteluun osallistuneet metsästäjät metsästävät Etelä-Suomessa. Haastatteluiden määrä, joita analysoin, oli kolme (3). Aineiston analyysi tapahtui teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä, jonka seurauksena syntyi kaksi pääluokkaa, joiden mukaan tuloksista raportoitiin. Haastatteluissa selvisi, että metsästäjillä oli kaikilla suuri arvostus riistaruokaan. Monella oli lapsuuden riistaruokamuistoja, jotka vaikuttavat aikuisiän riistaruoanvalmistamiseen. Näitä ta-poja oli muun muassa se, että lapsuudessa riistaruoka oli hyvin yksipuolista ja tämän metsäs-täjä kokee olevan suuri syy siihen, miksi hän itse tekee monipuolista ruokaa riistalihasta. Myös kokemukset lapsuudessa riistalihasta nousi keskusteluun. Jos riistaruoka oli valmistettu huo-nosti ja kokemus oli sillä kertaa huono, saattoi lapsi yhdistää kaiken riistaruuan vaan tähän yh-teen kokemukseen. Tällöin hän saattoi lapsena vältellä riistaruokaa, jos tiesi sen olevan riis-taa. Aikuisiällä hän alkoi kuitenkin metsästää ja on opetellut itse riistaruuanvalmistamista. Tällä hetkellä riista onkin hänen taloutensa ainoa liha.
-
(2025)Tavoitteet: Asunnottomat kuuluvat yhteiskunnan huono-osaisiin ja heidän äänensä tulee harvoin esille yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millä tavoin asunnottomat puhuvat kodista ja kodin tunnusta. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kodin tuntuun vaikuttaa eniten sosiaaliset suhteet ja on todettu, että pelkkä fyysinen tila ei riitä kodin tunnun muodostumisessa. Lähestyimme aihetta kolmen näkökulman kautta, jotka olivat fyysinen tila, sosiaaliset suhteet ja materiaalinen ympäristö. Haluamme nostaa asunnottomien kokemuksia ja näkemyksiä esille sekä pyrkiä laajentamaan kotitaloustieteen tutkimuskenttää tarkastelemalla kotia uudesta näkökulmasta, jossa koti ei olekaan itsestäänselvyys. Menetelmät: Tutkielman aineistona toimi Yle Areenan dokumenttisarja Asunnottomat. Analyysi perustui dokumenttisarjan päähenkilöiden kertomuksiin, joidenka kautta tavoitettiin asunnottomien ääni ja kokemus. Dokumenttisarjan päähenkilöiden puheenvuorot litteroitiin ja analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset: Tutkielman tulokset osoittivat, että pelkkä fyysinen tila ei riitä kodin ja kodin tunteen muodostumiseen, vaan se tarvitsee rinnalle myös henkilökohtaisen turvallisuuden tunteen ja tärkeitä sosiaalisia suhteita. Kodin tunteen muodostumista lisäsi materiaalinen ympäristö, kuten sisustaminen, huonekalut ja ympäristön siisteys. Kodin tunne nähtiin prosessina, joka rakentui ajan kanssa, erilaisten ulottuvuuksien kautta ja oli haavoittuvainen negatiivisille kokemuksille. Tutkielman tulokset ovat linjassa aikaisemman tutkitun tiedon kanssa, jossa kodin tunteen muodostuminen nähdään moniulotteisena prosessina, jossa fyysinen tila ei ole yksinään riittävä kodin tunteen muodostamiseen.
-
(2025)Tavoitteet: Asunnottomat kuuluvat yhteiskunnan huono-osaisiin ja heidän äänensä tulee harvoin esille yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millä tavoin asunnottomat puhuvat kodista ja kodin tunnusta. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kodin tuntuun vaikuttaa eniten sosiaaliset suhteet ja on todettu, että pelkkä fyysinen tila ei riitä kodin tunnun muodostumisessa. Lähestyimme aihetta kolmen näkökulman kautta, jotka olivat fyysinen tila, sosiaaliset suhteet ja materiaalinen ympäristö. Haluamme nostaa asunnottomien kokemuksia ja näkemyksiä esille sekä pyrkiä laajentamaan kotitaloustieteen tutkimuskenttää tarkastelemalla kotia uudesta näkökulmasta, jossa koti ei olekaan itsestäänselvyys. Menetelmät: Tutkielman aineistona toimi Yle Areenan dokumenttisarja Asunnottomat. Analyysi perustui dokumenttisarjan päähenkilöiden kertomuksiin, joidenka kautta tavoitettiin asunnottomien ääni ja kokemus. Dokumenttisarjan päähenkilöiden puheenvuorot litteroitiin ja analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset: Tutkielman tulokset osoittivat, että pelkkä fyysinen tila ei riitä kodin ja kodin tunteen muodostumiseen, vaan se tarvitsee rinnalle myös henkilökohtaisen turvallisuuden tunteen ja tärkeitä sosiaalisia suhteita. Kodin tunteen muodostumista lisäsi materiaalinen ympäristö, kuten sisustaminen, huonekalut ja ympäristön siisteys. Kodin tunne nähtiin prosessina, joka rakentui ajan kanssa, erilaisten ulottuvuuksien kautta ja oli haavoittuvainen negatiivisille kokemuksille. Tutkielman tulokset ovat linjassa aikaisemman tutkitun tiedon kanssa, jossa kodin tunteen muodostuminen nähdään moniulotteisena prosessina, jossa fyysinen tila ei ole yksinään riittävä kodin tunteen muodostamiseen.
-
(2025)Tavoitteet. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan arjen hallintaa ja arjenhallintataitoja. Tutkimuksen tavoite on selvittää, millaisia käsityksiä kotitalousopettajilla on arjen hallinnasta, erityisesti miten he kuvaavat arjen hallintaa ilmiönä, sekä millaisia taitoja arjen hallintaan liitetään. Kotitalousopettajien käsityksiä arjen hallinnasta ei ole käsittääksemme aiemmin tutkittu. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineistona toimivat kolmen kotitalousopettajan haastattelut. Pyysimme kotitalousopettajia henkilökohtaisesti haastateltaviksi. Haastatteluissa käytetyt arjen hallintaa eri näkökulmista tarkastelevat haastattelukysymykset laadittiin teoriataustamme pohjalta, ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tulokset ja johtopäätökset. Kotitalousopettajat kuvasivat arjen hallintaa haasteista selviämiseksi sekä tunteeksi pärjäämisestä. Onnistunutta arjen hallintaa kuvailtiin siten, että arki sujuu ja on hyvä olla. Haasteista ja yllättävistä tekijöistä selviäminen vaatii resilienssiä. Arjen hallinnan taitoina pidettiin erityisesti käytännön taitoja, kuten yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, kodinhoidon- ja ruoanlaiton taitoja, ravitsemus- ja kuluttajataitoja, sekä priorisoinnin taitoja. Kotitalousopettajat kuvailivat arjen hallintaa keskenään samankaltaisesti. Käsityksiä arjen hallinnasta tulisi tutkia enemmän myös muiden kuin kotitalousopettajien näkökulmasta.