Faculty of Educational Sciences
Recent Submissions
-
(2025)Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää positiivisen pedagogiikan vaikutuksista lasten sosiaalisten taitojen kehittymiseen ja siihen, miten positiivinen pedagogiikka tukee lasten empatiakyvyn kehittymistä ryhmätoiminnassa. Tämä tutkimus kuvaa, analysoi ja tulkitsee positiivisen pedagogiikan vaikutuksia lasten kehitykseen sosiaalisten taitojen ja empatian näkökulmasta tutkimuskysymysten avulla. Tutkimuksen tavoitteena on aikaisempien tutkimusten pohjalta lisätä ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä. Menetelmät. Tutkimus on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja aineiston analyysi on toteutettu sisällönanalyysinä. Tutkimuksen aineisto muodostui seitsemästä julkaisusta. Niistä viisi olivat vertaisarvioituja artikkeleita, yksi väitöskirja ja yksi vertaisarvioimaton tutkimus. Tutkimusta varten pyrin valitsemaan julkaisuja, jotka liittyvät parhaiten tutkimukseni aiheeseen ja ovat luotettavia. Aineistoa on tarkasteltu ja tutkittu kriittisesti sekä rajattu ja käytetty tutkimuksen näkökulmaan sopivalla tavalla. Tulokset ja johtopäätökset. Aineistosta nousi tutkimuskysymysten pohjalta vahvasti esiin aikuisen rooli positiivisen pedagogiikan toteuttajana. Tutkimustulokset osoittivat, että lasten sosiaalisten taitojen ja empatiakyvyn kehityksen tukemisessa ja vahvistamisessa aikuisen mallintamisella ja läsnäölolla on merkitystä. Johdonmukainen ja jatkuva positiivisen pedaagogiikan toteuttaminen lapsiryhmässä auttaa lapsia kehittämään sosiaalisia taitojaan ja empatiaa. Tutkimustuloksista voidaan myös huomata, että sosiaaliset taidot ja empatiakyky ovat taitoja, jotka tukevat ja vahvistavat toisiaan. Molempien harjoittelun kannalta on tärkeää, että lapset pääsevät toimimaan monipuolisissa vuorovaikutustilanteissa erilaisten ihmisten kanssa. avainsanat: positiivinen pedagogiikka, positiivinen psykologia, empatia, sosiaaliset taidot
-
(2025)Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella opettajien käsityksiä tekoälyn hyödyntämisestä opetuksessa. Tavoitteena oli jäsentää opettajien näkemyksiä tekoälyn hyödyistä, haasteista ja mahdollisuuksista, sekä selvittää, millaisia pedagogisia, teknisiä ja eettisiä jännitteitä teko-älyn käyttöönottoon liittyy. Tutkimuksen taustalla vaikuttivat koulutusteknologiatutkimukses-sa tunnetut teknologian käyttöönoton mallit sekä ajankohtainen julkinen keskustelu tekoälyn vaikutuksista koulutuskentällä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että opettajien asen-teet, teknologiset valmiudet ja koulutusratkaisut vaikuttavat keskeisesti uuden teknologian omaksumiseen. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui kotimaisista ja kansainvälisistä vertaisarvioiduista tutkimusartikkeleista, raporteista ja asiantuntijalähteistä, jotka käsittelivät opettajien kokemuksia ja näkemyksiä tekoälyn opetuskäytöstä. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla käsityksiä koulutusteknologiatutkimuksesta tuttujen ensimmäi-sen ja toisen asteen esteiden sekä ratkaisujen näkökulmasta. Tuloksissa havaittiin, että opettajien käsitykset tekoälystä vaihtelevat merkittävästi ja että käyttöönottoa haastavat erityisesti puutteelliset resurssit, eettiset kysymykset sekä opettajien teknologiset ja pedagogiset valmiudet. Monet opettajat näkivät tekoälyn potentiaalin opetuksen yksilöllistämisessä ja hallinnollisten tehtävien keventämisessä, mutta ilmaisevat samalla huolta kriittisen ajattelun kehittymisestä ja opettajan roolin muutoksesta. Tekoälyn opetuskäyttö edellyttää opettajien näkökulmasta selkeitä suuntaviivoja, koulutusta ja kollegiaalista tukea. Tutkimus osoittaa, että tekoälyn tarkoituksenmukainen hyödyntäminen opetuksessa vaatii kokonaisvaltaista ja eettisesti perusteltua lähestymistapaa, jossa opettajien näkemykset otetaan aktiivisesti huomioon.
-
(2025)This literature review examined how teachers' emotional intelligence affects students' well-being. Emotionally intelligent teachers promote a safe learning environment that supports students' well-being, motivation, and school engagement. Their emotional intelligence also strengthens students' resilience, self-esteem, and emotional skills. Developing emotional intelligence is important in teacher education and school practices.
-
(2025)Tavoitteet. Ilmastonmuutos näkyy elämässämme yhä enemmän. Luonnon biodiversiteetin ja erilaisten ympäristöuhkien kautta ihmisille herää erilaisia tunteita ilmiöön liittyen. Ilmastotunteiden esiintymistä on tutkittu enemmän aikuisilla kuin lapsilla ja nuorilla, mikä herättikin tämän kirjallisuuskatsauksen kirjoittamisen tarpeen. Tutkielman tavoitteena on tarkastella lapsilla ja nuorilla esiintyviä ilmastotunteita ja niistä selviytymistapoja sekä sitä, miten aikuiset voivat tukea heitä ilmastotunteiden vyöryssä. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusprosessi aloitettiin asettamalla tutkimuskysymykset, joiden avulla lähdettiin valitsemaan tutkielmaan sopivaa aineistoa. Aineiston hakemisessa hyödynnettiin Helka-kirjastojärjestelmää, Google Scholar -hakukonepalvelua sekä aikaisempien tutkimusten lähdeluetteloja. Aineistojen etsimisessä käytettiin hakusanoina seuraavia termejä: ilmastokasvatus, ympäristökasvatus, ympäristöahdistus, eco-anxiety, ilmastoahdistus, ilmastonmuutos, ilmastotunteet, nuoret ja lapset. Aineistot käsittelivät lasten ja nuorten keskuudessa leijuvaa tunnemaailmaa ilmaston-muutokseen liittyen sekä sitä, miten aikuiset voivat auttaa nuoria ilmastotunteiden kanssa. Aineistoksi valikoitui 13 tieteellistä julkaisua suomeksi ja englanniksi. Aineistot ovat julkaistu vuosien 2007–2024 välillä. Tulokset ja johtopäätökset. Ilmastotunteet ovat vahvasti esillä lasten ja nuorten elämässä. Useimmin esiintyviä tunteita ovat voimattomuus, riittämättömyys, pelko, ahdistus ja suru. Ai-kuisilla ja kasvattajilla on suuri rooli auttaa lapsia ja nuoria näiden tunteiden kohtaamisessa. On useita ilmastokasvatuksen malleja, joita hyödyntämällä kasvattajat voivat tukea nuoria ilmastotunteiden herätessä.
-
(2025)Tavoitteet. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten vanhemmat vaikuttavat kouluikäisen lapsen lukumotivaatioon sekä minkälaisilla keinoilla vanhemmat tukevat lapsen lukumotivaatiota. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet vanhemmilla olevan vaikutus lapsen motivaatioon. Tämän lisäksi tiedetään, että hyvä lukumotivaatio on yhteydessä parempaan lukutaitoon sekä luetunymmärtämiseen. Tästä syystä onkin aiheellista tarkastella millaisilla keinoilla vanhemmat voivat vaikuttaa lapsen lukumotivaatioon. Menetelmät. Toteutin tutkielman kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistona käytin yhdeksää tieteellisesti vertaisarvioitua tutkimusartikkelia sekä yhtä tieteellisesti vertaisarvioitua kolumnia. Aineiston hakuun käytin Google Scholaria, Helkaa sekä ERIC -ja EBSCOhost -tietokantoja. Rajasin kirjallisuuskatsauksen aineiston englannin – ja suomenkielisiin 2000-luvulla julkaistuihin teoksiin. Vastasin aineiston pohjalta kahteen tutkimuskysymykseeni. Tulokset ja johtopäätökset. Vanhempien asenteilla ja toiminnalla huomattiin olevan vaikutuksia lapsen lukumotivaatioon ja lukuaktiivisuuteen. Vanhempien tuki vaikutti positiivisesti lapsen sisäiseen lukumotivaatioon. Sen lisäksi ulkoisesti motivoituneille lapsille vanhemmat olivat merkittävin sosiaalinen vaikuttaja motivaatioon. Lapsen kokemus tuen saamisesta on tärkeä tekijä sen toimivuudelle. Vanhemmat tukivat lasta lukemaan luomalla tilanteita lukemiselle arjessa, näyttämällä lukuesimerkkiä, lukemalla lapsen kanssa yhdessä sekä mahdollistamalla kirjojen saatavuuden. Vanhemmilla on keskeinen rooli lapsen lukumotivaation kehittymisessä koko koulupolun ajan. Koulun ja kodin yhteistyö on tärkeää lapsen lukumotivaation kannalta. Tämän tutkielman tulokset antavat vanhemmille mahdollisesti toimivia keinoja tukea lastaan lukemisessa.