Faculty of Educational Sciences
Recent Submissions
-
(2025)Tavoitteet. Muuttuva työelämä edellyttää organisaatioilta entistä monipuolisempia keinoja osaamisen kehittämiseen. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että organisaatioiden oppimiskäytänteet painottuvat pitkälti formaaliin koulutukseen, eikä työntekijöiden informaalin oppimisen tukemiseen kiinnitetä riittävästi huomiota. Digitaalisten työjärjestelmien vaikutuksia informaaliin oppimiseen on tutkittu toistaiseksi vähän, mikä luo tarpeen tarkastella ilmiötä syvemmin. Oppiminen työelämässä on keskeinen osa elinikäistä oppimista, jolloin ilmiö on keskeinen kasvatustieteen näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millä keinoin työpaikan erilaiset käytännöt voivat tukea informaalia oppimista etätyöympäristössä. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä käytettiin narratiivista kirjallisuuskatsausta. Aineistoksi valittiin viisi tuoretta vertaisarvioitua tutkimusartikkelia, jotka vastasivat tutkimuskysymykseen. Aineiston analyysimenetelmänä hyödynnettiin sisältöanalyysiä. Tulokset ja johtopäätökset. Tulokset osoittivat, että informaalin oppimisen tukeminen etätyöympäristössä edellytti monipuolisia työpaikkakäytänteitä, kuten vuorovaikutuksen tukemista, selkeitä digitaalisia toimintatapoja sekä yhteisöllisiä oppimisen muotoja. Keskeisessä roolissa oli oppimista tukeva johtaminen, joka mahdollisti informaalia oppimista tukevan työympäristön ja ilmapiirin. Tulosten perusteella organisaatiot voivat kehittää tietoisesti työpaikkakäytänteitään tukemaan työn ohessa tapahtuvaa informaalia oppimista. Organisaatiot voivat hyödyntää digitaalisten viestintävälineiden tarkoituksenmukaista käyttöä, vuorovaikutuksen rakenteellista tukemista sekä yhteisöllisten oppimismuotojen, kuten virtuaalisen mentoroinnin lisäämistä työpaikan arkeen. Lisäksi johtamiskäytänteitä voidaan kehittää tukemaan luottamuksellista ja avointa ilmapiiriä sekä oppimista edistävää kulttuuria etätyöympäristössä.
-
(2025)Tavoitteet. Resilienssi käsitteenä on saavuttanut merkittävän aseman kuluneen kymmenen vuoden aikana, erityisesti kasvatustieteen tutkimuskentällä. Vaikka resilienssin ilmenemistä on tutkittu etenkin yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa, sen määritelmä on edelleen osittain hajanainen. Tutkielmassa tarkasteltiin, mitkä tekijät ovat keskeisiä yliopisto-opiskelijan resilienssin muodostumisessa ja millä tavoin resilienssi ilmenee yliopisto-opiskelijan kohtaamissa mahdollisissa arjen kriiseissä. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jonka tarkoituksena oli muodostaa yleiskuva resilienssin ilmenemisestä yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui viisi vertaisarvioitua tutkimusartikkelia, jotka käsittelivät yliopisto-opiskelijoiden resilienssiä ja sen ilmenemistä arjen kriisitilanteissa. Aineisto analysoitiin käyttämällä laadullista sisällönanalyysiä. Tulokset ja johtopäätökset. Resilienssi ilmeni yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa erityisesti itsetehokkuuden, yksilön käsityksen itsestään, optimismin, positiivisen asenteen ja koetun sosiaalisen tuen kautta. Tutkimustulokset osoittivat resilienssin ja sen tason toimivan keskeisenä voimavarana erilaisissa kriiseissä, kuten koronapandemian aikana. Tutkimustulosten pohjalta resilienssin ja optimismin on havaittu olevan negatiivisessa yhteydessä opiskelijoiden kokemaan stressiin ja tukevan opiskelijoiden selviytymisstrategioiden käyttöä. Lisäksi tunteiden säätelyn on raportoitu toimivan yhtenä resilienssiä ja siten myös mielenterveyttä suojaavana tekijänä.
-
(2025)Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on selvittää, minkälaista luovuutta ilmenee tekoälyä hyödyntävässä projektissa varhaiskasvatuksen oppimistilanteessa. Tutkimus nojaa PISA:n (2021) luovan ajattelun viitekehykseen ja Marina Bersin (2020) PTD-malliin. Molemmat tarjoavat kehyksen, jolla tarkastella erilaisia luovuuden tyyppejä ja miten ne ilmenevät. Tutkimusaineistona käytettiin GenAI- hankkeen Supersankariprojektin videomateriaalia. Aineiston analyysissä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia ja analyysiin valittiin kaksi lasta tarkempaa tarkastelua varten. Lasten luovuus ja tuen tarve ilmenivät eri tavoin ja eriasteisina. Tulosten mukaan lasten luovuus ilmeni erityisesti ilmaisullisessa luovuudessa ja ongelmanratkaisussa. Tekoäly toimi välineenä, joka aktivoi lasten oma-aloitteisuutta ja yhteisöllistä luovuutta. Tutkimus osoittaa, että lasten luovuus ilmenee monimuotoisesti ja vaihtelevasti tekoälyavusteisen projektin eri vaiheissa. Luovuuden tukeminen edellyttää pedagogisesti suunniteltuja oppimistilanteita, yksilöllistä tukea sekä vuorovaikutteista ympäristöä. Tekoäly voi toimia välineenä luovuuden tukemisessa, kun sen käyttö perustuu lapsen kehitystarpeita huomioivaan pedagogiseen viitekehykseen. Tulokset korostavat myös opettajan roolia luovan prosessin ohjaajana ja mahdollistajana. Tutkimus syventää ymmärrystä siitä, miten luovuus ilmenee ja miten sitä voidaan tukea teknologian avulla. Tämä on ajankohtaista juuri nyt, sillä tekoälyn käyttö opetuksessa on laajentumassa myös varhaiskasvatuksen kentälle
-
(2025)Varhaiskasvatuksessa kuvatuki on yleinen pedagoginen työväline, josta hyötyy lähes jokainen lapsi. Kuvatuen käytön vaikutukset toiminnassa tukevat lapsen toimijuutta. Toimijuuden tukemisen tavoitteina on tukea lapsen vuorovaikutusta, kasvattaa lapsi itsenäiseksi ja aktiiviseksi toimijaksi. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten kuvatukea käytetään ruokailutilanteessa ja miten kuvatuen menetelmät tukevat lapsen toimijuutta ruokailutilanteessa. Tämä tutkimusaihe valikoitui, koska kuvatuen käytön menetelmiä ei ole tutkittu toimijuuden tukemisen näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja lisätä ymmärrystä siitä, miten tutkimuksen havainnoinneista ja haastatteluista nousi kuvatuen menetelmiä ja miten ne tukevat lapsen toimijuutta ruokailutilanteessa. Tutkimuksen menetelmänä oli kaksi havainnointi kertaa ruokailutilanteissa ja kahden opettajan haastattelut, jotka toteutettiin havaintojen perään. Haastattelu antaa vahvistusta siitä, miten kuvatukea ruokailutilanteessa käytetään ja miten kuvatuen käytön menetelmät vaikuttavat lapsen toimijuuteen. Havainnoinneista ja haastatteluista kerätyn aineiston analyysistä voitiin päätellä, että kuvatuen käytön menetelmät tukevat lapsen toimijuutta. Tutkimuksessa kävi ilmi että, kuvatuen menetelmien välillä oli havaittu toimijuuden tukemisessa eroavaisuuksia. Pohdinnassa kerrotaan, millaisia kuvatuen menetelmiä tarvitaan toimijuuden tukemiseksi sekä millaista lisätutkimusta tarvitaan menetelmien vaikutuksista ja menetelmien pitkäkestoiseen arviointiin. Aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta, sillä kuvatuen käytön menetelmistä ei ole tehty pitkäkestoista havainnointia, jonka perusteella menetelmien vaikutus olisi selkeämpää ja tukisi lapsen toimijuutta. Vaikka toimijuus on lapsilla luontaista, tarvitaan tukemiseen ja ylläpitoon aikuisen aktiivista toimintaa varhaiskasvatuksessa.
-
(2025)Autististen nuorten kuuluvuuden tunteen kokemuksista kouluympäristössä on tehty aikaisempia tutkimuksia, jossa näkyvinä teemoina ovat olleet oppilaiden sosiaaliset suhteet, yksilölliset tekijät, ympäristö ja ymmärtäminen. Kuuluvuuden tunteen rinnalla, autistinen henkilö saattaa käyttää naamiointia selviytymisstrategiana stigmatisoituneiden ennakkoluulojen minimoimiseksi ja kokeakseen itsensä osaksi ryhmää, sekä välttääkseen riskitekijöitä, kuten koulukiusaamista. Autismi on sosiaalisesti riippuvainen sateenvarjodiagnoosi, jonka alle mahtuu monenlaista ainutlaatuista yksilöä ja diagnosointi perustuu käyttäytymisen havainnointiin, arviointiin ja siinä esiintyviin haasteisiin. Diagnosointi on riippuvainen monista vuorovaikutussuhteista. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on tarkastella tutkimusaineiston perusteella, millaisia ovat autististen nuorten henkilöiden kuuluvuuden kokemukset sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa kouluissa ja millaisten tekijöiden autistiset nuoret henkilöt kokevat selittävän kuuluvuuden tunnetta sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa koulussa. Tutkielma toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jonka tavoitteena oli luoda yleiskuvaa siitä, miten kuuluvuuden tunnetta on tarkasteltu autististen nuorten näkökulmasta. Tutkielman aineistoksi valikoitui neljä vertaisarvioitua artikkelia ja yksi väitöskirja. Aineisto kerättiin maalis-huhtikuussa 2025 aiheenrajauksen sekä sisäänotto- ja poissulkukriteerien avulla. Aineiston analyysinä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimustulokset esiteltiin kolmeen aineistosta korostuneen teeman mukaisesti, joita olivat ihmissuhteet, avoimuus autismikirjosta sekä ympäristö. Ihmissuhteiden osalta tärkeässä roolissa oli motivaatio löytää ja ylläpitää ystävyyssuhteita, joissa korostui merkityksellisten ystävyyssuhteiden luominen. Avoimuus autismikirjosta teemoina nousi ymmärtäväisyys niin itseltä itseään kohtaan kuin muiden osalta tullut ymmärrys erilaisuudesta ja tuen tarpeista. Ympäristöstä salliva ja moninaisuutta arvostava ympäristö, jossa oli turvallista olla, nähtiin näkyvänä teemana kuuluvuuden kokemuksissa.