Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Faculty of Educational Sciences

 

Recent Submissions

  • Kurtén, Annavera (2025)
    Tiivistelmä - Abstrakt - Abstract Mål. Hästbranschen har på sista tiden varit målgrupp för kritik vad gäller användning av hästar i sport och hobbyverksamhet. Attityderna i samhället förändras och diskussionen om djurvälfärd har lyfts fram i medier och allmänna debatter. Syftet med avhandlingen har varit att undersöka behovet av utveckling och uppdatering av undervisningen om hästvälfärd i de finländska yrkesskolor som erbjuder undervisning inför yrkesexamen inom hästhushållning. Min forskningsfråga är: Hur ser yrkeslärare på hästvälfärd och undervisningen i hästvälfärd vid yrkesutbildningen i Finland? För att kunna definiera begreppet hästvälfärd, har jag som teoretisk referensram använt mig av The Five Domains Model (Mellor m.fl., 2020), som är en modell för bedömning av djurvälfärd. Avhandlingen ger en inblick i vilka åtgärder som kunde tänkas utveckla undervisningen i de finländska yrkesskolorna så att undervisningen ännu bättre motsvarar det vi idag genom forskning vet att ökar välfärden hos hästar. Metoder. Undersökningen genomfördes som en halvstrukturerad kvalitativ intervjustudie. I intervjun deltog tre (3) lärare från tre (3) olika yrkesskolor i Finland som erbjuder undervisning inför yrkesexamen inom hästhushållning. Intervjuerna genomfördes via Microsoft Teams videosamtal som spelades in. Efter intervjuerna transkriberades materialet och analyserades med hjälp av ATLAS.ti. Efter kandidatavhandlingens godkännande förstörs intervjumaterialet. Resultat och slutsatser. Resultaten tyder på att definitionen av begreppet hästvälfärd är svårgreppat. Hästarnas fysiska grundläggande behov är kända och uttalade men hur hästar upplever sin omgivning och vilka faktorer, till exempel i människans handlande, som påverkar hästens välmående antingen positivt eller negativt, är inte lika entydiga och därför inte heller lika konkreta att undervisa om. Enligt lärarna finns ett behov av enhetligt och gemensamt undervisningsmaterial. Yrkesutbildningens roll som vägvisare i frågan om hästvälfärd ansågs vara ganska väl uppdaterad men man kunde ändå av svaren tolka en önskan om att yrkesutbildningen ännu tydligare skulle vara den sektor som ger den senaste informationen om tillgänglig forskning i ämnet hästvälfärd. Resultaten visade också att lärarna upplevde att de hade för lite tid för egen fortbildning på arbetstid. Även om lärarna nog upplevde att arbetsgivaren gav möjlighet till uppdatering av den egna kunskapen. Utgående från resultaten finns ett behov av att utveckla och uppdatera undervisningen om hästvälfärd i de finländska yrkesskolorna. En enhetligare linje om definitionen på hästvälfärd och gemensamt undervisningsmaterial som stöder den är ett utvecklingsförslag. Det krävs dock mer djupgående och bredare forskning i ämnet för att kunna göra mera allmänna slutsatser.
  • Lenkkeri-Liubarsky, Eeva (2025)
    Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoitus on tutkia, kuvailla ja analysoida, minkälaista kiusaamisen kaltaista vuorovaikutusta tapahtuu omaehtoisessa leikissä varhaiskasvatuksessa. Tavoitteena on lisätä tietoa kiusaamisen kaltaisesta vuorovaikutuksesta leikkitilanteissa, jota lasten kanssa työskentelevät aikuiset pystyvät hyödyntämään. Kiusaamista varhaiskasvatuksessa on tutkittu huomattavasti vähemmän kuin koulukiusaamista. Aihe on tärkeä, koska kiusaamisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen on erittäin tärkeä lapsen kehityksen kannalta. Varhaiskasvatusta velvoittavissa asiakirjoissa korostetaan lapsen suojelemista kiusaamiselta. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto on videomateriaali lapsista leikkitilanteissa päiväkodissa. Tutkimukseen käytettiin kolme eri leikkitilannetta, joihin jokaiseen osallistui 3–4 lasta, jotka olivat 5–6-vuotiaita. Videomateriaali on kuvattu laajempaa tutkimushanketta varten. Aineisto analysoitiin multimodaalisella sisällönanalyysillä, keskittyen tilanteisiin, jossa kiusaamisen kaltaista vuorovaikutusta ilmenee. Analyysissä otettiin huomioon tutkittavien puhe, eleet sekä toiminta, jotka tukivat havainnoimaan fyysistä, hiljaista sekä sanallista kiusaamisen kaltaista vuorovaikutusta. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimusaineiston perusteella hiljaista ja sanallista kiusaamisen kaltaista vuorovaikutusta tapahtui lasten välillä omaehtoisessa leikissä. Kiusaamisentavat, kuten poissulkeminen ja puhumatta jättäminen, olivat hyvin hienovaraisia ja vaikea havaita etäältä. Tutkimuksessa korostuu, että kiusaamisen kaltaista vuorovaikutusta ei tapahdu, kun aikuinen oli osallinen leikissä tai jos leikkijöitä oli vain kaksi. Varhaiskasvatuksen ammattilainen voi tukea lasten myönteistä vuorovaikutusta osallistumalla leikkiin tai tarkemmalla havainnoinnilla.
  • Sehli, Saija (2025)
    Ryhmäytyminen päiväkodissa on erittäin tärkeää, jotta lapsi oppii toimimaan sosiaalisesti toisten kanssa sekä oppii ryhmässä toimimisen taitoja. Pienryhmissä toimiminen mahdollistaa lasten yksilöllisen huomioimisen sekä ryhmäytymisen tukemisen. Ryhmäytyminen on edellytys kannustavan ja turvallisen oppimisympäristön syntymiselle ja hyvin ryhmäytynyt ryhmä edistää lasten oppimista ja ehkäisee syrjäytymistä. Onnistunut ryhmäytyminen luo pohjan kannustavalle oppimisympäristölle, jossa lapset voivat oppia virheiden kautta ja tuntea olonsa turvalliseksi. Se tukee myös lasten itsetuntoa ja tunnetaitojen kehittymistä. (Laaksonen, 2022.) Erityisesti luonnossa tapahtuva oppiminen tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden vahvistaa ryhmäytymisprosessia. Luontoympäristöt tarjoavat lapsille tilaa ja aikaa tutkia, kokeilla ja oppia yhdessä, joka lisää yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta (Parikka-Nihti & Ek, 2024). Suomessa on vähän tutkimuksia, jotka keskittyvät varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksiin ryhmäytymisestä metsäympäristössä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä ja kokemuksia, siitä millaisena ryhmäytyminen näyttäytyy metsäympäristössä. Tutkimuskysymyksenä on: Mitkä tekijät vaikuttavat ryhmäytymiseen metsäympäristössä? Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla yksilöhaastatteluilla. Haastattelut toteutettiin Teamsin välityksellä. Haastateltavia oli neljä, ja kaikilla oli vähintään neljän vuoden työkokemus varhaiskasvatuksesta. Kolme haastatelluista oli kasvatustieteiden kandidaatteja ja yksi oli lastentarhanopettaja. He työskentelivät eri-ikäisten lasten Luonnossa kotonaan-ryhmissä. Aineisto litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksen opettajat kokevat metsäympäristön tukevan ryhmäytymistä. Onnistuneen ryhmäytymisen myötä lapsille syntyy turvallinen ilmapiiri, jossa he voivat ilmaista itseään, kokeilla uusia asioita ja oppia toisiltaan. Opettajat havaitsivat, että metsäympäristössä lapset pystyvät keskittymään paremmin ilman ulkopuolisia häiriötekijöitä, mikä edistää ryhmähenkeä. Haastatteluiden perusteella opettajien sitoutuneisuus työhön oli vahvaa ja opettajien myönteinen suhtautuminen vaikutti lapsiryhmän yhteishenkeen ja ryhmäytymiseen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että metsäympäristö tarjoaa turvallisen ja kannustavan oppimisympäristön, joka tukee ryhmäytymistä. Opettajien myönteinen asenne ja vahva sitoutuneisuuden taso ovat keskeisiä tekijöitä ryhmäytymisen edistämisessä.
  • Tiihonen, Sanni-Maria (2025)
    Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten patologinen vaatimusten välttely (PDA) määritellään, sekä millaisia ovat PDA-piirteiselle sopivat tukikeinot. Patologinen vaatimusten välttely on vielä monin tavoin tuntematon, autismikirjoon liitettävä käyttäytymispiirteistö. Patologisessa vaatimusten välttelyssä on kyse tavallisten, arkipäiväisten vaatimusten jatkuvasta välttelystä. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston keruu suoritettiin loka- marraskuussa 2024 käyttäen ensiksi kahta tietokantaa Google Scholaria ja Ebscoa. Tutkimuksen aineistoksi valikoitui kolme englannin kielistä tutkimusartikkelia, joiden etsintäprosessi toteutettiin asetettujen rajauskriteerien perusteella. Aineistoa analysoitiin tutkimuskysymyksien valossa. Tutkimustulokset osoittavat, että kaikki aineiston tutkimukset määrittelivät patologisen vaatimusten välttelyn jatkuvana, tavallisen elämän vaatimusten välttelynä. Tutkimukset eivät olleet varmoja siitä, kuuluuko patologinen vaatimusten välttely autismikirjon piirteistöksi. Kahdessa kolmesta tutkimuksesta arvioitiin patologisen vaatimusten välttelyn esiintyvän yhdellä viidestä autistisesta lapsesta, mutta tutkimustiedon vähäisyyden takia sekä diagnostisten kriteerien puuttuessa, on esiintyvyys vain alustavaa arviota. Yksi kolmesta tutkimuksesta korosti sitä, että vähäisen tutkimuksen takia PDA-piirteisen tukikeinojen merkitys sekä keinojen käyttäminen vaihtelee ammattilaisten keskuudessa. Kahdessa tutkimuksessa painotettiin oikeiden tukikeinojen tärkeyttä, ottaessa huomioon merkittävät käyttäytymisen haasteet, jotka syntyvät PDA-piirteisten ahdistuksesta. PDA-tutkimusta tarvitaan, jotta voidaan tunnistaa sille sopivat tukikeinot sekä välttelyyn ja ahdistuneisuuteen liittyvä tuen tarve. Myös patologisen vaatimusten välttelyn taustalla olevien asioiden tunnistaminen kaipaa lisää tutkimusta.
  • Rautanen, Sonja (2025)
    Tavoitteet. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaiset johtajuuden piirteet ja toimintatavat ovat yhteydessä sairaanhoitajien työn imun kokemukseen terveydenhuollossa. Työn imu on keskeinen tekijä sairaanhoitajien sitoutumisessa ja työhyvinvoinnissa, ja tutkimus tarkasteli erityisesti eri johtamistyylien vaikutuksia siihen. Teoreettinen viitekehys rakentui työn imun sekä transformationaalisen, transaktionaalisen, arvostavan, autenttisen ja passiivis-välttelevän johtajuuden ympärille. Tutkimuskysymyksenä oli: ”Millaiset johtajuuden piirteet ja toimintatavat ovat yhteydessä sairaanhoitajien työn imun kokemukseen terveydenhoitoalalla?” Menetelmät. Tutkielma toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jonka tavoitteena oli koota ja analysoida olemassa olevaa tutkimusta johtajuuden vaikutuksista sairaanhoitajien työn imuun. Aineisto koostui vertaisarvioiduista tutkimusartikkeleista, jotka haettiin Academic Search Complete -tietokannasta vuosilta 2013-2024. Aineistoksi valikoitui viisi artikkelia, joista neljä oli yksittäisiä tutkimuksia ja yksi kirjallisuuskatsaus, joka sisälsi 11 tutkimusta. Aineiston valinnassa painotettiin ajankohtaisuutta, tutkimuskysymyksen kannalta keskeisiä teemoja sekä tutkimusten laatua. Analyysi toteutettiin sisällönanalyysin periaatteiden mukaisesti, minkä avulla tunnistettiin keskeiset johtajuuden piirteet ja niiden yhteydet työn imuun. Tulokset ja johtopäätökset. Tulokset osoittivat, että transformationaalinen, transaktionaalinen, arvostava ja autenttinen johtajuus tukivat työn imua, kun taas passiivisvälttelevä johtamistyyli ja johtajuuden puute heikensivät sitä. Transformationaalinen johtajuus edisti selvästi työn imua erityisesti selkeän vision, innovoinnin ja työntekijöiden autonomian tukemisen kautta. Transaktionaalinen johtajuus vahvisti työn imua, kun sitä toteutettiin aktiivisesti esimerkiksi selkeiden tavoitteiden ja palkitsemisen avulla. Autenttinen ja arvostava johtajuus korostuivat avoimen ja oikeudenmukaisen työilmapiirin edistäjinä. Johtopäätöksenä todetaan, että tehokas johtajuus vaatii eri tilanteisiin mukautuvaa ja joustavaa lähestymistapaa. Esihenkilöiden johtamis- ja vuorovaikutustaitojen systemaattinen kehittäminen on keskeistä sairaanhoitajien työhyvinvoinnin ja työn imun vahvistamisessa.