Faculty of Medicine
Recent Submissions
-
(2025)Tavoitteet: Psykedeelit ovat tajunnantilaan voimakkaasti vaikuttavia psykoaktiivisia aineita, joiden terapeuttisen käytön on havaittu olevan tehokas hoitomuoto moneen psykiatriseen häiriöön. Psykedeelit ovat pystyneet normalisoimaan kognitiivisia häiriöitä esimerkiksi masennuksessa ja ahdistuneisuudessa, mutta niiden vaikutuksia psyykkisesti terveiden ihmisten kognitiivisiin kykyihin ei ole vielä kartoitettu kattavasti. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella, minkälaisia vaikutuksia psykedeeleillä on kognitiivisiin kykyihin, älykkyyteen ja niiden taustamekanismeihin psykologisesti terveillä ihmisillä. Menetelmät: Tutkimuskirjallisuus haettiin PubMed, Google Scholar, Ovid MEDLINE ja Scopus-tietokannoista yhdistelemällä hakusanoja” psychedelics”, ”ayahuasca”, ”LSD”, ”psilocybin”, ”DMT”, ”cognition”,” memory”, ”learning”, ”intelligence”, ”entropy”, ”creativity”, ”executive functions”, ”alzheimer’s”, ”aging”, ”plasticity”, ”cognitive flexibility”, ”functional connectivity”, sekä käyttämällä näillä hakusanoilla löytyneiden tutkimusten lähdeluetteloa. Tiedonhakuun käytettiin myös ChatGPT4-tekoälyä ja Google-hakua. Tulokset ja johtopäätökset: Psykedeelit vaikuttivat positiivisesti neuraalisen tason älykkyyden korrelaatteihin. Positiivisia vaikutuksia löytyi myös muistin ja oppimisen tiettyihin osa-alueisiin, toiminnanohjaukseen, sekä ongelmanratkaisukyvyn taustatekijöihin. Eläinmalleissa osa psykedeeleistä vaikutti positiivisesti hidastaen tai estäen kognition heikentymistä. Negatiivisia vaikutuksia kognitiivisiin kykyihin tai älykkyyteen ei havaittu. Aihealueen tutkimusnäyttö oli kuitenkin vielä suppeaa ja vaatii lisätutkimusta tämänhetkisten löydösten varmistamiseksi.
-
(2025)Tavoitteet: Tutkimusnäyttö osoittaa, että raiskauksen kohdanneet ottavat vastaan psykologista apua vain vähän, vaikka he yleisesti kärsivät mielenterveyden haasteista. Ylikorostunut häpeän tunne ja itsesyytökset ovat tyypillisiä raiskauksen kohdanneilla ja vaikeuttavat avun hakemista. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on selittää mekanismeja psykologisen avun vastaanottamiseen koettujen esteiden taustalla sekä tarkastella häpeän tunteen merkitystä. Menetelmät: Tutkimuksia haettiin keväällä 2025 Scopus- ja PubMed-tietokannoista hakusanoilla ”rape”, ”sexual”, ”help-seeking” ja ”barrier”. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin ajankohtaisia ja vertaisarvioituja artikkeleita. Tulokset ja johtopäätökset: Yksilöllisillä, yhteisöllisillä ja kulttuurisilla tekijöillä havaittiin yhteyksiä koettuihin esteisiin psykologisen avun hakemisessa. Seksuaaliväkivallan kohdanneiden arvioidessa tapahtunutta vakavammaksi lisäsi avun hakemista. Tapahtuman vakavuuden vähättely oli yleistä ja vähensi merkittävästi avun hakemista. Yhteisölliset ja yhteiskunnalliset tekijät korostuivat kulttuurivähemmistöihin kuuluvien, iäkkäiden ja vähävaraisten halukkuuteen hakea apua, mutta ei sukupuolivähemmistöihin kuuluvien. Itsesyytökset lisäsivät häpeän tunnetta ja vaikeuttivat tapahtuman tunnistamista väkivallaksi sekä yksilön harkintaprosesseja avun hakemiseksi. Tulokset ovat merkittäviä traumainformoidun hoidon jatkokehittämisen kannalta.
-
(2025)Traumaattinen aivovamma (TBI) aiheuttaa laajan kirjon oireita ja siitä voi seurata myös neurobehavioraalinen häiriö (NBD), jota kuvastavat erilaiset toiminnanohjaukseen ja käyttäytymiseen liittyvät oireet. Tässä katsauksessa kartoitetaan TBI:n ja NBD:n kuntoutukseen sen tutkimukseen liittyviä haasteita, jotka vaikuttavat keskeisesti niiden käytännön toteuttamiseen. Katsauksessa esitellään mahdollisena lähestymistapana EBMA (Empowerment Behaviour Management Approach), ja sitä koskevan tutkimisnäytön vielä puuttuessa tässä katsauksessa tarkastellaan näyttöä sen keskeisten lähestymistapojen ja hoitomuotojen soveltuvuudesta kuntoutukseen. Näistä holistinen ja yhteisöpohjainen lähestymistapa vaikuttavat erityisen toimivilta, ja alustavan näytön mukaan myös voimaannuttamisen lähestymistapa, kognitiivis-behavioraalinen ja hyväksymis- ja omistautumisterapia sekä motivoiva haastattelu omaavat huomattavaa potentiaalia sekä vaurion saaneiden että heidän omaistensa hyvinvoinnin tukemisessa. Näissä hoitomuodoissa haasteita lähestytään esimerkiksi vahvistamalla minäpystyvyyden kokemusta ja itsetietoisuutta, tukemalla hoitoon sitoutuneisuutta ja muutoshalukkuutta, ja ehkäisemällä vastakkainasettelua potilaiden ja hoitajien välillä. EBMA ottaa kattavasti huomioon katsauksessa esiin nousseet haasteet, ja siten se vaikuttaa lupaavalta lähestymistavalta TBI:n ja NBD:n kuntoutukseen. EBMA:n piirteiden toimivuudesta yhdessä tarvitaan kuitenkin vielä lisänäyttöä, ja tämä inspiroi tulevaisuuden tutkimusta aiheesta.
-
(2025)Aim: Research evidence to a large extent indicates that a connection with nature (or the lack thereof) has significant impacts on mental health. With the rise of psychedelic research, scholars have identified a positive correlation between psychedelic experiences and heightened nature relatedness, as well as other indicators that predict pro-environmental attitudes. This literature review aims to explore the mechanisms underlying these connections. Methods: The literature search was conducted in fall 2024 from the Scopus and Google Scholar databases using the keywords “nature relatedness,” “psychedelics,” and “ego dissolution.” The review included recent, peer-reviewed, and widely cited articles. Results and Conclusions: The reviewed studies indicated a positive correlation between psychedelic use and increased self-reported nature relatedness. However, little research was found on the causality between psychedelic experiences and increased nature relatedness. The connection may be partly mediated by the ego dissolution experienced during psychedelic states, which diminishes subjective boundaries of the self. Several studies reported that heightened nature relatedness was positively correlated with the extent of ego dissolution experienced during acute psychedelic states. In addition to increased nature relatedness, psychedelic experiences and the ego dissolution states induced by them were positively correlated with greater openness to experience and with liberal and anti-authoritarian values. The findings suggested that ego dissolution induced by psychedelics might be more broadly linked to various factors influencing an individual’s relationship with nature, including personality, values, and political perspectives. The impact of the environment on the relationship between psychedelic experiences and nature relatedness has been scarcely studied. The knowledge regarding the potential effect of the natural environment in enhancing nature relatedness is conflicting, highlighting the need for further research in this area.
-
(2025)Aim: The relationships between physical activity and depression have been studied extensively before. However, there are few studies investigating the effect of age on the relationship of physical activity and depression. The purpose of this review article is to figure out how the effects of physical activity on depression change during the lifespan from three viewpoints: 1) comparing the difference between inactive and active participants between age groups 2) comparing dose-relationships between age groups 3) comparing the effects of physical activity intensity on depression between age groups. Methods: The articles were searched from Google Scholar, Pubmed and Keenious -databases with the following keywords: “physical activity”, “leisure-time physical activity”, “exercise”, “intensity”, “moderate”, “vigorous”, “depression”, “age differences”, “depression symptoms”, “mental health”, “in adolescents”, “in adults”, “middle-aged”, “elderly”. Studies were also searched for in the articles’ references that were found using the keywords. Research directly studying the effects of age on the effects of physical activity on depression was scarce. For this reason, separate articles studying adolescents, adults and elderly adults were included. The literature review included 11 articles. Results and conclusions: Based on this review there are not clear differences between age groups in the effects physical activity has on depression. Only the effect of physical activity intensity was different between age groups. However, due to the studies’ methodological limitations a comprehensive view of how age influences the effects of physical activity on depression could not be formed.