Faculty of Medicine
Recent Submissions
-
(2025)Tavoitteet. Afasia on kielellinen häiriö, joka ilmenee eriasteisina vaikeuksina kielen eri osa-alueilla. Häiriön vaikeusastetta ja laatua voidaan arvioida afasian perinteisillä arviointimenetelmillä, joilla voidaan mitata esimerkiksi puheen ymmärtämistä, tuottamista, lukemista sekä kirjoittamista. Silmänliiketutkimus on uudempi tutkimusväline, jolla voi tutkia reaaliaikaisesti kielellis-kognitiivisia toimintoja sekä niiden taustalla olevia prosesseja. Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella, miten silmänliiketutkimusta käytetään afasian arvioinnissa, ja mitä tietoa silmänliiketutkimus antaa kielellis-kognitiivisista prosesseista. Lisäksi halutaan tarkastella, mitä lisäarvoa silmänliiketutkimus voi tuoda afasian perinteisten arviointimenetelmien rinnalle. Menetelmät. Tämän tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Viimeistelty haku toteutettiin marraskuussa 2024 Scopus ja PubMed -tietokannoissa. Hakulausekkeessa hyödynnettiin tutkimuskysymysten kannalta keskeisiä käsitteitä. Hakulausekkeeksi muodostui lopulta: (speaking OR speech* OR production) OR (linguistic* OR language OR cognitive) AND (processing OR comprehension) AND (aphasia) AND (eye-track* OR (eye AND movement*)) AND (evidence OR research*). Koko tekstin lukemisen jälkeen aineistoksi valikoitui lopulta kuusi vuosina 2018–2024 julkaistua artikkelia. Artikkeleiden keskeisimmät tiedot koottiin eri taulukoihin. Tulokset ja johtopäätökset. Jokainen aineiston artikkeleista käsitteli eri näkökulmista kielellisiä tehtäviä, joita arvioidaan afasian perinteisillä arviointimenetelmillä. Tutkimuksissa ilmeni, että silmänliiketutkimuksella voidaan havaita hienovaraisia kielellisiä haasteita. Useissa tutkimuksissa silmänliiketutkimus osoittautui tarjoamaan perinteisiä arviointimenetelmiä tarkempaa tietoa. Aineiston tuloksissa esiintyi yhtäläisyys siinä, että silmänliiketutkimus voi toimia mahdollisena lisänä afasian arvioinnissa ja tuoda tärkeää lisäinformaatiota kielellisistä prosesseista. Lisäksi verkkopohjaisen silmänliiketutkimuksen havaittiin olevan mahdollisesti tulevaisuudessa toimiva afasian arviointiin.
-
(2025)Tavoitteet: Raskausajan PTSD on yleinen häiriö, joka voi hoitamattomana lisätä riskiä monenlaisille äidin ja vauvan terveyden ja hyvinvoinnin ongelmille. Näyttö raskausajalle sopivista PTSD:n traumafokusoiduista hoitomuodoista on kuitenkin vähäistä, mikä muodostaa esteen hoidon tarjoamiselle raskausajan palveluissa. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin tuoreinta raskausajan PTSD:n hoitoa käsittelevää tutkimustietoa ja verrattiin sitä aiempien katsausten näyttöön. Katsauksen tarkoituksena oli selvittää, mitä interventioita on tutkittu, millaista näyttöä niiden vaikuttavuudesta on ja minkä laatuista interventioita koskeva tutkimustieto on. Menetelmät: Tiedonhaku tehtiin Ovid Medline-, PsycInfo- ja Scopus- tietokannoissa. Artikkeleita etsittiin lisäksi tieteelliseen tiedonhakuun tarkoitettujen tekoälysovellusten avulla. Tulokset ja johtopäätökset: Katsaukseen löydettiin kahdeksan tutkimusartikkelia, jotka tutkivat kahdeksaa interventiota. Näiden perusteella saatiin suuntaa-antavaa näyttöä altistavan kirjoitusterapian, traumafokusoidun kognitiivisen käyttäytymisterapian ja Survivor Moms´ Companion -psykoedukaation tehokkuudesta PTSD-oireiden ja liitännäisoireiden hoidossa osallistujilla, joille on kertynyt useita kasaantuneita haavoittuvuustekijöitä ja elämänmittaista trauma-altistusta. Tutkimusten menetelmälliset tekijät, kuten pienet otoskoot ja kontrolliryhmien puute kuitenkin heikensivät näytön laatua. Lisäksi saatiin suuntaa-antavaa näyttöä Women Friendly -synnytysvalmennuksen tehokkuudesta hyvän synnytyskokemuksen edistämisessä pääosin korkeakoulutetuilla osallistujilla, joiden trauma-altistus oli kapea-alaisempaa. Tämänkin tutkimuksen näytön laatua kuitenkin heikensivät pieni otoskoko, vertailuryhmän puute sekä laadullisen tutkimuksen yleiset rajoitteet. Tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella näyttöä raskausajalle soveltuvista, tehokkaista PTSD:n traumafokusoiduista hoitomuodoista on edelleen hyvin vähän. PTSD:n hoito raskausaikana näyttää kuitenkin olevan hyvin siedettyä ja turvallista ainakin joissain olosuhteissa. Jatkossa tarvitaan paitsi luotettavampaa näyttöä mahdollistavia tutkimusasetelmia, myös raskausajalle tärkeiden hoidon tavoitteiden määrittelyä ja huomioon ottamista hoidon suunnittelussa. Lisäksi tarvitaan tietoa hoitomuotojen toimivuudesta erityyppisten raskausajan PTSD-oireista kärsivien ryhmien hoidossa.
-
(2025)Tavoitteet. Tämä kandidaatintutkielma tarkastelee erilaisia rTMS- ja puheterapiainterventioiden muotoja AVH:n jälkeisessä afasiakuntoutuksessa. Työn tavoitteena on selvittää, miten rTMS- ja puheterapiainterventiot toteutetaan ja millaisia vaikutuksia rTMS:llä on afasiakuntoutuksessa. Lisäksi selvitetään tuoko rTMS lisäarvoa afasiakuntotutukseen. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että rTMS voi vähentää oikean aivopuoliskon yliaktiivisuutta, joka tapahtuu AVH:n jälkeisen vasemman aivopuoliskon vaurion seurauksena. Tästä syystä rTMS:llä on nähty potentiaalia afasian kuntoutuksessa. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Aineisto kerättiin kansainvälisistä tietokannoista, kuten Scopus ja Pubmed aineistohaun avulla. Lopulliseksi hakulausek-keeksi muodostui: (("transcranial magnetic stimulation" OR TMS) AND ("speech therapy" OR "language therapy”) AND aphas* AND ("post-stroke" OR "stroke recovery" OR rehabilitation)). Lopulliseksi aineistoksi valikoitui syvällisen tarkastelun jälkeen viiteen vuosien 2013-2025 välisenä aikana julkaistuun artikkeliin. Aineisto analysoitiin systemaattisesti poimimalla artikkeleista tärkeimmät havainnot. Tulokset ja johtopäätökset: Useimmat tutkimukset osoittivat, että rTMS-interventiot vaikuttivat positiivisesti afasian kuntoutuksessa etenkin puheterapiaan yhdistettynä. Parannuksia havaittiin esimerkiksi nimeämises-sä ja toistamisessa, mutta vaikutuksia havaittiin myös aivojen aktivaatiotason Tutkimusasetelmissa ja potilasryhmissä oli eroja tutkimusten välillä, mikä vaikeuttaa tulosten yleistettävyyttä. Johtopäätöksenä voitiin kuitenkin todeta, että rTMS vaikuttaa lupaavalta afasiakuntoutuksessa.
-
(2025)Abstract: Aim: This review explored the psychological processes that differentiate vegetarians and vegans. It also aimed to find out whether vegetarians experience cognitive dissonance caused by their consumption of animal products and to examine the coping strategies they use to overcome this "dairy paradox". Methods: A literature search was conducted in Google Scholar and Scopus AI with the keywords cognitive dissonance, vegetarianism, veganism, milk paradox, cheese paradox, personality, psychology and psychological differences. Additionally, literature was searched in the reference lists of the articles found. Results: The review provided evidence that vegetarians and vegans differ in terms of motivation, knowledge and dietarian centrality. The review also provided strong evidence for cognitive dissonance associated with non-meat animal product consumption. The dairy paradox was addressed in several ways, but compared to the meat paradox, the intention to reduce the consumption of the product causing dissonance was more prominent.
-
(2025)Tavoitteet. Monikielisten lasten kielellinen kehitys on monimutkainen prosessi. Kielellisten taitojen kehittyminen ei aina seuraa yksikielisten lasten kehityksellisiä malleja, sekä monikielisillä lapsilla esiintyy kielellisiä haasteita. Narratiiviset kielelliset interventiot ovat nousseet esiin lupaavana keinoina tukea myös monikielisten lasten kielenkehitystä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että narratiiviset interventiot ovat tehokkaita edistämään kielenkehitystä varsinkin yksikielisillä lapsilla, joilla on puhe- tai kielihäiriöitä, mutta oletetusti tavallisesti kehittyvien monikielisten lasten osalta tutkimusta on vielä rajoitetusti. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on saada lisää tietoa siitä kuinka vaikuttavia narratiiviset interventiot ovat tukemaan monikielisten lasten kielenkehitystä. Lisäksi tutkitaan, millaisia narratiivisia interventioita tällä hetkellä käytetään monikielisten lasten kielenkehityksen tukemiseen. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta, jonka tavoitteena oli koota ja analysoida aiempaa tutkimustietoa narratiivisten kielellisten interventioiden vaikutuksista monikielisten lasten kielen kehitykseen. Aineiston keruu toteutettiin joulukuussa 2024 Scopuksen, Ovid Medlinen ja PsycInfon tietokannoista. Hakulausekkeeksi muodostui: (multilingual OR bilingual) AND (narrative OR narration) AND (children OR child OR kindergarden OR preschool OR daycare) AND (language intervention). Hakutuloksia karsittiin valintakriteerien mukaisesti ja lopulliseksi tutkimusaineistoksi valikoitui kuusi artikkelia, jotka käsittelivät 3–10-vuotiaita, oletetusti tyypillisesti kehittyviä monikielisiä lapsia ja joissa oli käytetty jonkinlaista narratiivista interventiomenetelmää. Artikkeleiden keskeiset sisällöt taulukkoitiin analysoinnin, vertailun ja tulosten yhteenvedon tueksi. Tulokset ja johtopäätökset. Narratiivista interventioista havaittiin olevan hyötyä varsinkin monikielisten lasten sanaston laajentamisessa ja narratiivisten taitojen edistämisessä. Vaikutusta havaittiin esimerkiksi myös semanttisessa tiedossa, kieliopissa, perspektiivinottotaidoissa ja yleisessä kielitaidossa. Interventioita toteutettiin pääsääntöisesti pienryhmissä, joissa hyödynnettiin erilaisia menetelmiä, kuten tarinankerrontaa, tarinoiden uudelleenkerrontaa ja interaktiivista ääneen lukemista, jotka auttoivat lapsia kehittämään omia kielellisiä taitojaan. Perheen osallistuminen kotona omalla äidinkielellään ja myös lapsen aktiivinen kielenkäyttäminen arjessa olivat myös tärkeitä tekijöitä intervention vaikuttavuuden kannalta. Lisäksi havaittiin viitteitä siirtovaikutuksesta kielten välillä, erityisesti kotikielestä koulukieleen. Tutkimusten otoskoot olivat usein pieniä ja osallistujaryhmät heterogeenisiä, mikä rajoitti tulosten yleistettävyyttä, mutta tulokset olivat silti laajalti linjassa aiemman kirjallisuuden kanssa.