Faculty of Medicine
Recent Submissions
-
Esilukutaitojen kehitys ja siihen liittyvät haasteet lapsilla, joilla on kehityksellinen kielihäiriö (2025)Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten esilukutaidot kehittyvät lapsilla, joilla on kehityksellinen kielihäiriö. Kehitykselliseen kielihäiriöön (DLD) liittyy vaikeutta useilla kielellisillä osa-alueilla, ja vaikeudet voivat ulottua lukemisen taitoihin. Näitä lukemisen taitoja voidaan ennustaa jo leikki-ikäisenä opittavien esilukutaitojen avulla. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, millaisia esilukutaitoja DLD-ryhmältä tyypillisesti mitataan ja miten he pärjäävät näissä taidoissa. Tutkimuksen avulla pystytään kohdentamaan tukikeinoja heikoille osa-alueille ja tarjoamaan tukea DLD-lasten perheille, ja näin pyritään ennaltaehkäisemään tulevia lukemisen vaikeuksia. Aihetta ei ole tutkittu aiemmin Suomessa, joten tutkimus tuo samalla tärkeää uutta logopedista tietoa. Menetelmät. Tutkielman tutkimusmenetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Aineisto haettiin tietokannasta Cinahl tammikuussa 2025 seuraavalla hakulausekkeella: (developmental language disorder OR specific language impairment OR dld OR sli) AND (pre-reading OR early literacy OR emergent literacy OR pre-literacy OR rapid automatized naming OR letter knowledge OR phonological awareness). Lisäksi hakukriteereihin kuului, että artikkeleiden tuli olla vertaisarvioituja. Hakutulokset käytiin läpi tutkimuskysymysten valossa ja lopullinen aineisto muodostui neljästä tietokannan kautta saadusta ja yhdestä käsin poimitusta lähteestä. Aineiston analyysissä käytiin tutkimuksen aineisto tarkasti läpi ja etsittiin vastaukset tutkimuskysymyksiin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa havaittiin, että kehityksellisen kielihäiriön omaavilla lapsilla esiintyy laaja-alaisesti vaikeuksia esilukutaitojen kohdalla. Keskimääräisesti DLDryhmä suoriutuu tyypillisesti kehittyviä ikäverrokkeja heikommin. Näin ei kuitenkaan ole välttämättä jokaisen taidon ja jokaisen DLD-lapsen kohdalla, sillä häiriöryhmässä esiintyy myös paljon ryhmän sisäistä heterogeenisyyttä. Esilukutaidoista riimitietoisuus ja kirjaintuntemus osoittautuivat selkeäksi DLD-ryhmän heikkoudeksi. Tietoisuus kirjoitetusta kielestä osoittautui ryhmällä heikoksi erityisesti silloin, jos haasteita oli myös muilla osa-alueilla. Huomattavaa tutkimuksessa on, että nopea sarjallinen nimeäminen uupui täysin tutkituista esilukutaidoista. Tutkimuksen avulla saatiin tietoa DLD-ryhmän suoriutumisesta esilukutaidoista kansainvälisesti, ja jatkossa olisi syytä keskittyä tutkimaan suomalaisia DLD-lapsia esilukutaitojen osalta.
-
(2025)Mål: Hur hjärnan prioriterar vilken sinnesinformation att fokusera på och vilken att filtrera bort är en av de mest grundläggande frågorna inom kognitiv neurovetenskap. En framträdande kognitiv modell förklarar visuell selektion genom tre faktorer: endogena, exogena och selektionshistoriska effekter. En effekt som tillskrivits selektionshistoria kallas värdedriven uppmärksamhet. Arbiträra stimuli som belönas kan skapa skevheter i hur uppmärksamheten vägleds mot vissa punkter av det visuella fältet. Den här avhandlingen granskar den experimentella grunden av värdedriven uppmärksamhet och sammanfattar hjärnavbildningsforskning som gjorts under de senaste fem åren. Syftet är att kartlägga de neurala korrelaten av värdedriven uppmärksamhet för att öka förståelsen för hur hjärnan integrerar värderelaterad information med andra former av inflytande. Metod: Jag utförde en nyckelordssökning i Pubmed och Scopus. Även AI-baserade sökmotorer användes för att identifiera artiklar. Jag kombinerade nyckelord som "Neural mechanisms", "visual attention", "visual processing", "selection history", "reward driven attention", "value driven attention", "neural mechanisms", "brain mechanisms", "neural correlates". Resultat och slutsatser: Värdedriven uppmärksamhet involverar hjärnområden som är centrala för associativ inlärning och visuospatial orientering, med konsekvent aktivering i striatum och nucleus caudatus. Resultaten pekar på att belöningar och straff skapar skevheter i uppmärksamheten delvis genom samma neurala mekanismer. En fullständig mekanistisk förståelse av hur hjärnan integrerar värderelaterad information i dess beräkning av prioritet förblir ändå oklar.
-
(2025)Aims: Schizophrenia is a highly heritable mental disorder which causes significant impairment to individuals suffering from it. Despite its strong genetic basis, no valid biomarker for schizophrenia is known. Genome-wide association studies have consistently highlighted a calcium-channel regulating gene, CACNA1C and its single-nucleotide polymorphism rs1006737 as a predictor of schizophrenia. The literature review compiles imaging genetics studies assessing the brain changes associated with rs1006737 among patients with schizophrenia. Methods: The databases PubMed, PsycInfo, Scopus and Web of Science were searched for peer-reviewed imaging genetics research concerning the CACNA1C SNP rs1006737 among patients with schizophrenia. Research articles were also found from the references in articles. Conclusions: The most consistent findings concerned altered functional activity in the amygdala, hippocampus and anterior cingulate cortex among schizophrenia patients with the risk allele. Furthermore, a reduction in the size of amygdala and hippocampus was observed, albeit less consistently. These results are congruent with known neurobiology, as the CACNA1C gene is known to regulate calcium channels within these brain areas important in the development of various mental disorders. However, small sample sizes affect the reliability of these results. A larger consortium study, possibly with polygenic methods, could be helpful in achieving clearer results.
-
(2025)Tavoitteet: Psykedeelit ovat tajunnantilaan voimakkaasti vaikuttavia psykoaktiivisia aineita, joiden terapeuttisen käytön on havaittu olevan tehokas hoitomuoto moneen psykiatriseen häiriöön. Psykedeelit ovat pystyneet normalisoimaan kognitiivisia häiriöitä esimerkiksi masennuksessa ja ahdistuneisuudessa, mutta niiden vaikutuksia psyykkisesti terveiden ihmisten kognitiivisiin kykyihin ei ole vielä kartoitettu kattavasti. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella, minkälaisia vaikutuksia psykedeeleillä on kognitiivisiin kykyihin, älykkyyteen ja niiden taustamekanismeihin psykologisesti terveillä ihmisillä. Menetelmät: Tutkimuskirjallisuus haettiin PubMed, Google Scholar, Ovid MEDLINE ja Scopus-tietokannoista yhdistelemällä hakusanoja” psychedelics”, ”ayahuasca”, ”LSD”, ”psilocybin”, ”DMT”, ”cognition”,” memory”, ”learning”, ”intelligence”, ”entropy”, ”creativity”, ”executive functions”, ”alzheimer’s”, ”aging”, ”plasticity”, ”cognitive flexibility”, ”functional connectivity”, sekä käyttämällä näillä hakusanoilla löytyneiden tutkimusten lähdeluetteloa. Tiedonhakuun käytettiin myös ChatGPT4-tekoälyä ja Google-hakua. Tulokset ja johtopäätökset: Psykedeelit vaikuttivat positiivisesti neuraalisen tason älykkyyden korrelaatteihin. Positiivisia vaikutuksia löytyi myös muistin ja oppimisen tiettyihin osa-alueisiin, toiminnanohjaukseen, sekä ongelmanratkaisukyvyn taustatekijöihin. Eläinmalleissa osa psykedeeleistä vaikutti positiivisesti hidastaen tai estäen kognition heikentymistä. Negatiivisia vaikutuksia kognitiivisiin kykyihin tai älykkyyteen ei havaittu. Aihealueen tutkimusnäyttö oli kuitenkin vielä suppeaa ja vaatii lisätutkimusta tämänhetkisten löydösten varmistamiseksi.
-
(2025)Tavoitteet: Tutkimusnäyttö osoittaa, että raiskauksen kohdanneet ottavat vastaan psykologista apua vain vähän, vaikka he yleisesti kärsivät mielenterveyden haasteista. Ylikorostunut häpeän tunne ja itsesyytökset ovat tyypillisiä raiskauksen kohdanneilla ja vaikeuttavat avun hakemista. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on selittää mekanismeja psykologisen avun vastaanottamiseen koettujen esteiden taustalla sekä tarkastella häpeän tunteen merkitystä. Menetelmät: Tutkimuksia haettiin keväällä 2025 Scopus- ja PubMed-tietokannoista hakusanoilla ”rape”, ”sexual”, ”help-seeking” ja ”barrier”. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin ajankohtaisia ja vertaisarvioituja artikkeleita. Tulokset ja johtopäätökset: Yksilöllisillä, yhteisöllisillä ja kulttuurisilla tekijöillä havaittiin yhteyksiä koettuihin esteisiin psykologisen avun hakemisessa. Seksuaaliväkivallan kohdanneiden arvioidessa tapahtunutta vakavammaksi lisäsi avun hakemista. Tapahtuman vakavuuden vähättely oli yleistä ja vähensi merkittävästi avun hakemista. Yhteisölliset ja yhteiskunnalliset tekijät korostuivat kulttuurivähemmistöihin kuuluvien, iäkkäiden ja vähävaraisten halukkuuteen hakea apua, mutta ei sukupuolivähemmistöihin kuuluvien. Itsesyytökset lisäsivät häpeän tunnetta ja vaikeuttivat tapahtuman tunnistamista väkivallaksi sekä yksilön harkintaprosesseja avun hakemiseksi. Tulokset ovat merkittäviä traumainformoidun hoidon jatkokehittämisen kannalta.