Browsing by Issue Date

Tavoitteet. Tämä kandidaatintutkielma tarkastelee monikielisyyden ja autismikirjon häiriön yhteisvaikutuksia lapsen sanastolliseen kehitykseen. Tutkimuksessa pyritään hahmottamaan, mitkä eri tekijät vaikuttavat monikielisten autismikirjon lasten sanaston määrälliseen kehitykseen. Lisäksi pyritään ymmärtämään, miten monikielisyys vaikuttaa sanaston kehitykseen autismikirjon lapsilla verrattuna yksikielisiin autismikirjon lapsiin. Tavoitteena on analysoida tutkimusaineisto systemaattisesti sekä vertailla ja koostaa saadut tulokset, joita voidaan mahdollisesti hyödyntää puheterapeuttisessa työssä monikielisten autismikirjon lasten parissa. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Aineisto kerättiin sähköisen aineistohaun avulla Scopus ja Ovid Medline –tietokannoista. Hakulauseke muodostettiin englanninkielisistä termeistä multilingualism (monikielisyys), autism (autismikirjon häiriö), vocabulary OR glossary (sanasto) ja development OR learning (kehitys tai oppiminen) sekä näiden synonyymeistä ja taivutusmuodoista. Lopulliseksi tutkimusaineistoksi muodostui sisäänottokriteerien perusteella kuusi tutkimusartikkelia, jotka ovat julkaistu vuosina 2011–2019. Näistä yksi valittiin mukaan manuaalisesti käsinpoiminnalla täydentämään tutkimusaineistojen kokonaisuutta. Tulokset ja johtopäätökset. Monikielisten autismikirjon lasten sanaston kehitykseen löydettiin kaksi keskeistä tekijää, jotka nousivat esille useissa tutkimuksissa. Tämänhetkisen kielelle altistumismäärän (current amount of exposure) huomattiin ennustavan merkitsevästi paremmin sanaston kokoa kyseessä olevassa kielessä kuin elinikäinen kielelle altistumisen määrä. Korkea tämänhetkinen kielelle altistumismäärä nähdään positiivisesti ennustavan sanastollisia taitoja ja vastaavasti passiivinen kielelle altistuminen ei taannut sanaston riittävää kehittymistä. Toisena tekijänä huomattiin L1 kielen sanastollisten taitojen korreloivan merkitsevästi L2 kielen sanaston taitoja. Lisäksi tutkimuksissa tehtiin yhdensuuntaisia päätelmiä siitä, että monikielisyys ei aiheuta viivettä autismikirjon lapsen sanaston kehitykseen verrattuna yksikielisiin autismikirjon lapsiin. Ekspressiivinen sekä reseptiivinen sanasto kehittyy määrällisesti samaan tahtiin sekä yksi- että monikielisillä autismikirjon lapsilla. Siis monikielisyyden ei tutkimuksissa nähdä vaikuttavan kielteisesti autismikirjon lasten sanaston kehitykseen.

Tavoitteet: Psykedeelit ovat tajunnantilaan voimakkaasti vaikuttavia psykoaktiivisia aineita, joiden terapeuttisen käytön on havaittu olevan tehokas hoitomuoto moneen psykiatriseen häiriöön. Psykedeelit ovat pystyneet normalisoimaan kognitiivisia häiriöitä esimerkiksi masennuksessa ja ahdistuneisuudessa, mutta niiden vaikutuksia psyykkisesti terveiden ihmisten kognitiivisiin kykyihin ei ole vielä kartoitettu kattavasti. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella, minkälaisia vaikutuksia psykedeeleillä on kognitiivisiin kykyihin, älykkyyteen ja niiden taustamekanismeihin psykologisesti terveillä ihmisillä. Menetelmät: Tutkimuskirjallisuus haettiin PubMed, Google Scholar, Ovid MEDLINE ja Scopus-tietokannoista yhdistelemällä hakusanoja” psychedelics”, ”ayahuasca”, ”LSD”, ”psilocybin”, ”DMT”, ”cognition”,” memory”, ”learning”, ”intelligence”, ”entropy”, ”creativity”, ”executive functions”, ”alzheimer’s”, ”aging”, ”plasticity”, ”cognitive flexibility”, ”functional connectivity”, sekä käyttämällä näillä hakusanoilla löytyneiden tutkimusten lähdeluetteloa. Tiedonhakuun käytettiin myös ChatGPT4-tekoälyä ja Google-hakua. Tulokset ja johtopäätökset: Psykedeelit vaikuttivat positiivisesti neuraalisen tason älykkyyden korrelaatteihin. Positiivisia vaikutuksia löytyi myös muistin ja oppimisen tiettyihin osa-alueisiin, toiminnanohjaukseen, sekä ongelmanratkaisukyvyn taustatekijöihin. Eläinmalleissa osa psykedeeleistä vaikutti positiivisesti hidastaen tai estäen kognition heikentymistä. Negatiivisia vaikutuksia kognitiivisiin kykyihin tai älykkyyteen ei havaittu. Aihealueen tutkimusnäyttö oli kuitenkin vielä suppeaa ja vaatii lisätutkimusta tämänhetkisten löydösten varmistamiseksi.

Tavoitteet. Kehityksellinen kielihäiriö eli DLD on synnynnäinen kielellinen häiriö, joka vaikuttaa monilla eri osa-alueilla, kuten puheen tuotossa sekä ymmärtämisessä. DLD:n on aiemman tutkimustiedon mukaan todettu lisäävän lasten riskiä sosiaaliseen eristymiseen sekä kiusatuksi tulemiseen. Koska tiedetään, että DLD:n kielelliset vaikutukset pysyvät usein lapsuudesta nuoruuteen, on tärkeää tutkia, millaisia eroja sosiaalisissa taidoissa on eri ikäryhmissä. Sosiaalisten taitojen kuntoutusta DLD-lapsilla ja -nuorilla on tutkittu toistaiseksi vähän. Katsauksessa perehdytään keinoihin, joilla sosiaalisia taitoja voidaan mahdollisesti tukea. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku tehtiin Cinahl-tietokannasta tammikuussa 2025. Hakulausekkeena oli: AB (developmental language disorder or specific language impairment) AND AB (social skills or social interaction or social behavior or social competence) AND (intervention). Lisäksi hakutuloksia rajattiin tutkittavien iän mukaan siten, että ne koskivat 6–18-vuotiaita lapsia ja nuoria. Tätä kautta mukaan valikoitui kolme artikkelia, joiden lisäksi kaksi otettiin mukaan käsinpoimintana. Artikkeleiden julkaisuajankohtana oli 2008–2024. Aineisto analysoitiin poimimalla artikkeleista tämän kirjallisuuskatsauksen kannalta tärkeimmät tiedot. Aineisto kuvattiin tarkemmin taulukkoon. Tulokset ja johtopäätökset. DLD-lasten ja -nuorten sosiaalisten taitojen haasteita käsittelevistä tutkimusartikkeleista nousi esiin samankaltaisia tuloksia. Merkittävimpinä todettiin sosioemotionaalisten, sosiaalisen kognition ja tunnelukutaitojen haasteet sekä prososiaalisen käytöksen vähäisyys. Haasteet altistivat DLD-lasten ja -nuorten joutumista väärinymmärretyiksi vuorovaikutustilanteissa. Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että kehityksellisellä kielihäiriöllä on samankaltaisia vaikutuksia eri ikäryhmissä lasten ja nuorten sosiaalisiin taitoihin. DLD:n aiheuttamien sosiaalisten haasteiden kuntoutusta käsittelevistä artikkeleista selvisi, että tukitarpeiden suuntaaminen koulumaailmaan olisi suotavaa, vaikkakin resurssien takia haastavaa. Logopedinen sosiaalisin taitoihin kohdennettu kuntoutusjakso autisminkirjon lapsille suunnatulla menetelmällä tuotti positiivisia tuloksia ja paransi kaikkia arviointiin käytettyjen menetelmien pistemääriä sosiaalisten taitojen osalta. Vaikka kyseessä on tapaustutkimus, voidaan tulosten perusteella olettaa, että sosiaalisten taitojen interventiolla saadaan vaikuttavia tuloksia. Lisää tutkimusta aiheesta tarvitaan, erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten osalta. Tukikeinojen suunnittelua varten tarvitaan myös lisää tutkimusta sekä moniammatillista yhteistyötä.

Aim: The relationships between physical activity and depression have been studied extensively before. However, there are few studies investigating the effect of age on the relationship of physical activity and depression. The purpose of this review article is to figure out how the effects of physical activity on depression change during the lifespan from three viewpoints: 1) comparing the difference between inactive and active participants between age groups 2) comparing dose-relationships between age groups 3) comparing the effects of physical activity intensity on depression between age groups. Methods: The articles were searched from Google Scholar, Pubmed and Keenious -databases with the following keywords: “physical activity”, “leisure-time physical activity”, “exercise”, “intensity”, “moderate”, “vigorous”, “depression”, “age differences”, “depression symptoms”, “mental health”, “in adolescents”, “in adults”, “middle-aged”, “elderly”. Studies were also searched for in the articles’ references that were found using the keywords. Research directly studying the effects of age on the effects of physical activity on depression was scarce. For this reason, separate articles studying adolescents, adults and elderly adults were included. The literature review included 11 articles. Results and conclusions: Based on this review there are not clear differences between age groups in the effects physical activity has on depression. Only the effect of physical activity intensity was different between age groups. However, due to the studies’ methodological limitations a comprehensive view of how age influences the effects of physical activity on depression could not be formed.

Tavoitteet: Tutkimusnäyttö osoittaa, että raiskauksen kohdanneet ottavat vastaan psykologista apua vain vähän, vaikka he yleisesti kärsivät mielenterveyden haasteista. Ylikorostunut häpeän tunne ja itsesyytökset ovat tyypillisiä raiskauksen kohdanneilla ja vaikeuttavat avun hakemista. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on selittää mekanismeja psykologisen avun vastaanottamiseen koettujen esteiden taustalla sekä tarkastella häpeän tunteen merkitystä. Menetelmät: Tutkimuksia haettiin keväällä 2025 Scopus- ja PubMed-tietokannoista hakusanoilla ”rape”, ”sexual”, ”help-seeking” ja ”barrier”. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin ajankohtaisia ja vertaisarvioituja artikkeleita. Tulokset ja johtopäätökset: Yksilöllisillä, yhteisöllisillä ja kulttuurisilla tekijöillä havaittiin yhteyksiä koettuihin esteisiin psykologisen avun hakemisessa. Seksuaaliväkivallan kohdanneiden arvioidessa tapahtunutta vakavammaksi lisäsi avun hakemista. Tapahtuman vakavuuden vähättely oli yleistä ja vähensi merkittävästi avun hakemista. Yhteisölliset ja yhteiskunnalliset tekijät korostuivat kulttuurivähemmistöihin kuuluvien, iäkkäiden ja vähävaraisten halukkuuteen hakea apua, mutta ei sukupuolivähemmistöihin kuuluvien. Itsesyytökset lisäsivät häpeän tunnetta ja vaikeuttivat tapahtuman tunnistamista väkivallaksi sekä yksilön harkintaprosesseja avun hakemiseksi. Tulokset ovat merkittäviä traumainformoidun hoidon jatkokehittämisen kannalta.

Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten esilukutaidot kehittyvät lapsilla, joilla on kehityksellinen kielihäiriö. Kehitykselliseen kielihäiriöön (DLD) liittyy vaikeutta useilla kielellisillä osa-alueilla, ja vaikeudet voivat ulottua lukemisen taitoihin. Näitä lukemisen taitoja voidaan ennustaa jo leikki-ikäisenä opittavien esilukutaitojen avulla. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, millaisia esilukutaitoja DLD-ryhmältä tyypillisesti mitataan ja miten he pärjäävät näissä taidoissa. Tutkimuksen avulla pystytään kohdentamaan tukikeinoja heikoille osa-alueille ja tarjoamaan tukea DLD-lasten perheille, ja näin pyritään ennaltaehkäisemään tulevia lukemisen vaikeuksia. Aihetta ei ole tutkittu aiemmin Suomessa, joten tutkimus tuo samalla tärkeää uutta logopedista tietoa. Menetelmät. Tutkielman tutkimusmenetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Aineisto haettiin tietokannasta Cinahl tammikuussa 2025 seuraavalla hakulausekkeella: (developmental language disorder OR specific language impairment OR dld OR sli) AND (pre-reading OR early literacy OR emergent literacy OR pre-literacy OR rapid automatized naming OR letter knowledge OR phonological awareness). Lisäksi hakukriteereihin kuului, että artikkeleiden tuli olla vertaisarvioituja. Hakutulokset käytiin läpi tutkimuskysymysten valossa ja lopullinen aineisto muodostui neljästä tietokannan kautta saadusta ja yhdestä käsin poimitusta lähteestä. Aineiston analyysissä käytiin tutkimuksen aineisto tarkasti läpi ja etsittiin vastaukset tutkimuskysymyksiin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa havaittiin, että kehityksellisen kielihäiriön omaavilla lapsilla esiintyy laaja-alaisesti vaikeuksia esilukutaitojen kohdalla. Keskimääräisesti DLDryhmä suoriutuu tyypillisesti kehittyviä ikäverrokkeja heikommin. Näin ei kuitenkaan ole välttämättä jokaisen taidon ja jokaisen DLD-lapsen kohdalla, sillä häiriöryhmässä esiintyy myös paljon ryhmän sisäistä heterogeenisyyttä. Esilukutaidoista riimitietoisuus ja kirjaintuntemus osoittautuivat selkeäksi DLD-ryhmän heikkoudeksi. Tietoisuus kirjoitetusta kielestä osoittautui ryhmällä heikoksi erityisesti silloin, jos haasteita oli myös muilla osa-alueilla. Huomattavaa tutkimuksessa on, että nopea sarjallinen nimeäminen uupui täysin tutkituista esilukutaidoista. Tutkimuksen avulla saatiin tietoa DLD-ryhmän suoriutumisesta esilukutaidoista kansainvälisesti, ja jatkossa olisi syytä keskittyä tutkimaan suomalaisia DLD-lapsia esilukutaitojen osalta.

Tavoitteet. Ääniongelmat aiheuttavat haittaa erityisesti ammattiryhmissä, joissa on työ aiheuttaa merkittävää kuormitusta äänelle, ja vaatimukset äänen laadulle ovat korkeat. Ammattiryhmät, joissa Suomessa kerätyn da-tan perusteella esiintyy eniten ääniongelmia ovat opettajat, jalkapallovalmentajat ja papit. Aikaisempien tutki-muksien perusteella tiedetään, että ääniongelmien ja -häiriöiden syntyyn vaikuttavat sekä yksilö- että työperäi-set riskitekijät. Yksilöllisiä riskitekijöitä ovat muun muassa elämäntavat, sairaudet, sukupuoli ja harrastukset. Työperäisiä riskitekijöitä ovat puolestaan muun muassa runsas puhuminen, melussa puhuminen, pitkät puhe-etäisyydet ja huono akustiikka. Ääniongelmien on havaittu olevan kasvussa ja ne ovat sekä yksilö- että väestö-tason haaste. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on selvittää millaisia vaikutuksia ääniongelmat aiheut-tavat eri ammattiryhmissä työkykyyn ja -hyvinvointiin. Lisäksi tavoitteena on selvittää kuinka paljon äänion-gelmat aiheuttavat poissaoloja. Menetelmät. Tämä kandidaatintutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston hakuun käytettiin Scopus- ja Pubmed-tietokantoja. Hakulausekkeena oli: ("voice disorder" OR "voice problem" OR "dysphonia" OR "hoarseness") AND ("work absenteeism" OR "work absence" OR "work ability" OR "work well-being" OR "employee well-being"). Lopulliseen aineistooon valikoitui 5 tutkimusta, joista neljä oli vuo-silta 2015–2024 ja yksi vuodelta 1998. Tutkimusaineistoon kuului opettajia, pappeja sekä sellaisten ammatti-ryhmien edustajia, joissa ääni ei ole ensisijainen työväline. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän kandidaatintutkielman perusteella ääniongelmat aiheuttavat merkittävää haittaa työkykyyn ja työhyvin-vointiin erityisesti niissä ammattiryhmissä, jotka voidaan luokitella ammattiäänenkäyttäjiksi. Vaikka äänion-gelmat voivat haitata työkykyä ja -hyvinvointia merkittävästi, ei aiheutunut haitta ei välttämättä johda poissa-oloihin. Näissä tilanteissa työntekijä saattaa työskennellä silloinkin, kun hänen työkykynsä on riittämätön työ-tehtävien suorittamiseen. Tämän tutkielman perusteella ääniongelmat voivat aiheuttaa merkittävää haittaa am-mattiäänenkäyttäjien lisäksi myös niissä ammattiryhmissä, joissa ääni ei ole ensisijainen työväline.

Tavoitteet: Pitkittynyt kipu on maailmanlaajuinen terveysongelma, jota voidaan tarkastella biopsykososiaalisena ilmiönä. Jotta pitkittyneen kivun psykososiaalista hoitoa voidaan kehittää, on tärkeää ymmärtää pitkittynyttä kipua ylläpitäviä mekanismeja. Pitkittyneen kivun biopsykososiaalisen mallin mukaan kognitiivisen prosessoinnin vinoumat ovat yksi pitkittynyttä kipua ylläpitävistä tekijöistä. Tässä katsauksessa tarkastellaan tarkkaavaisuus-, tulkinta- ja muistivinoumia pitkittynyttä kipua kokevilla henkilöillä. Tämän katsauksen tavoitteena oli selvittää, millaista näyttöä on erilaisista kognitiivisen prosessoinnin vinoumista pitkittynyttä kipua kokevilla henkilöillä. Menetelmät: Tutkimuskirjallisuus haettiin PubMed tietokannasta. Hakutermeinä käytettiin termiä ”chronic pain” yhdistettynä termeihin ”cognitive bias*”, ”attentional bias*”, ”interpretation bias*” ja ”memory bias*”. Mukaan otettiin vuodesta 2020 eteenpäin julkaistuja vertaisarvioituja artikkeleita. Tulokset ja johtopäätökset: Kirjallisuuskatsauksessa löytyi näyttöä siitä, että pitkittynyttä kipua kokevilla on enemmän kipuun liittyviä tarkkaavaisuus- ja tulkintavinoumia kuin terveillä verrokeilla. Erityisen vahvaa näyttöä löytyi tulkintavinoumien esiintymisestä pitkittynyttä kipua kokevilla, eli pitkittynyttä kipua kokevilla havaittiin taipumusta tulkita monitulkintaiset ärsykkeet kipuun liittyviksi. Ainoassa katsaukseen valikoituneessa pitkittäistutkimuksessa tulkintavinoumien havaittiin olevan yhteydessä siihen, että akuutti kipu muuttui pitkittyneeksi kivuksi. Tämän perusteella vaikuttaa siltä, että tulkintavinoumien muokkaamiseen pyrkivistä interventioista voisi olla hyötyä pitkittynyttä kipua kokeville potilaille. Aiheesta tarvittaisiin vielä lisää pitkittäistutkimusta, jotta saataisiin tietoa kognitiivisten vinoumien ja kivun pitkittymisen syy-yhteyksistä.

Tausta ja tavoitteet. Merkityksellisyys on jäänyt vähälle huomiolle synnytystä tarkastellessa. Synnytyskokemuksella on vaikutuksia lapsen ja äidin vuorovaikutukseen, synnytyspelkoon sekä syntyvyyteen. Synnytyskokemuksen ymmärtämiseksi on tärkeää tutkia, millaisia merkityksiä synnyttäjä kokemukselleen antaa. Henkisyyden on todettu olevan yksi tärkeä tekijä elämänlaadun parantamisessa, mutta yhteyttä synnytyskokemukseen ja sen laatuun ei ole systemaattisesti tutkittu. Katsauksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä synnytyskokemukseen vaikuttavista tekijöistä tarkastelemalla, miten henkisyyttä ja merkityksenantoa on tutkittu synnytyksen kontekstissa sekä mitä henkisyyden ja merkityksenannon yhteydestä synnytyskokemukseen on havaittu. Menetelmät. Haku tehtiin kesällä 2024 Pubmed- tietokannasta hakusanoilla ”meaning-making” tai ”spiritual” ja ”birth”. Katsaukseen sisällytettiin seitsemän vuoden 2019 jälkeen julkaistua tutkimusta, jotka käsittelivät synnyttäjien näkökulmaa. Tulokset ja johtopäätelmät. Henkisyys vaikuttaa olevan positiivisessa yhteydessä synnytyskokemukseen sekä vähentävän potentiaalisesti synnytyspelkoa. Henkisyyden määritelmien ja mittarien moninaisuus asettaa haasteita tulosten yleistettävyydelle erityisesti eri kulttuureissa. Henkisen ulottuvuuden ja merkityksenannon huomioiminen voi auttaa positiivisen synnytyskokemuksen luomisessa, sen jälkeiseen elämänmuutokseen sopeutumisessa sekä tukea psykologista hyvinvointia. Ilmiön tarkastelu vaatii yhtenäistä määrittelyä ja lisätutkimusta erityisesti sekulaareissa maissa.

Tavoitteet. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että Suomessa yksi oppilaiden välisiin lukutaidon eroihin vaikuttava tekijä on heidän sosioekonominen asemansa. Tämän kandidaatintutkielman yhtenä tavoitteena on koota aiempaa tutkimusta suomalaisten oppilaiden sosioekonomisen taustan yhteydestä oppimistuloksiin ja lukutaitoon sekä vertailla lukutaidon tuloksia muiden maiden tulosten kesken. Toisena tavoitteena on tutkia, miten lukutaitoa ja sosioekonomista asemaa on mitattu tutkimuksissa. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku tehtiin PubMed- ja Scopus-tietokannoista joulukuussa 2024. Hakulausekkeena toimi: (literacy OR "reading skills" OR "literacy skills" OR "reading achievement") AND ("socio economic status" OR "socio economic background" OR "education level" OR "socio economic*" OR ses OR "parents' education"). Lopulliseksi tutkimusaineistoksi valikoitui karsimisen jälkeen viisi artikkelia, jotka oli julkaistu vuosina 2009—2022. Aineiston analysointia, vertailua ja tulosten yhteenvetoa varten artikkelien keskeisimmät sisällöt taulukoitiin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielman tulokseksi saatiin, että sosioekonominen asema on yhteydessä lukutaitoon. Sosioekonomisista tekijöistä voimakkaimmin vaikutti vanhempien koulutus. Lukutaitoa mitattiin eri menetelmillä eri ikäisiltä: PIRLS, PISA, PIAAC ja kehittyvän lukutaidon menetelmät. Sosioekonomista asemaa mitattiin erilaisilla menetelmillä: vanhempien koulutus, ammatti, tulotaso sekä useat epäsuorat tekijät. Lisätutkimustarpeita kuitenkin ilmeni, esimerkiksi sosioekonomisen aseman mittareita voisi yhdenmukaistaa, jotta tulokset olisivat luotettavampia ja vertailukelpoisempia.