Browsing by Subject "foneeminen sanasujuvuus"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2025)Tavoitteet. Sanasujuvuudella tarkoitetaan kykyä hakea muistista ja tuottaa tiettyjen kriteerien mukaisia sanoja mahdollisimman nopeasti, ja sanasujuvuustehtäviä käytetään yleisesti mm. neuropsykologisessa arvioinnissa. Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan sanasujuvuuden ja lukutaidon välisiä yhteyksiä. Tavoitteena on selvittää, millä tavoin sanasujuvuuden kaksi muotoa, semanttinen ja foneeminen, ovat yhteydessä lukemiseen. Aiempaa tutkimusta aiheesta on melko vähän, ja siinä on yleensä vertailtu dysleksiasta kärsivien ja tyypillisesti kielellisesti kehittyneiden henkilöiden suoriutumista sanasujuvuustehtävistä. Tutkimustulokset ovat olleet osin ristiriidassa keskenään, mutta eniten tukea on saanut näkemys, jonka mukaan foneeminen sanasujuvuus on vahvemmin yhteydessä lukutaitoon kuin semanttinen sanasujuvuus. Menetelmät. Tämän kandidaatintutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku tehtiin marraskuussa 2024 Scopus- ja Ovid Medline -tietokannoista. Hakulausekkeena oli: ”semantic fluency” AND ”phonemic fluency” AND read*. Lopulliseksi tutkimusaineistoksi valikoitui tarkastelun jälkeen kolme artikkelia, ja niiden lisäksi kaksi artikkelia otettiin mukaan käsinpoimintana. Aineisto analysoitiin huolellisesti, ja tutkimusten pääpiirteistä sekä vastauksista tutkimuskysymyksiin muodostettiin taulukot. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokset sanasujuvuuden eri tyyppien ja lukutaidon yhteydestä olivat osin ristiriitaisia. Tutkimusartikkelien perusteella foneemisen sanasujuvuuden ja lukutaidon välillä vaikuttaisi olevan jonkin verran vahvempi yhteys, sillä tämä yhteys havaittiin neljässä tutkimuksessa viidestä. Yhteys semanttisen sanasujuvuuden ja lukutaidon välillä havaittiin vain kahdessa tutkimuksessa, mutta niissä havaittu yhteys oli melko vahva. Muun muassa erot tutkimusasetelmissa sekä lukutaidon arvioimisessa käytetyissä menetelmissä vaikeuttivat tulosten vertailua ja heikensivät tulosten yleistettävyyttä. Lisätutkimusta aiheesta tarvitaan. Tutkimuskatsauksen tulokset viittaavat siihen, että sanasujuvuustehtäviä voisi olla mielekästä käyttää osana lukutaidon ja dysleksiariskin arviointia kliinisessä työssä.
-
(2023)Tavoitteet. Sanasujuvuudella tarkoitetaan kielelliskognitiivista prosessia, jossa sanoja haetaan mentaalisesta leksikosta tiettyjen rajoitusten mukaisesti tyypillisimmin yhden minuutin aikana. Semanttisessa sanasujuvuudessa asioita nimetään semanttisista kategorioista ja foneemisessa sanasujuvuudessa sanoja nimetään tietyllä alkukirjaimella. Aiemman tutkimuksen perusteella on todettu, että sanasujuvuustaito ja siihen tarvittavat sanahakustrategiat kehittyvät lapsuudessa sekä, että semanttisessa sanasujuvuudessa suoriudutaan foneemista sanasujuvuustehtävää paremmin. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata tutkimusaineistosta semanttisen ja foneemisen sanasujuvuuden kehitystä tyypillisesti kehittyvillä lapsilla ja vertailla eri tehtävätyyppien kehityslinjoja keskenään. Menetelmät. Kandidaatin tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta, johon aineisto haettiin Ovid Medline- ja Scopus-tietokannoista. Tietokannoista aineistoon valikoitui neljä artikkelia sekä lisäksi yksi artikkeli poimittiin mukaan käsin. Lopulliseksi hakulausekkeeksi muodostui: ”verbal fluency” AND (”semantic fluency” OR semantic) AND (”phonemic fluency” OR phonemic OR “letter fluency”) AND Development AND (children OR childhood). Tulokset ja johtopäätökset. Semanttinen sanasujuvuus kehittyy lineaarisesti lapsuuden aikana, mutta vastaavaa selkeää kehityskulkua ei nähdä foneemisessa sanasujuvuudessa, vaikka lapset siinä suoriutuvat selkeästi aikuisia huonommin. Kehityslinjat eri kielissä olivat lähellä toisiaan. Sananhakustrategiat kehittyvät lapsuuden aikana ja ne tehostavat sanasujuvuustaitoa. Osassa sanahakustrategioissa saavutetaan aikuismainen taso lopputeini-iässä. Sukupuolen vaikutuksesta sanasujuvuuteen saatiin eriäviä tuloksia. Vanhempien koulutustason todettiin vaikuttavan semanttiseen sanasujuvuuteen, mutta ei foneemiseen sanasujuvuuteen. Semanttinen ja foneeminen sanasujuvuus on mitä todennäköisimmin kielenkäytön omat alataitonsa. Semanttiseen ja foneemiseen sanasujuvuuteen tarvitaan todennäköisesti osittain omia kognitiivisia taitojaan, mutta todennäköisesti osittain myös samoja. Tutkimusta sanasujuvuustaidon kehityksestä lapsilla tarvitaan lisää, jotta sanasujuvuustehtävien hyöty kliinisessä käytössä voidaan todistaa.
Now showing items 1-2 of 2