Browsing by Subject "kvalifikaatio"

Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli luoda lavea ymmärryksen kehys sosialisaatiosata suomalaisessa kasvatustieteellisessä ajattelussa. Erityisenä motivaattorina tähän toimi oma henkilökohtainen epävarmuuteni kasvatustieteiden kandidaatin opintojen aikana kartuttamastani ymmärryksestä koskien sosialisaatiota ja sen asemaa kasvatustieteiden kentällä. Tämän tutkielman tutkimustehtävänä toimiikin siksi sosialisaatiota koskevan ymmärryksen konkretisointi suhteessa omaan kehittyvään kasvatustieteelliseen asiantuntijuuteeni. Tutkielman menetelmäksi valikoitui Helsingin yliopiston kasvatustieteiden laitoksen kandidaatintutkielman suorittamiseen suosittelema kuvaileva kirjallisuuskatsaus, joka tarjosi hyvät lähtökohdat tavoitteiden mukaiseen laajan ymmärryksen luomiseen tarjotessaan mm. tietynlaista menettelemällistä joustavuutta. Erityisen keskeiseksi aineistoksi valikoitui kaksi kasvatustieteiden perusteosta: Pauli Siljanderin (2014) Systemaattinen johdatus kasvatustieteisiin: Peruskäsitteet ja pääsuuntaukset, sekä Ari Antikaisen, Risto Rinteen ja Leena Kosken (2003) Kasvatussosiologia. Nämä molemmat ovat edelleen kasvatustieteiden opetuksessa keskeisessä roolissa, ja niiden voikin siten todeta antaneen tutkimuksen tavoitteisiin nähden hyvän perustan sekä toimivan reflektiopinnan tutkielmassa käytetylle muulle aineistolle, johon lukeutui kandidaatin opintojeni pohjalta tuntemattomat kasvatustieteiden perusteokset, sekä toisaalta myös vertaisarvioidut artikkelit ja tieteentekijöiden kannanotot. Aineisto tarjosi kokonaisuutena varsin kattavan kuvan sosialisaatiosta kasvatustieteiden kentällä. Aineiston kautta hahmottui siis se, miten keskeisestä ja monitahoisesti asiasta on kyse, kun tarkastelun kohteeksi otetaan sosialisaatio. Voikin todeta, että kasvatustieteiden kentän moninaisuus ja toisaalta myös ristiriitaisuus tarjoaa vaihtelevan otteen sosialisaation tarkasteluun, jolloin myös itse sosialisaatio hahmottuu ennen kaikkea kontekstiin sidoksissa olevana ajallis-paikalisena käsitteenä ja ilmiönä. Tutkielma tarjoaa siis käsityksen siitä, miten sosialisaatiota ei ole kasvatustieteissä tyhjentävästi selitetty, sekä lisäksi esiin nousee myös se, miten sosialisaation käsitetasoinen tarkastelu vaikuttaa jääneen ajan myötä suurelta osin syrjään, samalla kun ilmiötasolla tapahtuva sosialisaation tarkastelu on erittäin merkittävä ja ajankohtainen tutkimuskohde, joka ottaa jatkuvasti uusia muotoja.