Browsing by Subject "kohtaaminen"
Now showing items 1-12 of 12
-
(2024)Tässä tutkielmassa tutkitaan varhaiskasvatuksen henkilöstön ja lapsen välistä vuorovaikutusta hetkellä, jolloin lapsi saapuu päiväkotiin. Tutkimuksen ydin keskittyy tutkimaan, toteutuuko aikuisen sensitiivinen olemus silloin, kun aikuinen ja lapsi kohtaavat aamulla varhais-kasvatusympäristössä. Aikuisen tarjoama välittävä vuorovaikutus varhaiskasvatuksessa on merkittävä osa sosiaalista toimintakulttuuria. Lasten ja aikuisten välisistä vuorovaikutussuh-teista on tehty paljon tutkimuksia, mutta tässä tutkimuksessa huomio kiinnittyy aikuisen ja pienen lapsen kohtaamiseen, kun lapsen varhaiskasvatustaival on vasta alussa ja eronhetki huoltajasta voi olla lapselle emotionaalisesti haastavaa. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen. Tutkimukseen osallistui lapsiryhmä, jossa oli kuusi 1-vuotiasta lasta, sekä kaksi varhaiskasvatuksen työntekijää. Päiväkoti oli pieni yksikkö, jossa oli 40 lasta. Havainnointi tapahtui etnografisesti yksikön tiloissa. Aineistoa kerättiin havainnoimalla vuorovaikutustilanteita neljän aamun ajan ja havainnointitilanteita oli yhteensä seitsemäntoista. Aikuisen sensitiivisyyttä mitattiin kolmen eri ilmentymän avulla, joiden toteutuminen merkittiin taulukkoon. Aineiston analyysi suoritettiin teoriapohjaisella sisällönanalyysimenetelmällä. Varhaiskasvatuksen henkilöstö kohtasi lapset sensitiivisesti aamuisin. Heidän toimintansa oli sitoutunutta ja he huomioivat lapset yksilöllisesti. Henkilöstöllä oli sensitiivinen työote ja vuorovaikutus oli välittävää. Jos sensitiivisyyden ilmentymä ei toteutunut, siihen vaikutti muun muassa kiireinen ilmapiiri. Ilmeni myös, että jos lapsi ei kokenut tilanteessa eroahdistusta huoltajasta, häneen ei kohdistettu fyysistä kontaktia.
-
(2024)Tiivistelmä Tavoitteet. Lasten aggressiivinen käyttäytyminen on lisääntynyt viime vuosien aikana merkittävästi, minkä takia se koetaan ajankohtaiseksi ongelmaksi nykypäivän varhaiskasvatuksessa. Aikaisempien tutkimuksien mukaan varhaiskasvattajat kokevat tarvitsevansa lisää osaamista sekä aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen kohtaamiseen, että aggressiivisen käytöksen ennaltaehkäisyyn. Erityisesti aggressiivisuuden fyysinen muoto koetaan kuormittavaksi sen aiheuttamien vammojen vuoksi. Aggressiivisuus on myös lapselle itselleen raskas ja pelottava kokemus, minkä takia lapsi tarvitsee vierelleen turvallisen aikuisen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen kohtaamisesta saadaan turvallinen kokemus sekä lapselle, että kasvattajalle. Tutkimukseni kuvaa erilaisia toimintatapoja, jotka on koettu hyödylliseksi aggressiivisesti käyttäytyvää lasta kohdatessa. Menetelmät. Tutkimukseni toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoidulla haastattelulla, joka rakentui kolmesta eri pääteemasta. Yksilöhaastattelut pidettiin etäyhteydellä kolmelle eri henkilölle, jotka toimivat tai ovat toimineet varhaiskasvatuksen erityisopettajana. Tutkimuksen analysointivaiheessa hyödynnettiin sekä teorialähtöistä – että aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Teorialähtöistä sisällönanalyysiä hyödynnettiin analyysirungon muodostamisessa, jonka jälkeen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käytettiin analyysirungon täyttämiseen. Tulokset ja johtopäätökset. Aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen kohtaamisessa tärkeimmäksi tekijäksi koettiin varhaiskasvattajan vuorovaikutus, jonka tulisi olla aina empaattista ja lapsen tunnetilaa rauhoittavaa. Aikuisen vuorovaikutusta pidettiin toimivana tapana mallintaa lapselle toivottua käyttäytymistä. Vuorovaikutuksen tukemisen keinoina nousi esimerkiksi pikapiirtäminen, liikennevalojen, tunnemittarin ja kuvakorttien käyttö. Visuaaliset ja konkreettiset tukikeinot koettiin toimivaksi erityisesti silloin, kun niiden käyttämisestä oli sovittu yhdessä lapsen kanssa. Kohtaamisessa korostettiin lapsituntemuksen tärkeyttä, sillä sen avulla kasvattaja tiesi millaista vuorovaikutusta juuri tietty lapsi tarvitsee, ja millaiset asiat altistavat lapsen aggressiiviselle käyttäytymiselle. Edellä mainitut keinot auttavat varhaiskasvattajaa saamaan varmuutta aggressiivisen lapsen kohtaamiseen, joka toimii edellytyksenä molemminpuolisen turvallisuuden tunteen saavuttamiseen.
-
(2017)Goals. This thesis’s purpose was to find out do kindergarten workers experience aggressive behavior from children at the kindergarten. Other goal was to find out how kindergarten workers encounter a child who is behaving aggressively. This subject has not been studied earlier, but aggressiveness has been studied a lot for example in schools for what kind of aggressiveness happens in schools. In school world there has been a study done by Hanna Hakala Master’s degree study in which she studied with same kind of questions how schoolteachers have experiences aggressiveness in schools and how they have encountered aggressively behaving child. Research questions have been developed based on different articles, which the researcher has read before writing this thesis. Purpose of this study was to find out does kindergarten workers experience aggressive behavior from children and how do they encounter a child that has been behaving aggressively. Methods. In this research, five kindergarten workers participated in the research. From the interviewees three were kindergarten teachers by their education and two where practical nurses. Interviewees worked in different kindergarten except for two worked from the same kindergarten. The interviews where done by semi-structured theme interview and they lasted from about seven to twenty minutes. After the interviews, they were transcripted and analyzed using theory-driven content analysis. Findings and conclusions. The main results were that kindergarten workers face aggressive behavior from children in kindergarten. Aggressiveness can manifest itself in any kind of situations and aggressiveness can be hitting, spitting or throwing things. When encountering aggressiveness they were advised to stay clam and to take care of everybody’s safety. From these results we can make conclusions that you have to be tranquil but also prepare for situations where a child can behave aggressively towards you. Applying the findings to practice requires a wider sampling.
-
(2023)Aiemmat tutkimukset osoittavat, että haastavan käytöksen ehkäisyllä ja kohtaamisella on merkittävä vaikutus oppilaan myöhempään elämään. Haastava käytös myös koetaan yh-deksi opetustyön vaikeimmista osa-alueista. Tämän opinnäytteen tavoitteena on koota yhteen tutkimustuloksia, jotka käsittelevät vuorovaikutuksen keinoja sekä niihin vaikuttavia tekijöitä opettajan työssä. Opinnäytetyö on rakennettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Katsauksen aineistona on 10 artikkelia, jotka käsittelevät oppilaan haastavaa käytöstä sekä työrauhaa ja opettaja-oppilassuhdetta. Merkittävänä haastavan käytöksen ehkäisijänä on opettaja-oppilassuhde. Opettaja-oppilassuhde perustuu laadukkaaseen vuorovaikutukseen, joka on sävyltään lämmintä ja asiallista. Opettaja-oppilassuhteessa on tärkeää huomioida oppilaan ja opettajan roolien erilaisuudesta johtuva jännittyneisyys. Kun opettaja kohtaa haastavaa käytöstä, on siinä kyse näiden jännitteiden pohjana olevasta vallan asymmetrisyydestä. Oppilas pyrkii haastavalla käytöksellään ohjaamaan luokkahuoneen valtarakenteita. Opettajan on tärkeää pyrkiä säilyttämään valta itsellään, ylläpitäen silti oppilaan arvokkuuden ja kunnioituksen. Opettajan on tarpeellista säännöllisin väliajoin reflektoida omaa osaansa vuorovaikutuksen johtajana. Opettajan oma itseluottamus, tunnetaidot, historia ja jaksaminen välittyvät vuorovaikutukseen. Samaan aikaan opettajan on hyvä tiedostaa omien ajatustensa voima, sillä niillä on merkittävä vaikutus vuorovaikutukseen. Vuorovaikutuksen keinot, joilla opettaja kohtaa ja uudelleenohjaa oppilaan käytöstä, jaetaan kahteen osaan: nonverbaalisiin ja verbaalisiin keinoihin. Nonverbaalisten keinojen etuna on usein se, että niiden käytöllä opettaja ei itse tule häirinneeksi oppituntia. Verbaalisiin keinoihin tulee turvautua sitten, kun nonverbaaliset keinot eivät enää tehoa. Haastava käytös ja konfliktitilanteet eivät ole pelkästään negatiivinen ilmiö, eikä niitä tule nähdä sellaisena. Konfliktien aikana sekä oppilas että opettaja oppivat monitasoisesti itsestään, toisistaan ja vuorovaikutuksesta.
-
(2017)This thesis is a literature review, the goal of which is to determine what impact a teacher’s positive interaction can do to pre-emptively stop a disruptive student. My goal is to present how interactions are defined in literature and to find what actions teachers can take to encourage a positive interaction. Previous studies have shown that teachers find interactions with disruptively behaving students to be challenging. My goal with this thesis is to gain methods with which to face students who behave disruptively. Teachers are in daily contact with different kind of students in various kinds of social interactions. It is of paramount importance that teachers can operate in challenging situations. Students should be interacted with as individuals, considering each student’s unique needs. The purpose of the thesis is to find information that could help fellow teachers in challenging situations. This thesis was done using a descriptive literature review method. As part of the thesis, disruptive behavior and medically diagnosed behavioral issues were mapped and defined within the literature. In addition, interactions were defined as part of the literature and what meaning it has between teachers and students’ interactions and how it can pre-emptively stop disruptive behavior. Finnish and foreign literature was used as sources. As a finding of this thesis, it was determined that by genuinely and individually interacting with a student, it was possible to decrease the amount of disruptive behavior. Positive interactions are made possible by the teachers own sensitivity in detecting the student’s feelings and by relaying the feeling of caring of the student. Dialogue and being present are vital during interactions. Interactions can be defined as a central event in educational situations, to which unfortunately there might not always be enough time.
-
(2018)In this thesis parents’ views and experiences regarding the care for their children with ASD are examined. The aim is to improve the competence of Finnish health care professionals so that they are able to work more naturally with ASD children and their families. This research is a qualitative thesis and a web questionnaire is used to collect the data. The data consists of 18 responses from parents of children with ASD. Nine of the children were diagnosed with infantile autism and eight with AS. One child was diagnosed non-specifically with only a mention of ”autism spectrum”. In this questionnaire parents were asked to share their experiences about the care for their children and about the competence of the health care professionals that work with families of ASD children. Content analysis was used in this research to analyze the data. The results showed that parents of children with ASD have experienced challenges in their cooperation with the medical staff. The most common challenges under medical treatment were time pressure, pushy and commanding behavior, and the inability to work naturally with ASD children. Parents hope that the medical staff would use professional language that is easier to understand. They also hope that the patient and the family would be approached in a more holistic way so that communication would take into account the age and maturity of the patient. The first conclusion is that meeting ASD children and their families more holistically supports the delivery of successful treatment and increases trust between medical staff and the family. In order to have a more holistic approach, further training is needed for the medical staff. Therefore the second conclusion is that more education resources should be allocated to the studies of the medical staff who will be working with children with ASD and their families. The third conclusion is that the Finnish health care system should be able to provide care with less time pressure to ASD children and their families for example in the form of extended appointments.
-
(2021)Tavoitteet Tavoitteenani oli tutkia uuden kotimaisen lastenkirjallisuuden lukijoilleen välittämiä mahdollisia maailmoja postmoderniin tapaan ymmärretyn yksilön kohtaamisen näkökulmasta. Alkuoletukseni mukaan valitsemani aineisto mahdollistaa tämänkaltaisten asioiden tutkimisen. Lastenkirjallisuudesta tekemäni tulkinnat yhdistyvät reaalimaailmaan, sen teorioihin ja erityisesti osaksi varhaiskasvatusta. Merkittävimpiä taustateorioita minulla on postmoderneja subjekteja koskevat teoriat, jota tukemaan valikoin valmiisiin määrittelyihin ja yksilöön kohdistuviin oletuksiin kriittisesti suhtautuvia feministisiä teorioita. Taustatiedot lastenkirjallisuuden tutkimuksesta ohjasivat tutkimusaiheen valintaa ja merkitystä. Tutkimuksessa tutkitaan lastenkirjallisuuden mahdollisuutta representoida arvokkaan ja ainutlaatuisen yksilön ideaa ja tämän kohtaamista. Tutkimuksessa kysytään tämän selvittämiseksi, miten aineistossa näyttäytyy tuotetun subjektin ja rajoja rikkovan subjektin ilmeneminen ja tältä paikalta tapahtuva vuorovaikutus. Menetelmät Tutkimus on laadullinen tutkimus, joka perustui valmiiseen aineistoon. Aineisto koostui kolmesta Tomi Kontion ja Elina Warstan kirjoittamasta ja kuvittamasta lastenkirjasta. Aineistoa tutkittiin teoreettisesti informoidulla lähiluvulla. Lähilukemisella syvennyin aineistoon, jota yhteistyössä teemoihin järjestämisen ja teoriataustan kanssa jäsensin ja hallitsin. Teoreettisesti informoituna lähilukuna tutkimuskirjallisuuden rooli oli merkittävä osa käsitteiden määrittelyä ja aineiston analyysia. Tulokset ja johtopäätökset Aineistosta löytyi monipuolisesti tuotetun subjektin ja rajoja rikkovan subjektin erilaisia representaatioita sekä myönteisiä että kielteisiä vuorovaikutuksen muotoja. Merkittäviä tuloksia olivat myönteiset kohtaamiset yhdessä yksilön ainutlaatuisuuden ja arvokkuuden tunnustamisen kanssa. Valitsemallani aineistolla on mahdollisuuksia varhaiskasvatuksessa pedagogisesti käytettynä toimia lapsuuden itseisarvon ja ihmisarvon sekä ihmisten välisen myönteisen kanssakäymisen ja yhdenvertaisuuden mallina. Aineistolla on lisäksi kriittisiin ajattelun taitoihin kannustavaa otetta, erityisesti kategorisointia kohtaan. Kummatkin sopivat uusimpiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin.
-
(2024)Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan, millaiseksi varhaiskasvatuksen opettajat kuvaavat vuorovaikutuksen luonteen aikuisen ja lapsen välillä. Tutkimuskysymys on: ”Millaista vuorovaikutus on lapsen ja aikuisen välillä varhaiskasvatuksen opettajien näkökulmasta?”. Tutkielma on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Tutkielma on aineistolähtöinen. Aineisto koostuu varhaiskasvatuksen opettajien vastauksista koskien päivän ensimmäistä kohtaamista lapsen kanssa päiväkodin arjessa ja kuvauksista hyvän vuorovaikutuksen luonteesta lapsen ja aikuisen välillä. Vastaukset kerättiin kyselylomakkeella sosiaalisen median kautta. Vastauksia saatiin yhteensä 42 kappaletta, joista 12 kappaletta pääsi osaksi tutkielmaa noudattaen sisäänottokriteereitä. Aineiston analyysiksi valikoitui sisällönanalyysi. Tutkimustulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksen opettajat kokevat aikuisen roolin keskeiseksi lapsen ja aikuisen välisessä vuorovaikutuksessa eli myös ensimmäisessä kohtaamisessa lapsen saapuessa päiväkotiin. Merkittävimmiksi lapsen edunmukaisen lapsen ja aikuisen välisen vuorovaikutuksen tekijöiksi nousivat sanaton ja sanallinen vuorovaikutus, lapsen aito arvostaminen, vastavuoroisuus ja tasavertaisuus. Nämä luovat vastausten mukaan pohjan lapsen turvalliselle ja myönteiselle päiväkotikokemukselle. Aikuisen rooli ei rajoitu vain teknisiin työtehtäviin, vaan se ulottuu syvemmälle lapsen tarpeiden ja tunnetilojen ymmärtämiseen.
-
(2022)Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli tutkia ja selvittää opettajan mahdollisia keinoja kohdata ja tukea ujoja oppilaita koululuokassa. Aiemman tutkimuksen mukaan opettajat eivät ole aina tietoisia siitä, miten luokan vetäytyvät ja hiljaiset oppilaat tulisi kohdata. Tässä tutkielmassa erittelen niitä keinoja, joiden avulla opettaja voi työssään huomioida ujot oppilaat yksilötasolla sekä ryhmätasolla. Tutkimustehtävät ovat 1) Mitä keinoja opettajalla on huomioida ja tukea ujoja ja hiljaisia oppilaita yksilöllisesti luokkahuoneessa oppitunnilla? ja 2) Mitä keinoja opettaja voi käyttää ujon tukemiseksi ryhmätasolla? Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoiksi valikoitui seitsemän empiiristä tutkimusta sekä yksi katsausartikkeli. Käytin teoriaohjaavaa analyysitapaa tarkastellessani aineistoja ja kiinnitin huomioita niihin teemoihin, jotka käsittelivät ujouden käsitettä kouluissa. Ryhmittelin löytämäni tulokset alakategorioihin. Ujo oppilas tarvitsee arkeensa riittävän turvallisuuden tunteen. Opettaja voi edistää turvallisuutta luomalla luokkaan positiivista ja kannustavaa ilmapiiriä. Myös lämmin vuorovaikutussuhde oppilaan ja opettajan välillä oli yksi merkittävä tekijä ujon kokeman turvallisuuden tunteen luomiseksi. Lämmintä vuorovaikutussuhdetta pyrittiin rakentamaan tekemällä itsestä helposti lähestyttävä sekä ottamalla itse kontaktia ujoon oppilaaseen. Hiljaisten oppilaiden osallistumista tunnilla voidaan mahdollistaa myös muilla tavoin kuin viittaamalla ja puhumalla, ja erilaiset pelit ja leikit voivatkin rohkaista ujoa oppilasta puhumaan vähitellen. Opettajan on tärkeä miettiä myös etukäteen, keiden kanssa ujo oppilas sijoitetaan samaan ryhmään pienryhmätyöskentelyssä, varmistaen turvallisuuden kokemus. Oppilaan arkeen on hyvä myös yrittää luoda rutiineja ja ennustettavuutta käymällä läpi päivän tulevat tapahtumat sekä noudattamalla tiettyjä toistuvia rutiineja koulussa.
-
(2023)Tavoitteet. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä alle 3-vuotiaiden lasten toimijuuden tukemisesta ja sensitiivisestä kohtaamisesta varhaiskasvatuksen kontekstissa. Kirjallisuuskatsaus tarkastelee viimeaikaisen tutkimuksen tuloksia opettajan roolista suhteessa lasten aloitteisiin vastaamiseen. Lisäksi tavoitteena on tarkastella mitä keinoja tutkimuksen pohjalta voidaan tunnistaa, joilla opettaja voi kohdata lasten aloitteita paremmin sekä priorisoida sensitiivisen kohtaamisen. Menetelmät. Menetelmänä käytetään kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimuksen aineisto koostuu kahdeksasta kotimaisesta 2009–2022 vuoden tieteellisestä julkaisusta, joissa tutkitaan alle 3-vuotiaiden lasten toimijuutta sekä lapsen ja opettajan välistä aitoa kohtaamista varhaiskasvatuksessa. Aineisto analysoitiin laadullisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä. Tulokset ja johtopäätökset. Pienten lasten toimijuus oli yhteydessä opettajien jakamaan lapsikäsitykseen lapsesta aktiivisena toimijana. Toimijuutta tuettiin myös aktiivisella toiminnan rikastuttamisella. Sensitiivinen ja aito kohtaaminen taas oli yhteydessä opettajan pedagogiseen arvopohjaan sekä siitä nousevaan toimintaan.
-
(2024)Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena oli tarkastella sensitiivistä kohtaamista varhaiskasvatuksessa, joka on erityisen lähellä omaa sydäntä. Tutkielmani tarkasteli sensitiivisen kohtaamisen vaikutusta lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoihin sekä minkä eri tekijöiden varhaiskasvatuksen henkilöstö koki edistävän tai estävän sen toteutumista. Tutkielmani avulla haluan lisätä varhaiskasvatuksen henkilöstön tietoutta sensitiivisestä kohtaamisesta sekä ajattelemaan aihetta entistä syvemmin. Toteutin tutkielmani laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Teoriaosa koostuu alan asiantuntijoiden teoksista. Aineistoa keräsin jakamalla E-lomakekyselyn neljään eri varhaiskasvatuksen henkilöstön ryhmään sosiaalisessa mediassa. Lomakkeella keräsin tietoa varhaiskasvatuksen henkilöstön käsityksistä sensitiivisestä kohtaamisesta sekä kokemuksia ja ajatuksia sen vaikutuksesta lapsen tunne ja vuorovaikutustaitoihin. Täytettyjä lomakkeita kertyi yhteensä 42. Lomake sisälsi avoimet kysymykset. Vastaukset kävin läpi aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Avoimiin kysymyksiin vastattiin kattavasti. Tavoitteena oli saada laajasti vastauksia eri koulutustaustan omaavilta varhaiskasvatuksen henkilöiltä. Tutkielma antoi kattavan kuvan varhaiskasvatuksen henkilöstön käsityksestä sensitiivisestä kohtaamisesta. Vastauksissa korostui erityisesti tutkielmani aiheen tärkeys varhaiskasvatuksessa, sekä kuinka sensitiivinen kohtaaminen ja aikuisen läsnäolo vaikuttavat vuorovaikutus tilanteisiin lapsen ja aikuisen välillä. Vastauksissa nousi esille aikuisen rooli tunteiden kanssasäätelijänä. Edistävissä ja estävissä tekijöissä vastaukset toivat esille erityisesti henkilöstön koulutuksen, riittävän ajan ja pienryhmätoiminnan merkityksen sensitiivisen kohtaamisen toteutumisen kannalta.
-
(2024)Tavoitteet. Lapsen surun ilmenemiseen ja seurauksiin vaikuttavat aiempien tutkimusten mukaan lapsen yksilölliset piirteet ja surun kohtaaminen. Teoreettinen viitekehys on rakennettu psykologisten teorioiden pohjalta. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, miten varhaiskasvatuksessa olevat lapset ilmaisevat kokemaansa kuolemansurua ja miten varhaiskasvattajat kohtaavat surevan lapsen. Tavoitteena oli kartoittaa varhaiskasvattajien kykyä havainnoida lapsen kuolemansurua ja kohtaamisen käytänteitä sekä kartoittaa, miten varhaiskasvattajia voidaan tukea ammatillisesti. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin laadullisena kyselytutkimuksena, johon osallistui 27 varhaiskasvattajaa. Tutkittavien varhaiskasvattajien koulutustausta on monipuolinen, sillä tutkimukseen osallistui niin varhaiskasvatuksen opettajia, sosionomeja, lastenhoitajia, erityisopettajia kuin päiväkodin johtajia. Kyselytutkimus jaettiin kahdessa varhaiskasvattajien Facebook-ryhmässä kahtena ajankohtana (29.3. ja 9.4.2024). Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustuloksista liittyen lapsen suruun nousi yhdeksän pääluokkaa, jotka kuvaavat lapsen surun ilmenemistä varhaiskasvatuksessa. Jokainen lapsi kokee ja ilmaisee suruaan yksilöllisesti. Surun kohtaamisesta nousi kuusi pääluokkaa, joista 81% vastaajista koki tehostetun läsnäolon olleen paras keino auttaa lasta surussaan. Noin neljäsosa vastaajista ei ollut saanut minkäänlaista tukea lapsen kuolemansurun kohtaamisessa. Vastaajat olisivat kaivanneet enemmän koulutusta, ohjeita ja vinkkejä kuoleman käsittelyyn sekä keskustelua ja tukea esihenkilöltä. Varhaiskasvattajien saama tuki on hyvin vaihtelevalla tasolla ja koulutusta aiheesta tarvitaan lisää.
Now showing items 1-12 of 12