Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Issue Date

Sort by: Order: Results:

  • Husenius, Emilia (2025)
    Anonyymi rekrytointi on keino, jota voidaan käyttää muun muassa rekrytointiprosessien yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Anonyymi rekrytointi on ollut esillä enemmän viimeisimpinä vuosina ja rekrytointiprosessien yhdenvertaisuuteen on kiinnitetty koko ajan enemmän huomiota. Rekrytointitapaa on tutkittu toistaiseksi melko vähän ja aikaisempi tutkimustieto on melko ristiriitaista – anonyymin rekrytoinnin on nähty parantavan yhdenvertaisuutta rekrytoinneissa, mutta myös heikentävän sitä. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on tutkia anonyymin rekrytoinnin mahdollisuuksia, haasteita sekä tulevaisuutta. Kirjallisuuskatsaus toteutettiin systemaattisesti. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tehtävänä on esimerkiksi tutkia aikaisemman tutkimustiedon johdonmukaisuutta sekä tutkimuksen kehitystä. Kirjallisuuskatsauksen aineisto kerättiin kahden eri tietokannan avulla. Lopulta kirjallisuuskatsaukseen valittiin yhteensä viisi artikkelia analysoitavaksi. Koska aikaisempaa tutkimusta on saatavilla melko vähäisesti, aineiston tarkastelukohdat sekä tutkimusjoukot olivat keskenään melko erilaisia. Aineiston perusteella selvisi, että etenkin työnhakijat ovat yleisesti tyytyväisiä anonyymiin rekrytointiin ja rekrytointitavan käyttö voi rohkaista hakijoita hakemaan työpaikkaa. Anonyymi rekrytointi keräsi kannatusta erityisesti naisilta sekä maahanmuuttajataustaisilta työnhakijoilta. Toisaalta anonyymiin rekrytointiin suhtauduttiin erityisesti rekrytoijien puolesta negatiivisesti. Rekrytoijat näkivät rekrytointipäätösten olevan hankalampi tehdä, kun työhakemuksilta puuttui tietoja työnhakijasta. Lisäksi selvisi, että rekrytoijat saattavat aliarvioida sitä, miten ennakkoluulot vaikuttavat heidän päätöksiinsä. Tulevaisuuden osalta ehdotettiin, että rekrytoijia tulisi kouluttaa ennakkoluuloista sekä rekrytointisyrjinnästä. Lisäksi anonyymista rekrytoinnista voisi omaksua piirteitä työnhakuun - esimerkiksi kuvan peittäminen työhakemukselta voi olla eräs matalan kynnyksen tapa luoda yhdenvertaisempaa rekrytointia.
  • Jaatinen, Vilma (2025)
    Tavoitteet. Tutkielman tavoitteena on perehtyä siihen, miten organisaatioiden työntekijät kokevat työssään organisaation oppimisen Argyriksen ja Schönin (1978) alkuperäisen teorian, sekä sen päälle rakennettujen teorioiden avulla. Lisäksi tutkimus perehtyy työntekijöiden kokemukseen organisaatiomuistin kehityksestä ja sen merkityksestä organisaation oppimiseen. Aikaisempi tutkimus aiheesta on erittäin vähäistä. Menetelmät. Tutkielmaa varten haastateltiin kolmea kolmannella sektorilla toimivaa henkilöä. Aineiston keruu toteutettiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla, joiden runko ja tietosuojaseloste löytyy liitettynä tämän tutkielman lopusta. Aineisto äänitettiin nauhalle ja se litteroitiin Microsoft Wordin litterointityökalulla. Haastatteluiden tuloksiin perehdyttiin teema- analyysin avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Voidaan vetää johtopäätös siitä, että kiinnostava toiminta ja matala hierarkia edistävät organisaation oppimista. Organisaatiomuistin takia olisi tärkeää, että pidempään mukana olevat toimijat saisivat jaettua tietoa eteenpäin. Lisäksi uusien toimijoiden täytyy olla perillä organisaation kulttuurista, jotta he voivat vaikuttaa sen toimintaan. Argyriksen & Schönin (1978) alkuperäisen teorian ja sen päälle rakennettujen teorioiden avulla tarkasteltu organisaatioiden oppiminen on hyvin riippuvainen organisaatiomuistista.
  • Kuokkanen, Toni (2025)
    Tutkimuksessa tarkastellaan erään yksityisen koulutusorganisaation esihenkilöiden ammatillista identiteettiä. Tavoitteena on haastattelujen avulla selvittää, millaisia merkityksiä esihenkilöt liittävät heidän ammatilliseen identiteettiinsä vaikuttaneisiin tekijöihin. Tutkimuksessa peilataan koko työuran kokemuksia, mutta keskitytään erityisesti nykyiseen esihenkilön työhön. Ammatillinen identiteetti määritellään tässä tutkimuksessa teorian pohjalta dynaamiseksi ja kehittyväksi kokonaisuudeksi, jossa yhdistyvät yksilön omat ominaisuudet, kuten minäpystyvyys ja toimijuus, sekä työyhteisön ja organisaation tarjoamat mahdollisuudet ja sosiaaliset rakenteet. Tutkimuksessa hyödynnetyt aiemmat tutkimukset käsittelevät opettajien ammatillista identiteettiä sekä johtajien johtajaidentiteettiä. Tutkimus on toteutettu laadullisen tutkimuksen menetelmin, ja aineisto on muodostettu haastattelemalla kolmea kohdeorganisaation esihenkilöä, jotka toimivat opettajien esihenkilöinä. Empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla ja aineiston analysoinnissa hyödynnettiin sisällönanalyysiä. Tutkimustulokset osoittivat, että esihenkilöt tunnistivat kaikista käsitellyistä teemoista keskeisiä tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet heidän ammatillisen identiteettinsä muotoutumiseen. Esihenkilöiden vastauksissa korostuivat roolimallien ja vertaistuen tärkeys sekä vuorovaikutteisen työyhteisön ja jaettujen arvojen merkitys. Identiteetin muotoutuminen näyttäytyy dynaamisena prosessina, jossa yksilön toimijuus ja organisaation sosiaaliset rakenteet ovat keskeisiä. Tutkimuksen keskeisimmissä tuloksissa korostuu yksilöiden omat ominaisuudet ja lähellä olevan työyhteisön merkitys. Haastateltavat mieltävät esihenkilön roolin merkittäväksi osaksi ammatillista identiteettiään, jossa työyhteisöstä saatu palaute saa aikaan esihenkilön oman työn ja ammatillisen kehityksen jatkuvaa arvioimista.
  • Soukola, Fanny (2025)
    Yrittäjyys on levinnyt osaksi arkipuhetta ja sitä sovelletaan nykyään kaikilla ihmisen elämän osa-alueilla. Yrittäjyydestä on muodostunut lähes synonyymi aktiivisuudelle, tehokkuudelle ja luovuudelle. Nämä piirteet mielletään elämässä selviytymisen välineinä ja täten ne näkyvät myös koulutuksessa yrittäjyyskasvatuksena. Yrittäjyyskasvatuksella pyritään vastaamaan muuttuvan työelämän tarpeisiin, sekä tarjoamaan yksilöille mahdollisuudet itsensä jatkuvaan kehittämiseen. Tutkimuksen tehtävä on tarkastella millaista subjektiviteettia yrittäjyyskasvatus rakentaa koulutuksessa. Lisäksi tarkastelen millaisia yhteiskunnallisia normeja ja odotuksia yksilöön heijastuu yrittäjyyskasvatuksen myötä. Tutkimuksessa yrittäjyyskasvatusta tarkasteltiin diskursiivisena hallinnan keinona, Michel Foucault´n hallintavallan teorian näkökulmasta. Teorian tarkoituksena on taustoittaa hallintaa ja vallankäyttöä yhteiskunnassa. Teoria sopii yrittäjyyskasvatuksen tarkasteluun, sillä yrittäjyyskasvatus pyrkii muovaamaan yksilöistä yhteiskunnan tarpeita vastaavia. Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksessa tutkittiin: Millaisia tavoitteita yrittäjyyskasvatus rakentaa koulutuksessa ja mitä yhteiskunnallisia odotuksia ne heijastavat? Millaista kansalaissubjektin roolia yrittäjyyskasvatus luo yksilöille yhteiskunnassa? Kirjallisuuskatsauksessa käytetty aineisto koostui kuudesta vertaisarvioidusta tutkimuksesta. Valitut aineistot analysoitiin sisällönanalyysia käyttäen. Yrittäjyyskasvatus kuvattiin luonnollisena ja positiivisena asiana yhteiskunnassa. Se korosti taloudellisen kilpailun edistämistä sekä yksilöiden hyvinvoinnin lisäämistä. Yrittäjyyskasvatus muokkasi akateemista opettaja- opiskelija suhdetta asiakkuusmallin mukaiseksi. Yrittäjyyskasvatus korostaa yksilön omaa vastuuta omasta oppimisestaan. Yrittäjyyskasvatusta kritisoitiin yhteiskunnan normatiivisia paineita lisäävänä tekijänä. Tulevaisuudessa yhteiskunnan valtasuhteiden huomioiminen on tärkeää, jotta yrittäjyyskasvatuksella voidaan vähentää eriarvoisuutta koulutuksessa.
  • Lemberg, Thela (2025)
    Tiivistelmä - Abstrakt – Abstract Språklig sårbarhet är ett viktigt ämne att rikta uppmärksamheten mot, eftersom dess konsekvenser begränsar individens möjlighet till bland annat delaktighet och utveckling samtidigt som vi har ett behov av mångsidigare forskning på området. Genom ökad kunskap och medvetenhet hos lärare kan den språklig sårbarheten kompenseras för och därmed minskas betydligt (Bruce et al., 2016). Syftet med denna avhandling är att öka medvetenheten om språklig sårbarhet samt utveckla en djupare förståelse kring fenomenet. Avhandlingen strävar efter att synliggöra olika pedagogiska verktyg som kan möjliggöra en mera tillgänglig lärmiljö för språkligt sårbara elever. Dessutom är det av intresse att undersöka vilken roll den språkliga medvetenheten spelar i lärmiljön. Utgående från avhandlingens syfte formulerades följande forskningsfrågor: 1. Vilka pedagogiska verktyg kan användas för att stödja språkligt sårbara elever? 2. Vilken roll spelar lärarens språkliga medvetenhet i skapandet av en språkligt tillgänglig lärmiljö för elever med språkliga utmaningar? Undersökningen genomfördes som en beskrivande litteraturöversikt. Forskningsfrågorna besvarades med hjälp av hermeneutik som forskningsansats och analyserades genom den allmänna tolkningsläran utgående från den hermeneutiska cirkeln. Litteraturen består av facklitteratur om lärande och språkutveckling samt språklig sårbarhet. Dessutom användes styrdokument som Grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildningen (2014) och olika artiklar och texter från Skolverket. Pedagogiska verktyg som kan möjliggöra en mera tillgänglig lärmiljö för språkligt sårbara elever kan innebära pedagogisk kartläggning, olika stödnivåer, proaktiva arbetssätt, planering, undervisningens utgångspunkt i förförståelsen, scaffolding, cirkelmodellen, multimedial pedagogik och digitala verktyg. Lärarens språkliga medvetenhet spelar en avgörande roll i skapandet av en språklig tillgänglig lärmiljö för språkligt sårbara elever.
  • Hellsten, Niko (2025)
    Avoimilla oppimisympäristöillä on pitkä historia, mutta ne ovat yleistyneet maailmalla viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, ja suomessa vuoden 2014 opetussuunnitelman jälkeen. Avoimet oppimisympäristöt ovat herättäneet keskustelua mediassa ja sosiaalisessa mediassa. Onkin siis tarve selvittää, että miten avoimissa oppimisympäristöissä opettavat opettajat ovat nämä tilat kokeneet. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia kokemuksia opettajilla on avoimissa oppimisympäristöissä opettamisesta. Tutkimus on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsausta varten on kerätty tutkimuksia Google Scholarista ja Helkasta. Hakusanoina on käytetty termejä ”open learning spaces,” ”flexible learning environments” ja ”innovative learning environments” yhdessä termin ”teacher experiences” kanssa. Mukaan on hakusanojen perusteella valikoitunut artikkeleita Uudesta Seelannista, Australiasta, Pohjoismaista, Yhdistyneestä Kuningaskunnasta ja Israelista. Tutkimusaineisto koostuu kahdestatoista artikkelista. Tutkimustulokset on jaoteltu alaotsikoittain tuloslukuun. Avoimista oppimisympäristöistä on saatu vaihtelevia tuloksia. Opettajilta on saatu positiivisia kokemuksia esimerkiksi niihin liittyvästä yhteisopettajuudesta sekä siitä, miten avoimet oppimisympäristöt mahdollistavat ja ohjaavat erilaiseen tapaan opettaa. Avoimiin oppimisympäristöihin liittyy kuitenkin myös haasteita. Näitä haasteita ovat olleet esimerkiksi tarve muuttaa tapaa opettaa, tarve sopeutua yhteisopettajuuteen ja yhteistyön lisääntymiseen sekä muut tiloihin liittyvät haasteet, kuten melu ja tilojen koettu sopimattomuus käyttötarkoitukseensa.
  • Kettunen, Julia (2025)
    Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, millaisia hyötyjä kaksi- tai monikielisyys tarjoaa työntekijälle tutkimusten perusteella. Globalisaation myötä kaksi- ja monikielisyys on yhä yleisempi ilmiö, mikä tekee aiheesta erityisen ajankohtaisen. Tutkimuskysymys pohjautuu aikaisempaan tutkimusnäyttöön siitä, että kaksi- tai monikielisyydellä on kognitiivisia etuja myöhemmällä aikuisiällä. Monikielisyys tarjoaa myös kilpailuetua globaaleilla työmarkkinoilla, sillä se kehittää työntekijän kommunikointitaitoja. Menetelmät. Toteutin tutkielmani integroivana kirjallisuuskatsauksena. Se on kuvailevan kirjallisuuskatsauksen muoto, joka sallii eri metodein kerättyjen aineiston analysointia. Aineiston analysointi tapahtui aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä. Tulokset ja johtopäätökset. Tulosten perusteella kaksi- tai monikielisyys paransi työntekijän sopeutumista työmuutoksiin, edisti yritysaktiivisuutta monikulttuurisilla alueilla ja saattoi nostaa palkkaa. Kaksikielisyys oli yhteydessä myös parempiin koulutuksellisiin saavutuksiin sekä ammatilliseen arvovaltaan, tosin tähän vaikutti suuresti kaksikielisyyden tyyppi sekä sukupuoli. Lisäksi se lisäsi työntekijän itsevarmuutta työllistettävyyden, liikkuvuuden ja kielitaidon suhteen. Suurin osa tutkimuksista osoitti kaksi- tai monikielisyyden hyödyttävän työntekijää, mutta erityisesti palkkavaikutuksissa ilmeni ristiriitaisia tuloksia. Tulokset osoittivat sen, että kaksi- tai monikielisyys on todellisuudessa monimutkainen ilmiö. Valitettavasti vain yksi tutkimus tarkasteli monikielisten työntekijöiden kognitiivisia hyötyjä työelämässä, joten ehdotan tämän aiheen sisällyttämistä jatkotutkimuksiin.
  • Kyllönen, Jasmin (2025)
    Avoin yliopisto kuuluu yliopistojen jatkuvan oppimisen palveluihin sijoittuen siten samaan kategoriaan yliopistojen tuottaman erikoistumis- ja täydennyskoulutuksen kanssa. Avoimia yliopisto-opintoja on kuitenkin mahdollista suorittaa myös avoimen yliopiston yhteistyöoppilaitoksissa, joita ovat monet vapaan sivistystyön oppilaitokset. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on selvittää, millaisia tehtäviä avoimen yliopiston koulutuksen tarjoajana ajatellaan tarkalleen ottaen toteuttavan. Työn teoreettinen tausta nousee koulutuspoliittisesta tarkastelusta ja kotimaisesta avoimen yliopiston tutkimuksesta. Koulutuksellisia tehtäviä tarkastellaan suhteessa Sinikka Mertanon esittämiin kuvauksiin avoimen yliopiston tehtävistä. Mertanon kuvausten pohjalta on muodostettu neljä tehtävää, joiden toteutumista arvioidaan aineiston pohjalta. Tehtävät ovat seuraavat: Koulutuksellisen ja alueellisen tasa-arvon edistäminen, yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen lisääminen, työikäisiä palvelevan aikuiskoulutuksen sekä yleissivistävän ja harrastemuotoisen koulutuksen tarjoaminen. Aineistona toimii yhdeksän tieteellistä julkaisua, joita analysoidaan teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Kirjallisuuskatsauksen keskeisenä tuloksena havaittiin, että avoimelle yliopistolle muodostettujen neljän tehtävän painotus jakautui aineistossa varsin epätasaisesti. Aineistossa painottui koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen sekä aikuiskoulutuksen, yleissivistävän ja harrastemuotoisen koulutuksen tarjoamiseen tähtäävät tehtävät. Vähemmälle huomiolle jäivät tällöin alueellisen tasa-arvon sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen edistämiseen pyrkivät tehtävät. Tehtävien havaittiin lisäksi muuttuneen avoimen yliopiston historian aikana niin sisällön kuin tehtäville annettujen merkitysten osalta.
  • Rautanen, Sonja (2025)
    Tavoitteet. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaiset johtajuuden piirteet ja toimintatavat ovat yhteydessä sairaanhoitajien työn imun kokemukseen terveydenhuollossa. Työn imu on keskeinen tekijä sairaanhoitajien sitoutumisessa ja työhyvinvoinnissa, ja tutkimus tarkasteli erityisesti eri johtamistyylien vaikutuksia siihen. Teoreettinen viitekehys rakentui työn imun sekä transformationaalisen, transaktionaalisen, arvostavan, autenttisen ja passiivis-välttelevän johtajuuden ympärille. Tutkimuskysymyksenä oli: ”Millaiset johtajuuden piirteet ja toimintatavat ovat yhteydessä sairaanhoitajien työn imun kokemukseen terveydenhoitoalalla?” Menetelmät. Tutkielma toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jonka tavoitteena oli koota ja analysoida olemassa olevaa tutkimusta johtajuuden vaikutuksista sairaanhoitajien työn imuun. Aineisto koostui vertaisarvioiduista tutkimusartikkeleista, jotka haettiin Academic Search Complete -tietokannasta vuosilta 2013-2024. Aineistoksi valikoitui viisi artikkelia, joista neljä oli yksittäisiä tutkimuksia ja yksi kirjallisuuskatsaus, joka sisälsi 11 tutkimusta. Aineiston valinnassa painotettiin ajankohtaisuutta, tutkimuskysymyksen kannalta keskeisiä teemoja sekä tutkimusten laatua. Analyysi toteutettiin sisällönanalyysin periaatteiden mukaisesti, minkä avulla tunnistettiin keskeiset johtajuuden piirteet ja niiden yhteydet työn imuun. Tulokset ja johtopäätökset. Tulokset osoittivat, että transformationaalinen, transaktionaalinen, arvostava ja autenttinen johtajuus tukivat työn imua, kun taas passiivisvälttelevä johtamistyyli ja johtajuuden puute heikensivät sitä. Transformationaalinen johtajuus edisti selvästi työn imua erityisesti selkeän vision, innovoinnin ja työntekijöiden autonomian tukemisen kautta. Transaktionaalinen johtajuus vahvisti työn imua, kun sitä toteutettiin aktiivisesti esimerkiksi selkeiden tavoitteiden ja palkitsemisen avulla. Autenttinen ja arvostava johtajuus korostuivat avoimen ja oikeudenmukaisen työilmapiirin edistäjinä. Johtopäätöksenä todetaan, että tehokas johtajuus vaatii eri tilanteisiin mukautuvaa ja joustavaa lähestymistapaa. Esihenkilöiden johtamis- ja vuorovaikutustaitojen systemaattinen kehittäminen on keskeistä sairaanhoitajien työhyvinvoinnin ja työn imun vahvistamisessa.
  • Tiihonen, Sanni-Maria (2025)
    Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten patologinen vaatimusten välttely (PDA) määritellään, sekä millaisia ovat PDA-piirteiselle sopivat tukikeinot. Patologinen vaatimusten välttely on vielä monin tavoin tuntematon, autismikirjoon liitettävä käyttäytymispiirteistö. Patologisessa vaatimusten välttelyssä on kyse tavallisten, arkipäiväisten vaatimusten jatkuvasta välttelystä. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston keruu suoritettiin loka- marraskuussa 2024 käyttäen ensiksi kahta tietokantaa Google Scholaria ja Ebscoa. Tutkimuksen aineistoksi valikoitui kolme englannin kielistä tutkimusartikkelia, joiden etsintäprosessi toteutettiin asetettujen rajauskriteerien perusteella. Aineistoa analysoitiin tutkimuskysymyksien valossa. Tutkimustulokset osoittavat, että kaikki aineiston tutkimukset määrittelivät patologisen vaatimusten välttelyn jatkuvana, tavallisen elämän vaatimusten välttelynä. Tutkimukset eivät olleet varmoja siitä, kuuluuko patologinen vaatimusten välttely autismikirjon piirteistöksi. Kahdessa kolmesta tutkimuksesta arvioitiin patologisen vaatimusten välttelyn esiintyvän yhdellä viidestä autistisesta lapsesta, mutta tutkimustiedon vähäisyyden takia sekä diagnostisten kriteerien puuttuessa, on esiintyvyys vain alustavaa arviota. Yksi kolmesta tutkimuksesta korosti sitä, että vähäisen tutkimuksen takia PDA-piirteisen tukikeinojen merkitys sekä keinojen käyttäminen vaihtelee ammattilaisten keskuudessa. Kahdessa tutkimuksessa painotettiin oikeiden tukikeinojen tärkeyttä, ottaessa huomioon merkittävät käyttäytymisen haasteet, jotka syntyvät PDA-piirteisten ahdistuksesta. PDA-tutkimusta tarvitaan, jotta voidaan tunnistaa sille sopivat tukikeinot sekä välttelyyn ja ahdistuneisuuteen liittyvä tuen tarve. Myös patologisen vaatimusten välttelyn taustalla olevien asioiden tunnistaminen kaipaa lisää tutkimusta.
  • Salvén, Sara (2025)
    Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten tyttöjen ja vulvallisten sukuelimistä ja seksuaalisesta nautinnosta kerrotaan yläkoulun terveystiedon oppikirjassa vuodelta 2024. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että vulvallisten nautintoa ei ole tuettu riittävästi terveystiedon oppikirjoissa esimerkiksi jättämällä mielihyvän kannalta olennainen klitoris esittelemättä tai kertomalla rajoittuneita käsityksiä seksiakteista tai tyttöjen seksuaalisesta toimijuudesta. Taustakontekstina tutkimukselle on tyttöjen historiallisesti huonompi asema seksuaalioikeuksien, nautinnon ja niitä tukevan tiedon suhteen. Menetelmät. Toteutin laadullisen tutkimuksen, jossa tutkin empiirisesti Sanoma Pron kustantamaa yläkoulun terveystiedon oppikirjaa Lähde 7–9 Terveystieto (OPS 2016, painos 2024). Käytin kriittisen diskurssianalyysin menetelmää, jossa havainnoin sanavalintojen ja sanomatta jätettyjen tietojen merkitystä tyttöjen ja vulvallisten nautinnolle ja ymmärrykselle omista sukuelimistään. Diskurssianalyysia pohjustaa sosiaalisen konstruktivismin teoriasuuntaus, jonka mukaan todellisuus rakentuu sosiaalisissa ja kielellisissä käytänteissä. Painotin analyysia tyttöjen ja vulvallisten seksuaalisen hyvinvoinnin kannalta ongelmallisiin sisältöihin, joita vertasin pojista ja miestyypillisistä kehoista kerrottaviin tietoihin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimassani oppikirjassa Lähde 7–9 Terveystieto ei ollut aiempiin tutkimuksiin verrattuna yhtä ehdottomia narratiiveja tyttöjen nautinnosta. Oppikirjan voi kuitenkin nähdä ylläpitävän vulvallisten sukuelimistä koettavaa häpeää, joka estää heidän nautintoaan. Klitoris mainittiin, mutta sen rakennetta ei esitelty, vaikka niin tehtiin vastaavista miestyypillisistä sukuelimistä. Anatomisessa kuvassa klitoris näytettiin virheellisesti vain sen ulkoisina osina. Tekstissä ei kuvattu vulvan häpyhuulia tai niiden muutoksia murrosiässä toisin kuin peniksen ja kivesten osalta tehtiin. Vulvallisten kiihottumisnesteen alkuperää ei selitetty, mutta peniksellisen siemennesteen muodostuminen esiteltiin. Seksiaktien tai pornon määrittely ei tukenut tyttöjen nautintoa, mutta selitysten kapeus ei ollut sukupuolisidonnaista.
  • Markkanen, Saaga (2025)
    Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten vanhojentanssimekon ompeluprosessissa yhdistetään asiakkaan (tanssijan) toiveet ja ompelijan tekninen osaaminen, millaisia haasteita syntyy työn suunnittelussa ja toteutuksessa toiselle henkilölle, sekä kuinka tärkeää kommunikaatio on suunnittelu- ja ompeluprosessin onnistumisessa. Tutkimus toteutettiin seuraamalla ompeluprosessia neljän sovituskerran aikana ja haastattelemalla asiakasta jokaisen sovituksen lopussa. Menetelmät. Haastattelut toimivat tutkimuksen pääasiallisena aineistona. Jokaisen sovituksen jälkeen asiakkaalle esitettiin seuraavat kysymykset: 1. Tyytyväisyys mekon istuvuuteen ja ulkonäköön. 2. Näkemykset siitä, onko omat toiveet huomioitu. 3. Kokemukset mekon käytettävyydestä ja liikkumisen mukavuudesta. Aineisto analysoitiin teemallisen analyysin avulla, tunnistaen keskeiset teemat, kuten asiakkaan tyytyväisyys, kommunikaation merkitys ja käytännön haasteet. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin FEA-mallia (Functional, Expressive, Aesthetic), joka auttaa analysoimaan ja ymmärtämään vaatetuksen suunnitteluprosessia kolmen näkökulman kautta, joita ovat toiminnallisuus, ilmaisullisuus sekä esteettisyys. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimus osoitti, että vanhojentanssimekon onnistunut toteutus edellyttää tiivistä yhteistyötä ja jatkuvaa kommunikaatiota asiakkaan ja ompelijan välillä. Sovituskertojen aikana tapahtuva palautteenanto auttoi hienosäätämään mekkoa asiakkaan tarpeiden mukaiseksi, mikä korosti prosessin iteratiivisuutta. Ompelijan tekninen osaaminen ja kyky mukautua asiakkaan toiveisiin olivat avainasemassa lopputuloksen onnistumisessa.
  • Härkönen, Maria (2025)
    Tavoitteet. Tutkimuksessa tarkasteltiin, mitkä opetusmetodit motivoivat oppilaita varhaisessa vieraiden kielten opetuksessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös varhaisten vieraiden kielten opettajien pedagogisen osaamisen merkitystä oppilaiden motivoimisessa. Vieraita kieliä opiskellaan kouluissa vähenevissä määrin. Tämän takia on tärkeää selvittää, mitkä tekijät motivoivat oppilaita varhaisessa vieraiden kielten opetuksessa, jotta oppilaiden halukkuus opiskella vieraita kieliä säilyy tulevaisuudessakin. Tutkimuksessa esitellään oppilaita motivoi-via opetusmetodeja varhaisessa vieraiden kielten opetuksessa. Opettajan pedagogisen osaamisen merkitys varhaisessa vieraiden kielten opetuksessa tulee myös esitellyksi. Menetelmät. Tutkimus on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimus kartoittaa erilaisia oppilaita motivoiva opetusmetodeja varhaisessa vieraiden kielten opetuksessa sekä paneutuu opettajan pedagogisen osaamisen merkitykseen varhaisessa vieraan kielen ope-tuksessa. Tarkastelin niin englannin- kuin suomenkielisiä tutkimuksia. Aineisto kerättiin pää-osin englanninkielisiä hakutermejä käyttäen, mutta myös suomenkielisiä hakutermejä hyö-dyntäen. Aineistoa kerättiin eri tietokannoista. Tutkimus pyrkii antamaan mahdollisimman laa-jan yleiskuvan tutkittavasta ilmiöstä. Tulokset ja johtopäätökset. Varhaisen vieraan kielen opettajan pedagogiset taidot ovat keski-össä vieraiden kielten opetuksessa. Pedagogisiin taitoihin kuuluu opettajan heittäytymiskyky työhön ja varhaiskasvatuksen pedagogiset taidot. Opettajan tulee innostaa oppilaitaan ja olla halukas kehittämään omaa osaamistaan. Myös varhaisen vieraan kielen opettajan valitsemat opetusmetodit vaikuttavat ratkaisevasti oppilaiden motivaatioon. Motivoivia opetusmetodeja ovat muun muassa erilaiset pelit ja leikit, tarinoiden hyödyntäminen opetuksessa sekä rooli-leikit. Opetusmetodien tulee olla interaktiivisia, rohkaisevia ja niiden tulee olla oppilaiden ikä-tasolle kohdennettuja. Varhaisen vieraan kielen opettajan tulee ottaa oppilaiden persoonalli-suus, kyvykkyys ja erilaiset oppimistyylit huomioon opetusmetodeja valittaessa.
  • Mäkinen, Petra (2025)
    Hyvinvointi on laaja ja moniselitteinen käsite, joka pitää sisällään muun muassa ihmisen psyykkisen, sosiaalisen ja fyysisen terveyden sekä onnellisuuden. Lasten kohdalla on tärkeää tarkastella myös kouluhyvinvointia, sillä koulu toimii kodin lisäksi hyvin merkityksellisenä lapsen elinympäristönä. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ne oppilaat, jotka saavat erityistä tukea, eivät ole niin hyvinvoivia kuin vertaisensa. Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää, mitkä tekijät ovat yhteydessä erityistä tukea saavien oppilaiden kouluhyvinvointiin ja mitkä tekijät painottuvat juuri erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohdalla. Tutkielma toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksen aineistoksi valikoitui viisi englanninkielistä tutkimusartikkelia, joissa tutkittiin erityistä tukea saavien oppilaiden hyvinvointia moniulotteisesti ja koulun kontekstissa. Aineiston sisältöanalyysi toteutettiin teema-analyysina. Teema-analyysin avulla tunnistettiin erityistä tukea saavien oppilaiden kouluhyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Lisäksi teemoja analysoitiin Konun ja Rimpelän (2002) luoman koulun hyvinvointimallin näkökulmasta. Tutkimustulosten mukaan erityistä tukea saavat oppilaat olivat tyytymättömimpiä ystävyyssuhteisiinsa ja muuhun saamaansa sosiaaliseen tukeen koulussa sekä koulumenestykseensä. Erityistä tukea saavilla oppilailla oli heikompi itsetunto ja resilienssi. He myös kohtasivat koulussa enemmän kiusaamista kuin vertaisensa. Konun ja Ripmelän (2002) mallista esiin nousi sosiaalisten suhteiden osa-alue. Koulussa olisi syytä painottaa sosioemotionaalisten ja mielenterveystaitojen opettamista ja vahvistamista. Erityisen tuen oppilaiden kouluhyvinvointia olisi syytä tutkia lisää erilaisissa erityisopetuksen konteksteissa, kuten osa-aikaisessa erityisopetuksessa sekä luokkamuotoisessa kokoaikaisessa erityisopetuksessa.
  • Anttila, Tiina (2025)
    Tavoitteet. Toisen kielen oppii altistumalla kielelle ja käyttämällä sitä itse vuorovaikutuksessa. Suomea toisena kielenä opiskelevat oppilaat jakautuvat epätasaisesti. Suomessa on kouluja, joissa yli puolet oppilaista opiskelevat suomi toisena kielenä -oppimäärää (S2), ja kouluja, joissa S2-oppimäärää opiskelevia ei ole ollenkaan. Tällöin S2-oppimäärää opiskeleva ei välttämättä altistu tarpeeksi suomen kielelle. Suomalaiset opettajat ovat huolissaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kielitaidon riittävyydestä elämässä etenemiseen. Lisäksi suomalaiset opettajat kaipaavat resursseja ja keinoja S2-opetukseen. Tämän tutkielman tavoit-teena oli edistää suomen oppimista toisena kielenä kokoamalla menetelmiä toisen kielen oppimisen tukemiseen. Tutkielmassa esitetään menetelmiä toisen kielen oppimisen tukemiseen tilanteessa, jossa oppilas altistuu kielelle niukasti. Menetelmät. Tässä laadullisessa tutkimuksessa hyödynnettiin menetelmänä narratiivista kirjallisuuskatsausta. Narratiivisen kirjallisuuskatsauksen keinoin pyrittiin kokoamaan tutkimustietoon perustuvia menetelmiä toisen kielen opetukseen. Tutkimukseen valikoitui 7 artikkelia, joista 4 esitteli tutkimustietoa, ja 3 ehdotti aiempaan tutkimukseen nojaten pedagogisia ratkaisuja opetukseen. Tutkielmaan valittiin artikkeleita, joissa käsiteltiin toisen kielen oppimisen tukemista perusopetuksen aikana tai yleisesti. Tutkielman aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin teorian mukaisesti. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulosten mukaan opettaja voi varmistaa laadukkaan toisen kielen opetuksen ja tukea toisen kielen oppimista useilla eri keinoilla. Tutkimustulosten menetelmän painottuivat siihen, miten opettaja voi suunnitella ja toteuttaa opetusta koulussa. Tutkimustuloksista nousi kuitenkin esiin myös keinoja, joilla opettaja voi lisätä oppilaan altistumista toiselle kielelle myös koulun ulkopuolella. Menetelmät ovat eriteltynä kappaleessa 5. Tutkimustulokset ja niiden tulkintaa. Tutkielman tulokset ja aiempi tutkimus painottavat altistumisen merkitystä toisen kielen oppimisessa. Tässä tutkielmassa esiin tulleilla keinoilla opettaja voi lisätä altistusta toiselle kielelle niin koulussa kuin oppilaan vapaa-ajallakin, mutta tarvitaan muitakin ratkaisuja toisen kielen oppimisen tukemiseen kuin menetelmien antaminen opettajille.
  • Lehto, Aku (2025)
    Tavoitteet. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten opettajat kokevat inkluusion totettamisen käytännössä suomalaisessa koulujärjestelmässä. Tutkielmassa tarkasteltiin opettajien kokemuksia ja asenteita inklusiivisesta opetuksesta sekä niitä tekijöitä, jotka tukevat tai estävät inkluusion onnistumista. Tavoitteena oli myös selvittää, miten resurssit, koulutus ja käytännön tuki vaikuttavat opettajien valmiuksiin toteuttaa inkluusiota. Tutkimuskysymykset muotuituivat aiempien tutkimusten pohjalta. Aiemmat tutkimukset, kuten Saloviitan (2018) tutkimus ovat osoittaneet, että opettajien kokemukset vaihtelevat merkittävästi heidän työroolinsa ja koulutuksensa mukaan. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jossa analysoitiin valikoitutuja vertaisarvioituja tutkimuksia opettajien kokemuksista ja asenteista inkluusiota kohtaan. Aineisto koostui kansainvälisistä ja suomalaisista artikkeleista, jotka käsittelivät muun muassa opettajien resursseja, koulutusta ja yhteistyötä. Aineiston analyysissä keskityttiin teemojen tunnistamiseen ja niiden suhteuttamiseen inkluusioteorioihin sekä käytännön haasteisiin. Tulokset ja johtopäätökset. Tulokset osoittivat, että opettajien kokemukset inkluusiosta vaihtelevat merkittävästi heidän roolinsa, koulutuksena ja työympäristönsä mukaan. Erityisopettajat suhtautuivat pääosin positiivisemmin inkluusioon, kun taas aineenopettajat kokivat usein resursoinnin ja ajankäytön haasteellisina. Keskeiseksi tekijäksi nousi opettajien kokema työmäärä, joka vaikutti heidän valmiuteen omaksua inklusiivisia käytäntöjä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että inkluusion onnistuminen edellyttää opettajien erityispedagogista osaamista, lisäresursseja, käytännönläheistä täydennyskoulutusta ja vahvempaa yhteistyötä opettajien välillä.
  • Martiskainen, Aada (2025)
    Tutkielman tarkoituksena oli tarkastella kodin sosioekonomisen aseman ja kodin lukuympäristön vaikutuksia peruskouluikäisten lasten lukutaitoon. Aiempien tutkimustulosten perusteella tiedetään, että sekä kodin sosioekonominen asema että lukuympäristö vaikuttavat lapsen lukutaitoon. Tämän tutkielman tavoitteena olikin selvittää, millainen ja kuinka merkittävä tämä vaikutus on ja kuinka se ilmenee peruskoulun eri vaiheissa. Tutkielman tutkimusmenetelmänä toimi kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka keinoin tutkimustuloksia analysoitiin ja vertailtiin kriittisesti. Tutkimusaineistona käytettiin tutkimuksia, jotka havainnoivat lapsen lukutaitoa kiinan, englannin ja suomen kieliympäristöissä. Tutkielman tulokset osoittivat, että kodin korkeampi sosioekonominen asema korreloi positiivisesti lapsen paremman lukutaidon kanssa. Vahvin yhteys kodin sosioekonomisella asemalla ja lapsen lukutaidolla oli peruskoulun ensimmäisillä luokilla, mikä viittaa varhaislapsuudessa saadun tuen ja lukemaan oppimista edistävien resurssien merkitykseen varhaislapsuudessa. Sosioekonomisen aseman tekijöistä vanhempien korkeampi tulo-, koulutus- ja ammattitaso olivat kaikki yhteydessä lapsen korkeampaan lukutaidon tasoon. Tuloksista ilmeni myös lukuympäristön olevan yhteydessä lapsen lukutaitoon peruskoulun kaikissa vaiheissa. Vaikutusta oli niin lukuympäristön fyysisillä tekijöillä, kuten kodin kirjojen määrällä, kuin myös asenteisiin ja tapoihin liittyvillä tekijöillä, kuten lapsen ja vanhemman yhteisillä lukuhetkillä. Erot tarkasteltujen ikäluokkien välillä näkyivät lähinnä siinä, mitkä lukutaidon osa-alueet paranivat suotuisamman lukuympäristön myötä. Sekä kodin lukuympäristöä että sosioekonomista asemaa tarkastellessa tulokset olivat vastaavia kieli- ja kulttuurikontekstista riippumatta. Kaiken kaikkiaan tuloksissa korostui perheen roolin merkitys lapsen lukutaidon kehityksessä. Tulokset kannustavat erityisesti sosioekonomisesti haavoittuvassa asemassa olevien perheiden tukemiseen sekä kielellistä kehitystä ja lukutaitoa tukevan lukuympäristön rakentamiseen.
  • Nordman, Teresa (2025)
    Tavoitteet. Ihmisen toiminta on vaikuttanut ympäristöön niin voimakkaasti viimeisen kolmen vuosisadan aikana, että voidaan puhua antroposeenista, eli ihmisen ajasta. Ilmastokriisin kiihtyessä on kouluissa pyritty vastaamaan ihmiskeskeisen geologisen aikakauden tuomiin haasteisiin ekososiaalisen sivistyksen keinoin. Ekososiaalinen sivistys korostaa ihmisen ja muun-kuin-ihmisen välistä kestävää yhteyttä erottamattomana osana koulujen arvoperustaa. Ekososiaalinen sivistysajattelu on saanut kasvatustieteellisessä tutkimuksessa nimen ekososiaalinen kasvatus. Etenkin 2020-luvulla ekososiaalisesta kasvatuksesta on tehty enenevissä määrin tutkimusta. Koska ekososiaalisen kasvatuksen tutkimus on tuoretta, on se jokseenkin hajallaan ja vaikeasti jäsenneltävissä. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on koota yhteen ekososiaalisesta kasvatuksesta tehtyä tutkimusta ja tarkastella sitä, millaisia asioita ekososiaalisesta kasvatuksesta on tutkittu. Tämän lisäksi tutkielman tavoitteena on tutustua tutkimuskirjallisuuden ehdotuksiin ekososiaalisen kasvatuksen käytännön sovelluksista. Menetelmät. Tämä kirjallisuuskatsaus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto kerättiin kahdesta tietokannasta; Helkasta ja EBSCO:sta. Tietokannasta tutkimusaineisto kerättiin hakusanoilla “Ekososiaalinen sivistys” OR “ekososiaalinen kasvatus” OR “Ecosocial education”. Tämän lisäksi aineistoa täydennettiin lähdeluettelosta löytyneillä artikkeleilla. Tutkielmassa oli mukana 11 ekososiaalista kasvatusta käsittelevää vertaisarvioitua tieteellisiä tutkimusartikkeleita. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla, jonka tuloksena aineistoista tunnistettiin kolme pääteemaa. Tulokset ja johtopäätökset. Ekososiaalisen kasvatuksen kentällä on tutkittu etenkin ekososiaalista näkökulmaa sosialisaatioon kasvatuksessa. Toinen tutkimuksissa toistunut teema oli ihmisen omaan kokemusmaailmaan liittyvät näkökulmat. Tämä piti sisällään individuaation ja autonomian näkökulman. Ekososiaalisen kasvatuksen käytännön sovellusten saralla taidekasvatuksen keinot nousivat vahvasti keskiöön. Tämän lisäksi tutkimuksissa korostettiin opettajan aktiivista ja asiantuntevaa roolia ekososiaalisen kasvatuksen toteutuksessa.
  • Kononen, Laura (2024)
    Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli esitellä ihmisten välisen tunteiden säätelyn ilmiötä ja sen strategiatutkimusta työ-, koulutus- ja harrastuskonteksteissa. Tunnesäätelyn sosiaalinen puoli ei ole vielä saanut tutkimuksissa yhtä paljon jalansijaa kuin yksilön oma tunnesäätely. Tämän tutkimuksen tavoitteena olikin tuoda ilmi, millaisista näkökulmista käsin ihmisten välisten tunteiden säätelyn strategiatutkimusta on viime vuosina tehty. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, millaisia tuloksia näistä strategiatutkimuksista on saatu, jotta voitiin tutkia myös strategioiden yhdenmukaisen luokittelun mahdollisuutta. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi työelämän sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa. Tutkimus toteutettiin kuvailevana, integroivana, kirjallisuuskatsauksena, ja aineistoon valittiin 10 vertaisarvioitua tutkimusartikkelia vuosilta 2018–2023 Helka- ja EBSCO-tietokannoista. Aineisto analysoitiin laadullisesti käyttäen temaattista analyysiä. Analyysi tehtiin pääosin teorialähtöisesti; esimerkiksi aiemmin muotoiltu ihmisten välisten tunteiden säätelystrategioiden luokittelu toimi vertailukohtana aineiston strategioiden luokittelussa. Samanaikainen aineistolähtöinen analyysitapa auttoi kuitenkin nostamaan aineiston uudet löydökset esille tarkasteluun. Ihmisten välistä tunteiden säätelyä on tutkittu viime vuosina kahdesta näkökulmasta: mitä strategioita käytetään toisen tunteiden säätelyyn ja mitä vaikutuksia käytetyillä strategioilla on. Tutkimus paljasti tarpeen ihmisten välisen tunteiden säätelyn strategialuokittelun täydentämiselle, sillä säätelijän käyttäytymiseen liittyvät toimintatavat olisi syytä kategorisoida mukaan luokitteluun. Tulokset osoittivat säätelijän ja kohteen välisen ihmissuhteen laadun olevan edellytys onnistuneelle tunteiden säätelylle. Ihmisten välisellä tunteiden säätelyllä halutaan kohentaa positiivisia tunteita ja lujittaa sosiaalisia suhteita. Tutkimalla ihmisten välistä tunteiden säätelyä voidaan saada työkaluja työkyvyn edistämiseen vuorovaikutustaitojen kehittämisen kautta, mikä voi osaltaan auttaa haitallisen työstressin vähentämisessä.
  • Lind, Elina (2024)
    Tavoitteet. Tässä kandidaatin tutkielmassa tarkastelin digitalisaation tuomia muutoksia osaamisen johtamiseen. Koska digitalisaatio on muokannut organisaatioiden rakennetta, kulttuuria ja käytäntöjä on mielekästä tutkia, miten muutokset ovat vaikuttaneet osaamisen johtamiseen, mikä nähdäänkin nykypäivänä elinehtona organisaatioiden toiminnalle. Osaamisen tuottaminen, kehittäminen ja ylläpitäminen mahdollistavat organisaation tuloksellisuuden, joustavuuden sekä tukevat työntekijöiden hyvinvointia. Esitän kompleksisen johtamisen näkökulman olennaisena tapana tarkastella tätä moniulotteista kenttää. Tutkimuskysymykseksi muodostuu: mitkä tekijät nousevat esiin osana osaamisen johtamista digitalisaation aikana kompleksisen johtajuuden näkökulmasta? Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, sillä tarkoitus oli saada laaja kuva osaamisen johtamisen nykytilasta. Valikoinnissa otin huomioon avoimen saatavuuden, vertaisarvioidut artikkelit, ajan sekä sijainnin. Keräsin länsimaalaista aineistoa vuodesta 2019 eteenpäin, jotta tulokset olisivat mahdollisimman ajankohtaisia ja kulttuurisesti yhtenäisiä. Kyseessä on narratiivinen yleiskatsaus, joten aineistoa eivät rajanneet tarkat metodiset säännöt. Analysoin aineistosta digitalisaation ajan osaamisen johtamisen tekijöitä ja luokittelin ne viiteen luokkaan. Tulokset ja johtopäätökset. Aineiston perusteella osaamisen johtamisessa nousi esiin viisi tekijää: organisaatiokulttuurin muutos, henkilöstöjohtajien roolin muutos, kouluttamisen merkityksellisyys, osaamisen houkuttelu ja hallinta sekä alustojen käyttö osaamisen johtamisessa. On hyvä huomata, että kaikki ulottuvuudet kietoutuvat yhteen, eivätkä ole täysin eroteltavissa. Digitalisaatio muuttaa kokonaisvaltaisesti organisaatioiden toimintaa, mikä kompleksisessa järjestelmässä säteilee kaikille toiminnan osa-alueille