Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Issue Date

Sort by: Order: Results:

  • Säikkä, Keijo (2025)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten musiikin ryhmämuotoiset interventiot esikoulussa ja alakoulussa vaikuttavat tutkimuskirjallisuuden mukaan kielellisten valmiuksien kehittymiseen sekä toiminnanohjauksen taitojen vahvistumiseen. Näitä musiikin siirtovaiku tuksia on tutkittu viime vuosikymmeninä laajasti, mutta lähinnä aktiivisen musiikinharrastami sen näkökulmasta. Mielenkiinto viimeisimpien vuosien aikana on kohdistunut myös matalan kynnyksen musiikkitoimintaan, jolla tarkoitetaan koulussa tai esikoulussa toteutettavaa ryh mämuotoista musiikinopiskelua. Tässä tutkimuksessa näkökulma suuntautuu juuri näihin koulussa ja esikoulussa toteutettuihin interventioihin ja niistä saatuun tutkimusnäyttöön. Aihe koskettaa myös yhteiskunnallista koulukeskustelua, sillä esimerkiksi painotetun musiikinope tuksen luokkia ollaan vähentämässä ja musiikin aineenopettajien roolia peruskoulun opetuk sessa kaventamassa. Lisäksi yhteiskunnalliseen keskusteluun on noussut lukutaidon heikke neminen sekä toiminnanohjauksen taitojen heikentyminen, jonka osoittavat esim. lisäänty neet ADHD-diagnoosit. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, voivatko lisätty musiikki ja sen siirtovaikutukset edistää oppilaan oppimista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tutkimuksen menetelmänä toimii integroiva kirjallisuuskatsaus ja metodina aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Varsinainen tutkimusaineisto koostuu esikoulu- ja kouluikäisille toteutetuista interventiotutkimuksista. Kirjallisuuskatsaus painottuu satunnaistettuihin interventiotutkimuk siin sosioekonomisen perhetaustan ja aiemman harrastustaustan vaikutusten minimoiseksi. Tutkimus osoitti, että musiikin lyhytkestoisillakin interventioilla on suuri vaikutus lapsen kielel listen valmiuksien kehittymiseen. Toiminnanohjauksen taitojen osalta tutkimuksessa ilmeni ristiriitaisuuksia, mutta useat pidemmän aikavälin interventiot osoittivat merkittävää kehitystä myös lapsen toiminnanohjauksen taidoissa. Kiistanalaisia tutkimustuloksia löytyi musiikin ja älykkyyden välisistä yhteyksistä sekä sosioemotionaalisten taitojen ja musiikin kausaalisesta yhteydestä.
  • Husenius, Emilia (2025)
    Anonyymi rekrytointi on keino, jota voidaan käyttää muun muassa rekrytointiprosessien yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Anonyymi rekrytointi on ollut esillä enemmän viimeisimpinä vuosina ja rekrytointiprosessien yhdenvertaisuuteen on kiinnitetty koko ajan enemmän huomiota. Rekrytointitapaa on tutkittu toistaiseksi melko vähän ja aikaisempi tutkimustieto on melko ristiriitaista – anonyymin rekrytoinnin on nähty parantavan yhdenvertaisuutta rekrytoinneissa, mutta myös heikentävän sitä. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on tutkia anonyymin rekrytoinnin mahdollisuuksia, haasteita sekä tulevaisuutta. Kirjallisuuskatsaus toteutettiin systemaattisesti. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tehtävänä on esimerkiksi tutkia aikaisemman tutkimustiedon johdonmukaisuutta sekä tutkimuksen kehitystä. Kirjallisuuskatsauksen aineisto kerättiin kahden eri tietokannan avulla. Lopulta kirjallisuuskatsaukseen valittiin yhteensä viisi artikkelia analysoitavaksi. Koska aikaisempaa tutkimusta on saatavilla melko vähäisesti, aineiston tarkastelukohdat sekä tutkimusjoukot olivat keskenään melko erilaisia. Aineiston perusteella selvisi, että etenkin työnhakijat ovat yleisesti tyytyväisiä anonyymiin rekrytointiin ja rekrytointitavan käyttö voi rohkaista hakijoita hakemaan työpaikkaa. Anonyymi rekrytointi keräsi kannatusta erityisesti naisilta sekä maahanmuuttajataustaisilta työnhakijoilta. Toisaalta anonyymiin rekrytointiin suhtauduttiin erityisesti rekrytoijien puolesta negatiivisesti. Rekrytoijat näkivät rekrytointipäätösten olevan hankalampi tehdä, kun työhakemuksilta puuttui tietoja työnhakijasta. Lisäksi selvisi, että rekrytoijat saattavat aliarvioida sitä, miten ennakkoluulot vaikuttavat heidän päätöksiinsä. Tulevaisuuden osalta ehdotettiin, että rekrytoijia tulisi kouluttaa ennakkoluuloista sekä rekrytointisyrjinnästä. Lisäksi anonyymista rekrytoinnista voisi omaksua piirteitä työnhakuun - esimerkiksi kuvan peittäminen työhakemukselta voi olla eräs matalan kynnyksen tapa luoda yhdenvertaisempaa rekrytointia.
  • Mykkänen, Maria (2025)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää piilo-opetussuunnitelman ja sen käytösodotusten ja vaatimusten ilmeneminen luokkahuoneessa, sekä miten ne vaikuttavat oppilaiden, joilla on ADHD, koulunkäyntiin, opettajan näkemykseen oppilaasta ja heidän väliseen vuorovaikutukseensa, oppilaan arviointiin ja opetukseen. Piilo-opetussuunnitelmalla tarkoitetaan sääntöjä, tapoja ja normeja, joita ei ole kirjattu viralliseen opetussuunnitelmaan, ja jotka oppilaan on hallittava virallisen opetussuunnitelman vaatimusten lisäksi menestyäkseen koulussa. Tutkimuskysymyksenä on “”Miten oppilaan ADHD:n liitettävä sekä piilo-opetussuunnitelman käytösodotusten vastainen käytös määrittelee opettajan käsitystä oppilaasta ja miten tämä käsitys ohjaa opettajan vuorovaikutusta, opetusta ja käytöstä oppilasta kohtaan?”. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että tieto ADHD:sta vaikuttaa oppilaan ja opettajan väliseen vuorovaikutussuhteeseen negatiivisesti sekä sen, että opettajan näkemys oppilaan kyvyistä ja käytöksestä vaikuttaa opettajan antamaan opetuksen laatuun. Tarkoituksena oli selvittää se, miten piilo-opetussuunnitelma vaikuttaa tämän kaiken taustalla. Tutkimuksessa aineistona käytettiin seitsemää englanninkielistä ja vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia. Aineistosta kuusi olivat kvantitatiivisia ja yksi kvalitatiivinen, ja kaikki sijoittuivat jonkinlaiseen luokkahuone- tai koulukontekstiin. Menetelmäksi valikoitui kuvaileva kirjallisuuskatsaus, tarkemmin ottaen integroiva kirjallisuuskatsaus, sillä se mahdollisti vapaamman suhtautumisen aineiston keruuseen. Analyysitapani oli aineistopohjainen analyysi, sillä aineisto valittiin tutkimuskysymyksien mukaan eikä analyysia ohjannut mikään tietty teoria. Tutkimuksen kohteena olivat oppilaat, joilla on ADHD, ADHD:hen liitettävää käytöstä tai ADHD:n liitettäviä temperamenttipiirteitä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että oppilailla, joilla on ADHD, oli muihin verrattuna konfliktitäyteisempi ja huonompi vuorovaikutussuhde opettajan kanssa, sillä opettajan käsitys oppilaan ADHD:sta ja oppilaan piilo-opetussuunnitelman vaatimusten vastaisesta käytöksestä vaikutti negatiivisesti hänen näkemykseensä oppilaasta sekä oppilaan opetettavuudesta. Tämän vuoksi oppilas sai enemmän korjaavaa palautetta ja huonompaa opetusta opettajalta. ADHD on siis oppilasta määrittävä tekijä opettajan näkökulmasta.
  • Kuokkanen, Toni (2025)
    Tutkimuksessa tarkastellaan erään yksityisen koulutusorganisaation esihenkilöiden ammatillista identiteettiä. Tavoitteena on haastattelujen avulla selvittää, millaisia merkityksiä esihenkilöt liittävät heidän ammatilliseen identiteettiinsä vaikuttaneisiin tekijöihin. Tutkimuksessa peilataan koko työuran kokemuksia, mutta keskitytään erityisesti nykyiseen esihenkilön työhön. Ammatillinen identiteetti määritellään tässä tutkimuksessa teorian pohjalta dynaamiseksi ja kehittyväksi kokonaisuudeksi, jossa yhdistyvät yksilön omat ominaisuudet, kuten minäpystyvyys ja toimijuus, sekä työyhteisön ja organisaation tarjoamat mahdollisuudet ja sosiaaliset rakenteet. Tutkimuksessa hyödynnetyt aiemmat tutkimukset käsittelevät opettajien ammatillista identiteettiä sekä johtajien johtajaidentiteettiä. Tutkimus on toteutettu laadullisen tutkimuksen menetelmin, ja aineisto on muodostettu haastattelemalla kolmea kohdeorganisaation esihenkilöä, jotka toimivat opettajien esihenkilöinä. Empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla ja aineiston analysoinnissa hyödynnettiin sisällönanalyysiä. Tutkimustulokset osoittivat, että esihenkilöt tunnistivat kaikista käsitellyistä teemoista keskeisiä tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet heidän ammatillisen identiteettinsä muotoutumiseen. Esihenkilöiden vastauksissa korostuivat roolimallien ja vertaistuen tärkeys sekä vuorovaikutteisen työyhteisön ja jaettujen arvojen merkitys. Identiteetin muotoutuminen näyttäytyy dynaamisena prosessina, jossa yksilön toimijuus ja organisaation sosiaaliset rakenteet ovat keskeisiä. Tutkimuksen keskeisimmissä tuloksissa korostuu yksilöiden omat ominaisuudet ja lähellä olevan työyhteisön merkitys. Haastateltavat mieltävät esihenkilön roolin merkittäväksi osaksi ammatillista identiteettiään, jossa työyhteisöstä saatu palaute saa aikaan esihenkilön oman työn ja ammatillisen kehityksen jatkuvaa arvioimista.
  • Lönnberg, Daniela (2025)
    Tidigare forskning har kommit fram till att det finns ett behov av att forska kring temat samarbete mellan småbarnspedagogiken och föräldrarna, speciellt med fokus på föräldraperspektivet. Syftet med denna uppsats är att redogöra för hur samarbetet mellan den svenskspråkiga småbarnspedagogiken och hemmet visar sig. Fokus är på föräldrar vars barn är i behov av stöd, eftersom det i Förbundet Hem och Skola i Finland r.f. och Suomen Vanhempainliittos föräldrabarometer rapport framkommit att föräldrar med barn i behov av stöd upplevt sämre bemötande i jämförelse med andra. Syftet är även att beskriva vilken form av stöd som det finns behov av. Studien görs som en empirisk forskning med både kvantitativa och kvalitativa metoder. Materialet består av Förbundet Hem och Skola i Finland r.f. och Suomen Vanhempainliittos föräldrabarometer-material vars materialinsamling ägt rum som en webbenkät 20.11.2023–11.1.2024. Det kvantitativa materialet består mestadels av slutna frågor och det kvalitativa materialet består av öppna frågor. Denna studie visar att föräldrarna inte alltid känner sig sedda, hörda eller så delaktiga som de skulle önska. Bemötande sker inte heller jämlikt och föräldrars upplevelser varierar. En del föräldrar upplever inte viktiga tillfällen, som t.ex. diskussioner om barnets plan, som något de vill delta på. Resultaten visar även att det finns ett överflöd av kommunikationskanaler där de använda kommunikationskanalerna inte alltid är de mest effektiva för familjerna. Dessa aspekter bör småbarnspedagogiken fundera på. Resultaten gällande form av stöd visar att barnen oftast behöver stöd för sitt tal/språk och att ett barn ofta kan ha behov av olika former av stöd. Detta överensstämmer med tidigare forskning.
  • Lemberg, Thela (2025)
    Tiivistelmä - Abstrakt – Abstract Språklig sårbarhet är ett viktigt ämne att rikta uppmärksamheten mot, eftersom dess konsekvenser begränsar individens möjlighet till bland annat delaktighet och utveckling samtidigt som vi har ett behov av mångsidigare forskning på området. Genom ökad kunskap och medvetenhet hos lärare kan den språklig sårbarheten kompenseras för och därmed minskas betydligt (Bruce et al., 2016). Syftet med denna avhandling är att öka medvetenheten om språklig sårbarhet samt utveckla en djupare förståelse kring fenomenet. Avhandlingen strävar efter att synliggöra olika pedagogiska verktyg som kan möjliggöra en mera tillgänglig lärmiljö för språkligt sårbara elever. Dessutom är det av intresse att undersöka vilken roll den språkliga medvetenheten spelar i lärmiljön. Utgående från avhandlingens syfte formulerades följande forskningsfrågor: 1. Vilka pedagogiska verktyg kan användas för att stödja språkligt sårbara elever? 2. Vilken roll spelar lärarens språkliga medvetenhet i skapandet av en språkligt tillgänglig lärmiljö för elever med språkliga utmaningar? Undersökningen genomfördes som en beskrivande litteraturöversikt. Forskningsfrågorna besvarades med hjälp av hermeneutik som forskningsansats och analyserades genom den allmänna tolkningsläran utgående från den hermeneutiska cirkeln. Litteraturen består av facklitteratur om lärande och språkutveckling samt språklig sårbarhet. Dessutom användes styrdokument som Grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildningen (2014) och olika artiklar och texter från Skolverket. Pedagogiska verktyg som kan möjliggöra en mera tillgänglig lärmiljö för språkligt sårbara elever kan innebära pedagogisk kartläggning, olika stödnivåer, proaktiva arbetssätt, planering, undervisningens utgångspunkt i förförståelsen, scaffolding, cirkelmodellen, multimedial pedagogik och digitala verktyg. Lärarens språkliga medvetenhet spelar en avgörande roll i skapandet av en språklig tillgänglig lärmiljö för språkligt sårbara elever.
  • Ridderstad, Martta (2025)
    Pelillistäminen on ilmiönä saanut jalansijaa työelämässä sen motivoivan ja innostavan luonteen vuoksi. Varsinkin työntekijöiden viihtyvyyttä on pyritty lisäämään miellyttävän tekemisen kautta. Aikaisempi tutkimustieto kertoo pelillistettyjen menetelmien nostaneen työskentelytehokkuutta työpaikoilla, mutta tutkimusta nimenomaan työnhakijoiden motivoimisesta ei kuitenkaan ole vielä tehty paljoa. Tarve innostaa ja motivoida työnhakijoita on kuitenkin suuri niin hakijoiden, kuin rekrytointia tekevien yritysten näkökulmasta. Sen vuoksi tämä tutkielma pyrkii vastaamaan ja muodostamaan olemassa olevasta tiedosta käsityksen siitä, millainen on pelillistettyjen arviointimenetelmien suhde työnhakijan motivaatioon. Tutkimustehtävänä on selvittää, miten niillä voidaan motivoida työnhakijoita sitoutumaan prosessiin ja mahdollisesti osallistumaan sellaiseen uudestaan; mitkä osallistujien taustatekijät, pelielementit, sekä oikeudenmukaisuussäännöt lisäksi vaikuttavat motivaation kokemukseen. Tutkielmassa tehtiin narratiivinen kirjallisuuskatsaus kerättyyn aineistoon, joka koostui kuudesta eri vertaisarvioidusta ja ajankohtaisesta tutkimusartikkelista. Narratiivisen kirjallisuuskatsauksen mukaisesti tutkielmassa koottiin olemassa olevaa tietoa, etsittiin yhteneväisyyksiä ja tehtiin tulkinnanvaraisia johtopäätöksiä. Tutkimukset käsittelivät toisistaan eroavien, pelillistettyjen arviointimenetelmien herättämiä reaktioita tutkimuksiin osallistuneissa henkilöissä. Tuloksia analysoitiin teoriaohjaavasti, eli aineistoja tarkasteltiin olemassa olevien mallien avulla, tässä tapauksessa teoreettisen viitekehyksen kautta, mutta yhtäläisyyksiä ja eroja selittäviä muuttujia ja niiden vaikutuksia tarkasteltiin aineistolähtöisesti. Jokaisesta tutkimuksesta kerättiin tärkeimmät tiedot kuten konteksti, otos, sekä taustatekijät ja lopulta tuloksista tehtiin yhteenveto, sekä mietittiin niiden rajoituksia pohdinnassa. Tuloksissa tuli ilmi, että erilaisten pelillistettyjen arviointimenetelmien vaikutus motivaatioon oli vaihteleva. Taustatekijöiden, kuten demografisten tietojen vaikutus oli suhteellisen vähäistä, mutta teoreettisen viitekehyksen kontekstissa proseduraalisen oikeudenmukaisuuden kokemukset säätelivät motivaation kokemusta merkittävästi. Arviointimenetelmät koettiin pääosin miellyttäväksi, kunhan niiden yhteys ajateltuun työnkuvaan koettiin riittäväksi, eikä ”pelejä” koettu liian abstrakteiksi. Tulokset, vaikkakin jatkotutkimusta vaativat, voivat siis auttaa työnantajia ja rekrytoinnin ammattilaisia valitsemaan sopivia arviointimenetelmiä tulevaisuudessa.
  • Kettunen, Julia (2025)
    Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, millaisia hyötyjä kaksi- tai monikielisyys tarjoaa työntekijälle tutkimusten perusteella. Globalisaation myötä kaksi- ja monikielisyys on yhä yleisempi ilmiö, mikä tekee aiheesta erityisen ajankohtaisen. Tutkimuskysymys pohjautuu aikaisempaan tutkimusnäyttöön siitä, että kaksi- tai monikielisyydellä on kognitiivisia etuja myöhemmällä aikuisiällä. Monikielisyys tarjoaa myös kilpailuetua globaaleilla työmarkkinoilla, sillä se kehittää työntekijän kommunikointitaitoja. Menetelmät. Toteutin tutkielmani integroivana kirjallisuuskatsauksena. Se on kuvailevan kirjallisuuskatsauksen muoto, joka sallii eri metodein kerättyjen aineiston analysointia. Aineiston analysointi tapahtui aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä. Tulokset ja johtopäätökset. Tulosten perusteella kaksi- tai monikielisyys paransi työntekijän sopeutumista työmuutoksiin, edisti yritysaktiivisuutta monikulttuurisilla alueilla ja saattoi nostaa palkkaa. Kaksikielisyys oli yhteydessä myös parempiin koulutuksellisiin saavutuksiin sekä ammatilliseen arvovaltaan, tosin tähän vaikutti suuresti kaksikielisyyden tyyppi sekä sukupuoli. Lisäksi se lisäsi työntekijän itsevarmuutta työllistettävyyden, liikkuvuuden ja kielitaidon suhteen. Suurin osa tutkimuksista osoitti kaksi- tai monikielisyyden hyödyttävän työntekijää, mutta erityisesti palkkavaikutuksissa ilmeni ristiriitaisia tuloksia. Tulokset osoittivat sen, että kaksi- tai monikielisyys on todellisuudessa monimutkainen ilmiö. Valitettavasti vain yksi tutkimus tarkasteli monikielisten työntekijöiden kognitiivisia hyötyjä työelämässä, joten ehdotan tämän aiheen sisällyttämistä jatkotutkimuksiin.
  • Kokko, Mona (2025)
    Tutkimus asettuu 2020-luvulla turvallisuusympäristössä tapahtuneiden muutosten kontekstiin, joiden herättämänä yhteiskunnallinen kriisinkestävyys ja varautumisen kehittämisen tarve ovat olleet keskeisiä puheenaiheita julkisessa diskurssissa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka toisen asteen koulutuksessa käsitellään varautumisosaamiseen liittyviä teemoja tällä hetkellä ja kuinka oppilaiden varautumisosaamista voidaan kehittää positiivista muutosta edistävästi ja pitkäjänteisesti soveltamalla transformatiivisen oppimisen teoriaa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto koostui kahdesta puolistrukturoiduista teemahaastatteluista, joissa lukion vararehtoria ja ammattikoulun johtajaa pyydettiin arvioimaan varautumisosaamisen opettamisen nykytilaa ja kehittämistarpeita. Haastattelut analysoitiin temaattisen analyysin periaatteen mukaisesti. Turvallisuusympäristön muutoksen seurauksena turvallisuuteen liittyviä seikkoja käsitellään aiempaa enemmän, mutta käytännöllisen varautumisosaamisen käsittely on vähäistä. Tiedollisen oppimateriaalin saatavuutta pidettiin hyvänä. Lukioissa voitaisiin luoda varautumisosaamisen kehittämiseksi valinnainen kurssi tai luoda uusi pakollinen kurssi yhdistämällä eri oppiaineiden teemoja ja ammattikouluissa koulutus tulisi pitää osana ammattiin liittyviä opintoja tai valinnaisina opetustuokioina. Onnistunut osaamista kehittävän opetuksen lisääminen vaatii aikaa, riittäviä taloudellisia ja paikallisia resursseja ja oppilaiden riittäviä pohjatietoja toiselle asteelle siirryttäessä. Oppilaitosten johtajat toivoivat lisää yhteistoimintaa turvallisuuden alan julkisen sekä kolmannen sektorin kanssa erityisesti käytännön harjoitusten sekä laajempien koulutustilaisuuksien järjestämiseksi. Kestävän kehityksen tavoitteiden sekä varautumisosaamisen kehittämisen välillä on havaittavissa yhtäläisyyksiä, jotka voisi mahdollistaa näiden yhdistämisen toisiaan täydentäväksi kokonaisuudeksi.
  • Rautanen, Sonja (2025)
    Tavoitteet. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaiset johtajuuden piirteet ja toimintatavat ovat yhteydessä sairaanhoitajien työn imun kokemukseen terveydenhuollossa. Työn imu on keskeinen tekijä sairaanhoitajien sitoutumisessa ja työhyvinvoinnissa, ja tutkimus tarkasteli erityisesti eri johtamistyylien vaikutuksia siihen. Teoreettinen viitekehys rakentui työn imun sekä transformationaalisen, transaktionaalisen, arvostavan, autenttisen ja passiivis-välttelevän johtajuuden ympärille. Tutkimuskysymyksenä oli: ”Millaiset johtajuuden piirteet ja toimintatavat ovat yhteydessä sairaanhoitajien työn imun kokemukseen terveydenhoitoalalla?” Menetelmät. Tutkielma toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jonka tavoitteena oli koota ja analysoida olemassa olevaa tutkimusta johtajuuden vaikutuksista sairaanhoitajien työn imuun. Aineisto koostui vertaisarvioiduista tutkimusartikkeleista, jotka haettiin Academic Search Complete -tietokannasta vuosilta 2013-2024. Aineistoksi valikoitui viisi artikkelia, joista neljä oli yksittäisiä tutkimuksia ja yksi kirjallisuuskatsaus, joka sisälsi 11 tutkimusta. Aineiston valinnassa painotettiin ajankohtaisuutta, tutkimuskysymyksen kannalta keskeisiä teemoja sekä tutkimusten laatua. Analyysi toteutettiin sisällönanalyysin periaatteiden mukaisesti, minkä avulla tunnistettiin keskeiset johtajuuden piirteet ja niiden yhteydet työn imuun. Tulokset ja johtopäätökset. Tulokset osoittivat, että transformationaalinen, transaktionaalinen, arvostava ja autenttinen johtajuus tukivat työn imua, kun taas passiivisvälttelevä johtamistyyli ja johtajuuden puute heikensivät sitä. Transformationaalinen johtajuus edisti selvästi työn imua erityisesti selkeän vision, innovoinnin ja työntekijöiden autonomian tukemisen kautta. Transaktionaalinen johtajuus vahvisti työn imua, kun sitä toteutettiin aktiivisesti esimerkiksi selkeiden tavoitteiden ja palkitsemisen avulla. Autenttinen ja arvostava johtajuus korostuivat avoimen ja oikeudenmukaisen työilmapiirin edistäjinä. Johtopäätöksenä todetaan, että tehokas johtajuus vaatii eri tilanteisiin mukautuvaa ja joustavaa lähestymistapaa. Esihenkilöiden johtamis- ja vuorovaikutustaitojen systemaattinen kehittäminen on keskeistä sairaanhoitajien työhyvinvoinnin ja työn imun vahvistamisessa.
  • Salvén, Sara (2025)
    Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten tyttöjen ja vulvallisten sukuelimistä ja seksuaalisesta nautinnosta kerrotaan yläkoulun terveystiedon oppikirjassa vuodelta 2024. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että vulvallisten nautintoa ei ole tuettu riittävästi terveystiedon oppikirjoissa esimerkiksi jättämällä mielihyvän kannalta olennainen klitoris esittelemättä tai kertomalla rajoittuneita käsityksiä seksiakteista tai tyttöjen seksuaalisesta toimijuudesta. Taustakontekstina tutkimukselle on tyttöjen historiallisesti huonompi asema seksuaalioikeuksien, nautinnon ja niitä tukevan tiedon suhteen. Menetelmät. Toteutin laadullisen tutkimuksen, jossa tutkin empiirisesti Sanoma Pron kustantamaa yläkoulun terveystiedon oppikirjaa Lähde 7–9 Terveystieto (OPS 2016, painos 2024). Käytin kriittisen diskurssianalyysin menetelmää, jossa havainnoin sanavalintojen ja sanomatta jätettyjen tietojen merkitystä tyttöjen ja vulvallisten nautinnolle ja ymmärrykselle omista sukuelimistään. Diskurssianalyysia pohjustaa sosiaalisen konstruktivismin teoriasuuntaus, jonka mukaan todellisuus rakentuu sosiaalisissa ja kielellisissä käytänteissä. Painotin analyysia tyttöjen ja vulvallisten seksuaalisen hyvinvoinnin kannalta ongelmallisiin sisältöihin, joita vertasin pojista ja miestyypillisistä kehoista kerrottaviin tietoihin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimassani oppikirjassa Lähde 7–9 Terveystieto ei ollut aiempiin tutkimuksiin verrattuna yhtä ehdottomia narratiiveja tyttöjen nautinnosta. Oppikirjan voi kuitenkin nähdä ylläpitävän vulvallisten sukuelimistä koettavaa häpeää, joka estää heidän nautintoaan. Klitoris mainittiin, mutta sen rakennetta ei esitelty, vaikka niin tehtiin vastaavista miestyypillisistä sukuelimistä. Anatomisessa kuvassa klitoris näytettiin virheellisesti vain sen ulkoisina osina. Tekstissä ei kuvattu vulvan häpyhuulia tai niiden muutoksia murrosiässä toisin kuin peniksen ja kivesten osalta tehtiin. Vulvallisten kiihottumisnesteen alkuperää ei selitetty, mutta peniksellisen siemennesteen muodostuminen esiteltiin. Seksiaktien tai pornon määrittely ei tukenut tyttöjen nautintoa, mutta selitysten kapeus ei ollut sukupuolisidonnaista.
  • Markkanen, Saaga (2025)
    Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten vanhojentanssimekon ompeluprosessissa yhdistetään asiakkaan (tanssijan) toiveet ja ompelijan tekninen osaaminen, millaisia haasteita syntyy työn suunnittelussa ja toteutuksessa toiselle henkilölle, sekä kuinka tärkeää kommunikaatio on suunnittelu- ja ompeluprosessin onnistumisessa. Tutkimus toteutettiin seuraamalla ompeluprosessia neljän sovituskerran aikana ja haastattelemalla asiakasta jokaisen sovituksen lopussa. Menetelmät. Haastattelut toimivat tutkimuksen pääasiallisena aineistona. Jokaisen sovituksen jälkeen asiakkaalle esitettiin seuraavat kysymykset: 1. Tyytyväisyys mekon istuvuuteen ja ulkonäköön. 2. Näkemykset siitä, onko omat toiveet huomioitu. 3. Kokemukset mekon käytettävyydestä ja liikkumisen mukavuudesta. Aineisto analysoitiin teemallisen analyysin avulla, tunnistaen keskeiset teemat, kuten asiakkaan tyytyväisyys, kommunikaation merkitys ja käytännön haasteet. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin FEA-mallia (Functional, Expressive, Aesthetic), joka auttaa analysoimaan ja ymmärtämään vaatetuksen suunnitteluprosessia kolmen näkökulman kautta, joita ovat toiminnallisuus, ilmaisullisuus sekä esteettisyys. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimus osoitti, että vanhojentanssimekon onnistunut toteutus edellyttää tiivistä yhteistyötä ja jatkuvaa kommunikaatiota asiakkaan ja ompelijan välillä. Sovituskertojen aikana tapahtuva palautteenanto auttoi hienosäätämään mekkoa asiakkaan tarpeiden mukaiseksi, mikä korosti prosessin iteratiivisuutta. Ompelijan tekninen osaaminen ja kyky mukautua asiakkaan toiveisiin olivat avainasemassa lopputuloksen onnistumisessa.
  • Härkönen, Maria (2025)
    Tavoitteet. Tutkimuksessa tarkasteltiin, mitkä opetusmetodit motivoivat oppilaita varhaisessa vieraiden kielten opetuksessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös varhaisten vieraiden kielten opettajien pedagogisen osaamisen merkitystä oppilaiden motivoimisessa. Vieraita kieliä opiskellaan kouluissa vähenevissä määrin. Tämän takia on tärkeää selvittää, mitkä tekijät motivoivat oppilaita varhaisessa vieraiden kielten opetuksessa, jotta oppilaiden halukkuus opiskella vieraita kieliä säilyy tulevaisuudessakin. Tutkimuksessa esitellään oppilaita motivoi-via opetusmetodeja varhaisessa vieraiden kielten opetuksessa. Opettajan pedagogisen osaamisen merkitys varhaisessa vieraiden kielten opetuksessa tulee myös esitellyksi. Menetelmät. Tutkimus on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimus kartoittaa erilaisia oppilaita motivoiva opetusmetodeja varhaisessa vieraiden kielten opetuksessa sekä paneutuu opettajan pedagogisen osaamisen merkitykseen varhaisessa vieraan kielen ope-tuksessa. Tarkastelin niin englannin- kuin suomenkielisiä tutkimuksia. Aineisto kerättiin pää-osin englanninkielisiä hakutermejä käyttäen, mutta myös suomenkielisiä hakutermejä hyö-dyntäen. Aineistoa kerättiin eri tietokannoista. Tutkimus pyrkii antamaan mahdollisimman laa-jan yleiskuvan tutkittavasta ilmiöstä. Tulokset ja johtopäätökset. Varhaisen vieraan kielen opettajan pedagogiset taidot ovat keski-össä vieraiden kielten opetuksessa. Pedagogisiin taitoihin kuuluu opettajan heittäytymiskyky työhön ja varhaiskasvatuksen pedagogiset taidot. Opettajan tulee innostaa oppilaitaan ja olla halukas kehittämään omaa osaamistaan. Myös varhaisen vieraan kielen opettajan valitsemat opetusmetodit vaikuttavat ratkaisevasti oppilaiden motivaatioon. Motivoivia opetusmetodeja ovat muun muassa erilaiset pelit ja leikit, tarinoiden hyödyntäminen opetuksessa sekä rooli-leikit. Opetusmetodien tulee olla interaktiivisia, rohkaisevia ja niiden tulee olla oppilaiden ikä-tasolle kohdennettuja. Varhaisen vieraan kielen opettajan tulee ottaa oppilaiden persoonalli-suus, kyvykkyys ja erilaiset oppimistyylit huomioon opetusmetodeja valittaessa.
  • Mäkinen, Petra (2025)
    Hyvinvointi on laaja ja moniselitteinen käsite, joka pitää sisällään muun muassa ihmisen psyykkisen, sosiaalisen ja fyysisen terveyden sekä onnellisuuden. Lasten kohdalla on tärkeää tarkastella myös kouluhyvinvointia, sillä koulu toimii kodin lisäksi hyvin merkityksellisenä lapsen elinympäristönä. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ne oppilaat, jotka saavat erityistä tukea, eivät ole niin hyvinvoivia kuin vertaisensa. Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää, mitkä tekijät ovat yhteydessä erityistä tukea saavien oppilaiden kouluhyvinvointiin ja mitkä tekijät painottuvat juuri erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohdalla. Tutkielma toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksen aineistoksi valikoitui viisi englanninkielistä tutkimusartikkelia, joissa tutkittiin erityistä tukea saavien oppilaiden hyvinvointia moniulotteisesti ja koulun kontekstissa. Aineiston sisältöanalyysi toteutettiin teema-analyysina. Teema-analyysin avulla tunnistettiin erityistä tukea saavien oppilaiden kouluhyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Lisäksi teemoja analysoitiin Konun ja Rimpelän (2002) luoman koulun hyvinvointimallin näkökulmasta. Tutkimustulosten mukaan erityistä tukea saavat oppilaat olivat tyytymättömimpiä ystävyyssuhteisiinsa ja muuhun saamaansa sosiaaliseen tukeen koulussa sekä koulumenestykseensä. Erityistä tukea saavilla oppilailla oli heikompi itsetunto ja resilienssi. He myös kohtasivat koulussa enemmän kiusaamista kuin vertaisensa. Konun ja Ripmelän (2002) mallista esiin nousi sosiaalisten suhteiden osa-alue. Koulussa olisi syytä painottaa sosioemotionaalisten ja mielenterveystaitojen opettamista ja vahvistamista. Erityisen tuen oppilaiden kouluhyvinvointia olisi syytä tutkia lisää erilaisissa erityisopetuksen konteksteissa, kuten osa-aikaisessa erityisopetuksessa sekä luokkamuotoisessa kokoaikaisessa erityisopetuksessa.
  • Pulliainen, Brita (2025)
    Tavoitteet. Tutkielman tavoitteena on analysoida, kuinka suomalainen valtamedia kehystää Helsingin yliopiston sijoituksia kansainvälisissä yliopistorankingeissa ja millaisia diskursseja median esitystavat rakentavat. Tarkastelun keskiössä ovat diskurssien vaikutukset lukijoiden käsityksiin yliopiston menestyksestä suhteessa kansainväliseen kilpailuun, resursseihin ja korkeakoulupolitiikkaan. Tutkimus hyödyntää diskurssianalyysiä, jonka avulla selvitetään, miten median käyttämät kieli- ja kehystysstrategiat tuottavat merkityksiä ja vaikuttavat korkea- koulutusta koskevaan julkiseen keskusteluun. Näin tutkimus pyrkii valottamaan yliopistoran- kingien roolia osana laajempia yhteiskunnallisia ja koulutuspoliittisia ilmiöitä. Menetelmät. Tutkimuksessa hyödynnettiin diskurssianalyysiä, joka mahdollistaa kielenkäytön ja diskurssien kautta välittyvien merkitysten tutkimisen. Aineisto koostui suomalaisen valta- median artikkeleista 2020-luvulta, joissa käsitellään Helsingin yliopiston sijoituksia kansain- välisissä yliopistorankingeissa. Diskurssianalyysin avulla tunnistettiin keskeiset diskurssit, kuten menestyksen, resurssipulan ja kansainvälisen kilpailun diskurssit, ja analysoitiin niiden kielellisiä strategioita ja ideologisia painotuksia. Menetelmä tarjosi syvällisen näkökulman sii- hen, kuinka media rakentaa ja välittää käsityksiä Helsingin yliopiston asemasta osana kansainvälistä korkeakoulutuskenttää. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa tunnistettiin neljä keskeistä diskurssia: menestyksen, resurssipulan, kansainvälisen kilpailun ja tulosten laskun diskurssit. Menestyksen diskurssi korostaa Helsingin yliopiston saavutuksia ja sen roolia kansallisena ylpeydenaiheena, kun taas resurssipulan diskurssi liittää ranking-sijoitusten heikkenemisen rahoituksen ja resurssien riittämättömyyteen. Kansainvälisen kilpailun diskurssi painottaa globaalin tiedeyhteisön paineita ja Pohjoismaiden välisiä vertailuja, kun taas tulosten laskun diskurssi rakentaa kuvaa kriisistä ja sen rakenteellisista syistä, jotka haastavat suomalaisen korkeakoulutuksen kestävyyttä ja kehitystä.
  • Anttila, Tiina (2025)
    Tavoitteet. Toisen kielen oppii altistumalla kielelle ja käyttämällä sitä itse vuorovaikutuksessa. Suomea toisena kielenä opiskelevat oppilaat jakautuvat epätasaisesti. Suomessa on kouluja, joissa yli puolet oppilaista opiskelevat suomi toisena kielenä -oppimäärää (S2), ja kouluja, joissa S2-oppimäärää opiskelevia ei ole ollenkaan. Tällöin S2-oppimäärää opiskeleva ei välttämättä altistu tarpeeksi suomen kielelle. Suomalaiset opettajat ovat huolissaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kielitaidon riittävyydestä elämässä etenemiseen. Lisäksi suomalaiset opettajat kaipaavat resursseja ja keinoja S2-opetukseen. Tämän tutkielman tavoit-teena oli edistää suomen oppimista toisena kielenä kokoamalla menetelmiä toisen kielen oppimisen tukemiseen. Tutkielmassa esitetään menetelmiä toisen kielen oppimisen tukemiseen tilanteessa, jossa oppilas altistuu kielelle niukasti. Menetelmät. Tässä laadullisessa tutkimuksessa hyödynnettiin menetelmänä narratiivista kirjallisuuskatsausta. Narratiivisen kirjallisuuskatsauksen keinoin pyrittiin kokoamaan tutkimustietoon perustuvia menetelmiä toisen kielen opetukseen. Tutkimukseen valikoitui 7 artikkelia, joista 4 esitteli tutkimustietoa, ja 3 ehdotti aiempaan tutkimukseen nojaten pedagogisia ratkaisuja opetukseen. Tutkielmaan valittiin artikkeleita, joissa käsiteltiin toisen kielen oppimisen tukemista perusopetuksen aikana tai yleisesti. Tutkielman aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin teorian mukaisesti. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulosten mukaan opettaja voi varmistaa laadukkaan toisen kielen opetuksen ja tukea toisen kielen oppimista useilla eri keinoilla. Tutkimustulosten menetelmän painottuivat siihen, miten opettaja voi suunnitella ja toteuttaa opetusta koulussa. Tutkimustuloksista nousi kuitenkin esiin myös keinoja, joilla opettaja voi lisätä oppilaan altistumista toiselle kielelle myös koulun ulkopuolella. Menetelmät ovat eriteltynä kappaleessa 5. Tutkimustulokset ja niiden tulkintaa. Tutkielman tulokset ja aiempi tutkimus painottavat altistumisen merkitystä toisen kielen oppimisessa. Tässä tutkielmassa esiin tulleilla keinoilla opettaja voi lisätä altistusta toiselle kielelle niin koulussa kuin oppilaan vapaa-ajallakin, mutta tarvitaan muitakin ratkaisuja toisen kielen oppimisen tukemiseen kuin menetelmien antaminen opettajille.
  • Naalisvaara, Sandra (2025)
    Luku- ja kirjoitustaito ovat tärkeitä taitoja oppia lapsuudessa. Pisa 22 -tutkimuksen mukaan heikosti suoriutuvien suomalaisten lukijoiden määrä on kuitenkin kasvanut merkittävästi. Aiemmat tutkimukset korostavat, että lukutaidon heikentyminen lisää syrjäytymisen riskiä, minkä lisäksi kirjoittamisen haasteilla on todettu olevan psykososiaalisia ja akateemisia vaikutuksia aikuisuudessa. Kaikkien taitojen rakentuessa valmiuksille ja valmiuksien varhaisille aistikokemuksille, on perusteltua ja tarpeen tarkastella lukemisen ja kirjoittamisen oppimista aistien näkökulmasta. Ammattini toimintaterapeuttina ja sen tuoman työkokemuksen pohjalta kiinnostuin erityisesti proprioseptiivisen aistin merkityksestä lukemisen ja kirjoittamisen kontekstissa. Tutkielmani tehtävänä on koota yhteen tutkittua tietoa proprioseptiivisen aistin vaikutuksesta lukemaan ja kirjoittamaan oppimiseen sekä niiden taustalla olevien valmiuksien kehittymiseen. Tarkoituksenani oli narratiivisen kirjallisuuskatsauksen keinoin luoda aiheesta tutkittua tietoa yhteen keräävä tiivis kuvaus. Aineistoon päätyi kuusi vertaisarvioitua tutkimusartikkelia, joissa tutkittavat olivat 6–14-vuotiaita lapsia ja nuoria. Tutkimukset valikoituivat osaksi aineistoa etukäteen asetettujen sisäänottokriteerien perusteella Helka- ja Eric-tietokannoista, joiden lisäksi kaksi tutkimusta löytyi helmenkasvatusmenetelmän avulla poissuljettujen tutkimusten sisällysluetteloista. Kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimustuloksien perusteella proprioseptiivinen aisti on yksi tekijä lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen taustalla vaikuttaen niin erilaisten valmiuksien kuin taitojen kehittymiseen. Tulosten mukaan sillä on vaikutusta lukemisen ja kirjoittamisen laatuun ja sujuvuuteen, asennonhallintaan, lihasvoimaan sekä silmien liikkeisiin ja koordinaatioon. Näiden osa-alueiden sisällä merkittävimpiä yhteyksiä proprioseptiivisella aistilla oli käsialan luettavuuteen, tasapainoon, silmien fiksaatioon ja yleisesti lukutaitoon. Tulevaisuudessa olisi tärkeää tutkia miten kehotietoaistien ja erityisesti proprioseptiivisen aistin jäsentymistä voidaan tukea konkreettisesti luku- ja kirjoitustaitojen opetuksen yhteydessä ja ottaen sen osaksi kouluarjen rutiineja.
  • Martiskainen, Aada (2025)
    Tutkielman tarkoituksena oli tarkastella kodin sosioekonomisen aseman ja kodin lukuympäristön vaikutuksia peruskouluikäisten lasten lukutaitoon. Aiempien tutkimustulosten perusteella tiedetään, että sekä kodin sosioekonominen asema että lukuympäristö vaikuttavat lapsen lukutaitoon. Tämän tutkielman tavoitteena olikin selvittää, millainen ja kuinka merkittävä tämä vaikutus on ja kuinka se ilmenee peruskoulun eri vaiheissa. Tutkielman tutkimusmenetelmänä toimi kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka keinoin tutkimustuloksia analysoitiin ja vertailtiin kriittisesti. Tutkimusaineistona käytettiin tutkimuksia, jotka havainnoivat lapsen lukutaitoa kiinan, englannin ja suomen kieliympäristöissä. Tutkielman tulokset osoittivat, että kodin korkeampi sosioekonominen asema korreloi positiivisesti lapsen paremman lukutaidon kanssa. Vahvin yhteys kodin sosioekonomisella asemalla ja lapsen lukutaidolla oli peruskoulun ensimmäisillä luokilla, mikä viittaa varhaislapsuudessa saadun tuen ja lukemaan oppimista edistävien resurssien merkitykseen varhaislapsuudessa. Sosioekonomisen aseman tekijöistä vanhempien korkeampi tulo-, koulutus- ja ammattitaso olivat kaikki yhteydessä lapsen korkeampaan lukutaidon tasoon. Tuloksista ilmeni myös lukuympäristön olevan yhteydessä lapsen lukutaitoon peruskoulun kaikissa vaiheissa. Vaikutusta oli niin lukuympäristön fyysisillä tekijöillä, kuten kodin kirjojen määrällä, kuin myös asenteisiin ja tapoihin liittyvillä tekijöillä, kuten lapsen ja vanhemman yhteisillä lukuhetkillä. Erot tarkasteltujen ikäluokkien välillä näkyivät lähinnä siinä, mitkä lukutaidon osa-alueet paranivat suotuisamman lukuympäristön myötä. Sekä kodin lukuympäristöä että sosioekonomista asemaa tarkastellessa tulokset olivat vastaavia kieli- ja kulttuurikontekstista riippumatta. Kaiken kaikkiaan tuloksissa korostui perheen roolin merkitys lapsen lukutaidon kehityksessä. Tulokset kannustavat erityisesti sosioekonomisesti haavoittuvassa asemassa olevien perheiden tukemiseen sekä kielellistä kehitystä ja lukutaitoa tukevan lukuympäristön rakentamiseen.
  • Sjöholm, Christina (2025)
    Tiivistelmä - Abstrakt - Abstract Rätten att kommunicera är en grundläggande mänsklig rättighet (Finlands FN förbund, 2015). En förutsättning för lärande är fungerande kommunikation (Edfelt et al, 2019). Bildkommunikation och bildstöd används flitigt med elever som har en funktionsnedsättning. Forskning visar att elever med funktionsnedsättning har stor hjälp av det. Jag ville forska i hur bildstöd används i ordinarie klass. Jag antog att också elever utan funktionsnedsättning eller elever med lindrig funktionsnedsättning skulle ha nytta av bildstöd. Mitt forskningsproblem var: Hur fungerar bildkommunikation i klassundervisning? Kandidatavhandlingen genomfördes som en narrativ litteraturstudie. Datamaterialet bestod av 12 vetenskapliga artiklar och 6 böcker som valts ut med specifika sökord. Därefter genomgick artiklarna och böckerna en narrativ analys. Bildstöd ger ökad struktur, förutsägbarhet och förbättrad kommunikation i klassen. Elevernas motivation ökar och stressen minskar och det blir bättre studieresultat. Elevernas självständighet ökar och koncentrationen och minnet förbättras. Dessutom ger bildstöd minskad ångest och frustration. Lärare tycker att bildstöd är enkelt att använda. Det fanns få negativa effekter för eleverna. Många bilder kan distrahera vissa elever. Lärarna tyckte att det är arbetsdrygt att göra bilder och det tog mycket av deras tid. Det var också svårt att göra bilder om de behövdes snabbt. Genom en bred och effektiv forskning i bildstöd kan forskningen fördjupa vår förståelse för hur bildstöd kan användas för att skapa en mer inkluderande och effektiv lärmiljö för eleverna. De positiva effekterna visade att bildstöd kunde vara ett värdefullt verktyg i klassrummet för att förbättra både elevernas och lärarnas upplevelse.
  • Kurtén, Annavera (2025)
    Tiivistelmä - Abstrakt - Abstract Mål. Hästbranschen har på sista tiden varit målgrupp för kritik vad gäller användning av hästar i sport och hobbyverksamhet. Attityderna i samhället förändras och diskussionen om djurvälfärd har lyfts fram i medier och allmänna debatter. Syftet med avhandlingen har varit att undersöka behovet av utveckling och uppdatering av undervisningen om hästvälfärd i de finländska yrkesskolor som erbjuder undervisning inför yrkesexamen inom hästhushållning. Min forskningsfråga är: Hur ser yrkeslärare på hästvälfärd och undervisningen i hästvälfärd vid yrkesutbildningen i Finland? För att kunna definiera begreppet hästvälfärd, har jag som teoretisk referensram använt mig av The Five Domains Model (Mellor m.fl., 2020), som är en modell för bedömning av djurvälfärd. Avhandlingen ger en inblick i vilka åtgärder som kunde tänkas utveckla undervisningen i de finländska yrkesskolorna så att undervisningen ännu bättre motsvarar det vi idag genom forskning vet att ökar välfärden hos hästar. Metoder. Undersökningen genomfördes som en halvstrukturerad kvalitativ intervjustudie. I intervjun deltog tre (3) lärare från tre (3) olika yrkesskolor i Finland som erbjuder undervisning inför yrkesexamen inom hästhushållning. Intervjuerna genomfördes via Microsoft Teams videosamtal som spelades in. Efter intervjuerna transkriberades materialet och analyserades med hjälp av ATLAS.ti. Efter kandidatavhandlingens godkännande förstörs intervjumaterialet. Resultat och slutsatser. Resultaten tyder på att definitionen av begreppet hästvälfärd är svårgreppat. Hästarnas fysiska grundläggande behov är kända och uttalade men hur hästar upplever sin omgivning och vilka faktorer, till exempel i människans handlande, som påverkar hästens välmående antingen positivt eller negativt, är inte lika entydiga och därför inte heller lika konkreta att undervisa om. Enligt lärarna finns ett behov av enhetligt och gemensamt undervisningsmaterial. Yrkesutbildningens roll som vägvisare i frågan om hästvälfärd ansågs vara ganska väl uppdaterad men man kunde ändå av svaren tolka en önskan om att yrkesutbildningen ännu tydligare skulle vara den sektor som ger den senaste informationen om tillgänglig forskning i ämnet hästvälfärd. Resultaten visade också att lärarna upplevde att de hade för lite tid för egen fortbildning på arbetstid. Även om lärarna nog upplevde att arbetsgivaren gav möjlighet till uppdatering av den egna kunskapen. Utgående från resultaten finns ett behov av att utveckla och uppdatera undervisningen om hästvälfärd i de finländska yrkesskolorna. En enhetligare linje om definitionen på hästvälfärd och gemensamt undervisningsmaterial som stöder den är ett utvecklingsförslag. Det krävs dock mer djupgående och bredare forskning i ämnet för att kunna göra mera allmänna slutsatser.