Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Mark Haddon"

Sort by: Order: Results:

  • Inside the Neurodivergent Mind : Empathy and Narrative Ethics in Mark Haddon’s The Curious Incident of the Dog in the Night-Time 
    Ismaili, Nedime (2023)
    In this thesis I analyze how a neurotypical reader can feel empathetic towards neurodivergent characters. Additionally, I will argue that the first-person narration in Mark Haddon’s 2003 novel The Curious Incident of the Dog in the Night-Time encourages empathy towards the main character by bringing the reader closer to the protagonist, who is also the narrator of the story. I start my thesis with the definition of narrative empathy and analyze the novel from that perspective. In addition, since representing neurodivergent characters can cause further stigmatization and harm, I will discuss some ethical questions that underlie Curious Incident. I use Phelan’s narrative communication model to portray the interplay between audiences and authors and apply the model to Curious Incident. With the help of the model, I argue that Christopher, the protagonist, is both the narrator and the narratee of his own story and that his story reads like a journal rather than an ordinary novel. Furthermore, I claim that the first-person perspective together with the journal-likeness of the novel brings the reader closer to the protagonist, eliciting empathy towards him. Additionally, I pose some ethical questions about the underlying problems of representing a neurodivergent character and also pose questions towards the readers about their ethical responsibilities towards both the character and the author. Moreover, I note that the question whether reading makes us better people needs to be researched further with longitudinal studies for us to have concrete answers. I suggest that there is a compelling interplay between first-person narration, narrative empathy, and the ethical dimensions of representing neurodivergent characters. I believe that there is a potential for future research in these areas and further I believe that literature holds a transformative power to enrich our understanding of each other, one narrative at a time.
  • “The Mind is Just a Complicated Machine” : The Presentation of Unconventional Fictional Minds in Catherynne M. Valente’s Silently and Very Fast and Mark Haddon’s The Curious Incident of the Dog in the Night-Time 
    Aalto, Sofia (2021)
    Tutkielmani käsittelee fiktiivisiä mieliä, niiden esittämistä ja rakentumista. Jotta voimme ymmärtää miten oma mielemme ja ajattelumme toimii, yksi tapa tehdä näin on verrata sitä vähemmän tyypilliseen ihmismieleen tai johonkin täysin erilaiseen, kuten tekoälyn mieleen. Tutkimusaineistonani on Catherynne M. Valenten Silently and Very Fast ja Mark Haddonin The Curious Incident of the Dog in the Night-Time (Yöllisen koiran merkillinen tapaus) -tekstit. Kummankin tarinan päähenkilöt ovat kuvauksia epätavanomaisista kuvitteellisista mielistä, sillä Elefsis on älykäs kone ja Christopher on ihminen, jonka mieli edustaa autismin kirjoa ja toimii neurologisesti poikkeavalla tavalla. Tavoitteenani on tutkia miten tekoälyn ja ihmisen esittäminen näissä teksteissä eroavat toisistaan, miten heidän mielensä on rakennettu ja millaisia ainutlaatuisia piirteitä Elefsiksen konemieli ja Christopherin ihmismieli omaavat. Tutkielmassani käsittelen tekstejä narratiivisen teorian ja kirjallisuuteen liittyvien konventioiden näkökulmasta. Teoriaosuudessa keskityn siis fiktiivisten mielten, kognitiivisen kulttuurintutkimuksen ja tieteiskirjallisuuden tutkimuksiin. Käsittelen myös lyhyesti oikeista mielistä tehtyjä tutkimuksia kuten Simon Baron-Cohenin mielenteoriaa (Theory of Mind), sillä lukijan täytyy osata lukea oikeita ihmismieliä voidakseen hahmottaa miten fiktiiviset mielet rakentuvat. Hahmojen tarkemmassa analyysissa tarkastelun kohteina ovat tunteet, koneen ja ihmisen välinen yhteys, tarinankerrontakyky, mielikuvitus, metaforinen kieli, kehonkielen ja ilmeiden tulkitseminen sekä mielenteoria. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että kun päähenkilöiden mielet eivät toimi perinteisellä tavalla, mihin lukija on tottunut, se nostaa esiin kysymyksiä siitä, minkä me koemme olevan tavanomaisia piirteitä ihmisille ja koneille ja miten ne eroavat toisistaan. Tutkielmani osoittaa, että omalaatuinen kerronnan tyyli ohjaa lukijaa käyttämään omaa mielenteoriaansa ja tarjoaa syvällisen käsityksen fiktiivisestä tietoisuudesta. Epätavallinen kerronta auttaa lukijaa kyseenalaistamaan sitä, mitä ihmisen tietoisuuden ja käyttäytymisen piirteitä hän piti itsestään selvinä.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO