Browsing by Subject "puettava teknologia"

Tiedolla johtamisen merkitys on korostunut urheilussa. Sattuman rooli pyritään minimoimaan urheiluorganisaatioiden strategisessa päätöksenteossa. Yksi merkittävä tekijä tässä toiminnan optimoinnissa on data-analytiikka, jolla tarkoitetaan urheilijoita koskevan datan keräämistä, käsittelyä ja hyödyntämistä urheilullisen ja taloudellisen menestyksen tavoittelussa. Datan avulla voidaan esimerkiksi parantaa yksilöiden suorituskykyä ja ehkäistä loukkaantumisia, tehostaa joukkueiden rekrytointia, valita ottelupäivän kokoonpanoja tai päättää nuoren akatemiaurheilijan uran etenemisestä. Ideaalitilanteessa datan perusteella tehdyt ratkaisut johtavat kaikkien osapuolten menestykseen. Käytännön tasolla urheilun data-analytiikkaan liittyy kuitenkin useita juridisia haasteita. Nämä haasteet ovat seurausta eri suuntiin viettävistä intresseistä, kuten esimerkiksi siitä, tavoitteellaanko menestystä lyhyellä vai pitkällä aikavälillä. Yksilön ja kollektiivin välisten valtasuhteiden epätasapaino voi johtaa siihen, että urheilijat eivät kykene täysipainoisesti toteuttamaan tiedollista itsemääräämisoikeuttaan tai suojaamaan yksityisyyttään. Ammattiurheilu on poikkeuksellinen toimintaympäristö, sillä sen piirissä työntekijöiden teknologiavälitteinen seuranta voi olla jatkuvaa. Sillä, miten urheilijat syövät, palautuvat ja nukkuvat, on työnantajille merkitystä. Juridisesti mielenkiintoisen tarkastelukohteen muodostaa erityisesti puettaviin teknologioihin perustuva analytiikka, jossa keskiössä ovat urheilijoiden suorituskykyä ja ominaisuuksia kuvaavat, osittain sensitiiviset data-aineistot. Tutkielmassa perehdytään ensin tällaisten tietojen oikeudellisiin määritelmiin sekä selvitetään, millaisia intressejä niihin liittyy ja miten urheilutoimijat voivat toteuttaa näitä intressejään sopimusoikeudellisesti. Dataa voidaan määritellä tarkemmin esimerkiksi jalostusasteensa mukaan. Yksittäisistä biteistä koostuvan raakadatan luonne poikkeaa niin tietosuojaoikeudellisesti kuin varallisuusoikeudellisesti algoritmin avulla ymmärrettävään muotoon muunnetuista tietoaineistoista. Keskeisiä data-analytiikan intressiryhmiä ovat urheilijat, joukkueet, seurat, liigat ja lajiliitot sekä analytiikkayhtiöt. Näiden toimijoiden välinen sopimusverkko sisältää mm. kahdenvälisiä urheilijasopimuksia, työehtosopimuksia, lisenssijärjestelyjä sekä urheiluanalytiikkapalveluiden tarjoamista koskevia asiakassopimuksia. Tällaisissa sopimuksissa on mahdollista määritellä tarkemmin, milloin dataa kerätään, mihin tarkoituksiin ja millä perustein. Tärkeää olisi, että urheilijan edulle ja heikomman suojalle annetaan sopimuksellisia reunaehtoja määriteltäessä erityistä painoarvoa. Intressiperusteisen ja sopimusoikeudellisen tarkastelun ohella tutkielmassa selvitetään data-analytiikan kannalta keskeisiä Euroopan unionin oikeussääntöjä sekä niiden vaikutusta osapuolten sopimusvapauteen. Perus-oikeuksista merkityksellisimpiä tässä tarkastelussa ovat henkilötietojen suoja, yksityisyydensuoja ja omaisuudensuoja sekä tietynlaisena perusvapautena datan vapaa liikkuvuus. Erityinen huomio kiinnittyy siten tietosuojasääntelyn soveltumisen arviointiin, rekisteripitäjinä toimivien urheiluorganisaatioiden ja analytiikkayhtiöiden keskeisten velvoitteiden tunnistamiseen sekä urheilijoiden, niin täysi-ikäisten kuin vajaavaltaisten, tieto-suojaoikeuksiin. Omaisuudensuojan kannalta mielenkiintoisia ovat immateriaalioikeudellisen tietokantasuojan sekä liikesalaisuus- ja salassapitosääntelyn luomat puitteet taloudellisesti arvokkaiden urheilijadata-aineistojen, suojaamiselle ja hyödyntämiselle. Samaten EU:n datastrategiaan perustuvat säädösehdotukset, kuten datasäädös, tuovat kiinnostavaa tarttumapintaa urheilijadataan kohdistuvien oikeuksien tarkasteluun. Tutkielman lopuksi arvioidaan eri perusoikeuksista johdettujen säädösten välisiä kollisiotilanteita, joita aiheutuu, kun pelaajatietokantoihin ja vastaaviin data-aineistoihin kohdistuu samanaikaisesti niin rekisteröidyn (urheilijan) oikeuksia kuin urheiluorganisaatioiden tai analytiikkayhtiöiden taloudellisia oikeuksia.

The aim of the study was to deepen the understanding of the interaction between housing materials, the surrounding nature, and human psychophysiological reactions. The study compared wooden and concrete buildings in a rural environment surrounded by nature. Ten healthy young adults and ten participants in the control group participated in the experiment. The study members lived alternately in wooden and concrete residential environments for a total of six weeks. The study utilized Oura smart rings to measure physiological responses such as heart rate and sleep parameters. Additionally, weekly surveys were used to collect information on the participant’s well-being and experiences. The theoretical framework of the study was based on the biophilia hypothesis and the Human-nature connectedness framework (HNC). Quantitative data was analyzed using the SPSS software, and qualitative data was analyzed through thematic analysis using the ATLAS.ti software. The study employed a mixed methods approach to gain a deeper understanding of the data. The results revealed that living in a wooden residential environment improved sleep quality, reduced stress, and increased overall well-being compared to a concrete environment. T-tests and ANOVA analyses showed significant differences between the groups (p < 0,01), which supports the statistical significance of the findings. Participants living in a wooden building reported on average better sleep quality and higher overall well-being. The study had some limitations, including small sample size and short study duration, which may affect the generalizability of the results. Repeated study designs conducted every summer could allow for a larger sample size over time and provide more comprehensive information on long-term effects. The study offers meaningful insights into how wooden residential environments can positively impact health, reinforcing the biophilia hypothesis. By incorporating natural materials such as wood into building designs, it is possible to create environments that not only meet aesthetic and sustainability goals but also enhance residents’ well-being.