Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "puettava teknologia"

Sort by: Order: Results:

  • Eskola, Ilmari (2023)
    Tiedolla johtamisen merkitys on korostunut urheilussa. Sattuman rooli pyritään minimoimaan urheiluorganisaatioiden strategisessa päätöksenteossa. Yksi merkittävä tekijä tässä toiminnan optimoinnissa on data-analytiikka, jolla tarkoitetaan urheilijoita koskevan datan keräämistä, käsittelyä ja hyödyntämistä urheilullisen ja taloudellisen menestyksen tavoittelussa. Datan avulla voidaan esimerkiksi parantaa yksilöiden suorituskykyä ja ehkäistä loukkaantumisia, tehostaa joukkueiden rekrytointia, valita ottelupäivän kokoonpanoja tai päättää nuoren akatemiaurheilijan uran etenemisestä. Ideaalitilanteessa datan perusteella tehdyt ratkaisut johtavat kaikkien osapuolten menestykseen. Käytännön tasolla urheilun data-analytiikkaan liittyy kuitenkin useita juridisia haasteita. Nämä haasteet ovat seurausta eri suuntiin viettävistä intresseistä, kuten esimerkiksi siitä, tavoitteellaanko menestystä lyhyellä vai pitkällä aikavälillä. Yksilön ja kollektiivin välisten valtasuhteiden epätasapaino voi johtaa siihen, että urheilijat eivät kykene täysipainoisesti toteuttamaan tiedollista itsemääräämisoikeuttaan tai suojaamaan yksityisyyttään. Ammattiurheilu on poikkeuksellinen toimintaympäristö, sillä sen piirissä työntekijöiden teknologiavälitteinen seuranta voi olla jatkuvaa. Sillä, miten urheilijat syövät, palautuvat ja nukkuvat, on työnantajille merkitystä. Juridisesti mielenkiintoisen tarkastelukohteen muodostaa erityisesti puettaviin teknologioihin perustuva analytiikka, jossa keskiössä ovat urheilijoiden suorituskykyä ja ominaisuuksia kuvaavat, osittain sensitiiviset data-aineistot. Tutkielmassa perehdytään ensin tällaisten tietojen oikeudellisiin määritelmiin sekä selvitetään, millaisia intressejä niihin liittyy ja miten urheilutoimijat voivat toteuttaa näitä intressejään sopimusoikeudellisesti. Dataa voidaan määritellä tarkemmin esimerkiksi jalostusasteensa mukaan. Yksittäisistä biteistä koostuvan raakadatan luonne poikkeaa niin tietosuojaoikeudellisesti kuin varallisuusoikeudellisesti algoritmin avulla ymmärrettävään muotoon muunnetuista tietoaineistoista. Keskeisiä data-analytiikan intressiryhmiä ovat urheilijat, joukkueet, seurat, liigat ja lajiliitot sekä analytiikkayhtiöt. Näiden toimijoiden välinen sopimusverkko sisältää mm. kahdenvälisiä urheilijasopimuksia, työehtosopimuksia, lisenssijärjestelyjä sekä urheiluanalytiikkapalveluiden tarjoamista koskevia asiakassopimuksia. Tällaisissa sopimuksissa on mahdollista määritellä tarkemmin, milloin dataa kerätään, mihin tarkoituksiin ja millä perustein. Tärkeää olisi, että urheilijan edulle ja heikomman suojalle annetaan sopimuksellisia reunaehtoja määriteltäessä erityistä painoarvoa. Intressiperusteisen ja sopimusoikeudellisen tarkastelun ohella tutkielmassa selvitetään data-analytiikan kannalta keskeisiä Euroopan unionin oikeussääntöjä sekä niiden vaikutusta osapuolten sopimusvapauteen. Perus-oikeuksista merkityksellisimpiä tässä tarkastelussa ovat henkilötietojen suoja, yksityisyydensuoja ja omaisuudensuoja sekä tietynlaisena perusvapautena datan vapaa liikkuvuus. Erityinen huomio kiinnittyy siten tietosuojasääntelyn soveltumisen arviointiin, rekisteripitäjinä toimivien urheiluorganisaatioiden ja analytiikkayhtiöiden keskeisten velvoitteiden tunnistamiseen sekä urheilijoiden, niin täysi-ikäisten kuin vajaavaltaisten, tieto-suojaoikeuksiin. Omaisuudensuojan kannalta mielenkiintoisia ovat immateriaalioikeudellisen tietokantasuojan sekä liikesalaisuus- ja salassapitosääntelyn luomat puitteet taloudellisesti arvokkaiden urheilijadata-aineistojen, suojaamiselle ja hyödyntämiselle. Samaten EU:n datastrategiaan perustuvat säädösehdotukset, kuten datasäädös, tuovat kiinnostavaa tarttumapintaa urheilijadataan kohdistuvien oikeuksien tarkasteluun. Tutkielman lopuksi arvioidaan eri perusoikeuksista johdettujen säädösten välisiä kollisiotilanteita, joita aiheutuu, kun pelaajatietokantoihin ja vastaaviin data-aineistoihin kohdistuu samanaikaisesti niin rekisteröidyn (urheilijan) oikeuksia kuin urheiluorganisaatioiden tai analytiikkayhtiöiden taloudellisia oikeuksia.
  • Tjeder-Virkkilä, Kristiina (2024)
    Tausta ja tavoitteet. Puhevammaiset henkilöt käyttävät usein kommunikoinnin apuvälineitä arjen kommunikoinnissaan. Nykyiset kommunikoinnin apuvälineet mahdollistavat kommunikoinnin, mutta niiden avulla voi olla haastavaa osallistua arjen vuorovaikutustilanteisiin. Teknologinen kehitys on mahdollistanut uudenlaisten apuvälineteknologioiden kehittämisen. Kehitteillä on esimerkiksi puettavia kommunikoinnin apuvälineitä, niin sanottuja älyvaatteita. Uusien kommunikoinnin apuvälineiden kehittäminen on tarpeen, jotta puhevammaisilla henkilöillä on mahdollisuus kouluttautua, tehdä töitä, muodostaa sosiaalisia suhteita ja osallistua tärkeisiin aktiviteetteihin. Puhevammaisten henkilöiden kommunikointitarpeet ovat viime vuosikymmenten teknologisen kehityksen ja digitalisaation myötä laajentuneet verkkovälitteiseen vuorovaikutukseen. Tämän tutkielman tarkoituksena on lisätä ymmärrystä puhevammaisten nuorten nykyisten kommunikoinnin apuvälineiden käytettävyydestä ja viestintäteknologian käytöstä. Tutkielma avaa myös puhevammaisten nuorten näkemyksiä älyvaatteen käyttömahdollisuuksista kommunikoinnin tukena. Tutkittavat ja menetelmä. Tutkielman aineisto kerättiin järjestämällä ideointityöpaja, johon osallistui kolme puhevammaista nuorta. Ideointityöpaja toteutettiin puolistrukturoituna haastatteluna. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin, jonka avulla tulokset ryhmiteltiin kolmeen teemaan: kommunikointi nuorten arjessa, nuorten suhde viestintäteknologian käyttöön ja nuorten näkemykset älyvaatteen käyttömahdollisuuksista kommunikoinnin tukena. Tulokset. Ideointityöpajaan osallistuneet puhevammaiset nuoret olivat pääosin tyytyväisiä nykyisiin kommunikoinnin apuvälineisiinsä. Nuorten kokemat rajoitteet apuvälineen käytössä vastasivat aikaisempia tutkimustuloksia aiheesta. Kommunikoinnin apuvälineen käytettävyys erilaisten viestintäsovellusten kanssa, toiminnallisissa harrastuksissa ja vaihtelevissa sääolosuhteissa vaikuttivat heidän osallistumiseensa arjessa. Ideointityöpajaan osallistuneet puhevammaiset nuoret olivat taitavia ja monipuolisia teknologian käyttäjiä. Kiinnostus teknologian mahdollisuuksia ja kehitystä kohtaan vaihteli kuitenkin osallistujien välillä, osallistujista yksi käytti viestintäteknologiaa vähäisemmissä määrin. Teknologian ja viestintäteknologian merkitys näyttäytyi nuorten arjessa erittäin tärkeänä, ja side viestintäteknologiaan arjen mahdollistajana oli voimakas. Älyvaatteen toimintaidea herätti nuorissa jonkin verran varautuneisuutta, nuoret kyseenalaistivat sen tarvetta ja yksi osallistujista ilmaisi huolta esimerkiksi tahattomien liikkeiden aiheuttamista vahinkoviesteistä. Nuoret suhtautuivat toisaalta uteliaasti älyvaatteen käyttömahdollisuuksiin erilaisissa toiminnallisissa harrastuksissa ja mahdollisuuteen ideoida ja olla mukana kehittämässä uusia kommunikoinnin apuvälineitä. Johtopäätökset. Osallistamalla teknisesti taitavia puhevammaisia henkilöitä kommunikoinnin apuvälineiden suunnitteluun on mahdollista kehittää apuvälineitä, jotka tukevat yhä paremmin puhevammaisten henkilöiden moninaisia kommunikointitarpeita. Tulevaisuudessa kommunikoinnin apuvälineiden kehitystyössä tulisi hyödyntää puhevammaisten runsasta kokemustietoa osana moniammatillista kehitystyötä, jotta uudet kehitettävät apuvälineet vastaisivat yhä paremmin puhevammaisten henkilöiden tarpeita, ja jotta apuvälineissä voitaisiin hyödyntää uusimpien teknologioiden mahdollisuuksia ja apuvälineiden hylkäämisaste pienenisi.
  • Rosenborg, Emilia (2024)
    The aim of the study was to deepen the understanding of the interaction between housing materials, the surrounding nature, and human psychophysiological reactions. The study compared wooden and concrete buildings in a rural environment surrounded by nature. Ten healthy young adults and ten participants in the control group participated in the experiment. The study members lived alternately in wooden and concrete residential environments for a total of six weeks. The study utilized Oura smart rings to measure physiological responses such as heart rate and sleep parameters. Additionally, weekly surveys were used to collect information on the participant’s well-being and experiences. The theoretical framework of the study was based on the biophilia hypothesis and the Human-nature connectedness framework (HNC). Quantitative data was analyzed using the SPSS software, and qualitative data was analyzed through thematic analysis using the ATLAS.ti software. The study employed a mixed methods approach to gain a deeper understanding of the data. The results revealed that living in a wooden residential environment improved sleep quality, reduced stress, and increased overall well-being compared to a concrete environment. T-tests and ANOVA analyses showed significant differences between the groups (p < 0,01), which supports the statistical significance of the findings. Participants living in a wooden building reported on average better sleep quality and higher overall well-being. The study had some limitations, including small sample size and short study duration, which may affect the generalizability of the results. Repeated study designs conducted every summer could allow for a larger sample size over time and provide more comprehensive information on long-term effects. The study offers meaningful insights into how wooden residential environments can positively impact health, reinforcing the biophilia hypothesis. By incorporating natural materials such as wood into building designs, it is possible to create environments that not only meet aesthetic and sustainability goals but also enhance residents’ well-being.