Browsing by Subject "preteriti"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2020)Tutkielman aihe on espanjan kielen preteritin ja imperfektin välisen eron opettaminen suomalaisissa oppikirjoissa. Tutkielman aineisto koostuu neljästä oppikirjasta, jotka on julkaistu 2010-luvulla: ¡Acción! 2, ¡Dime! 3, ¡Nos vemos! 5 ja Acierto. Näistä ¡Acción! 2 on harjoituskirja ja Acierto on kielioppikirja. Kaikki oppikirjat on suunnattu sekä lukion B3-espanjan kurssille että aikuisopetukseen ja vastaavat eurooppalaisen kielitaidon viitekehyksen A2-tasoa. Tässä tutkielmassa tavoitteeni on selvittää laadullista tutkimusmetodia käyttäen, kuinka espanjan kielen preteritin ja imperfektin ero esitetään oppikirjoissa. Tutkielman teoreettinen osio koostuu Langackerin (1991, 2013) kognitiivisesta kieliopista, jonka lähtökohta on kognitiivinen lingvistiikka, sekä Ruiz Campillon (1998) kognitiivisen kieliopin pohjalta kehittämästä operatiivisesta kieliopista. Näiden lisäksi esittelen tempuksen eli aikamuodon kielioppikontekstissa erotellen kronologisen ja kieliopillisen ajan sekä morfologisen aspektin, jonka pohjalta tarkastelen espanjan kielen preteritin ja imperfektin aspektuaalisia eroja. Tuon myös esille imperfektin modaalisen käytön esimerkiksi kohteliaisuuden osoituksessa tai kuvitteellisten tilanteiden kertomisessa. Koska suomen kielessä on vain yksi aikamuoto, imperfekti, joka vastaa espanjan preteritiä ja imperfektiä, tämä aspektuaalinen ero aiheuttaa vaikeuksia suomalaisille opiskelijoille. Tutkielman empiirisessä osassa tarkastelen teoriaosassa esiteltyjen käsitteiden avulla, kuinka imperfektin ja preteritin ero selitetään suomalaisissa oppikirjoissa. Tulokset osoittavat, että kaikissa oppikirjoissa, Aciertoa lukuun ottamatta, espanjan preteriti ja imperfekti esitetään stereotyyppisten selitysten perusteella. Esimerkkejä tällaisista selityksistä ovat ”Imperfektillä puhutaan mitä oli tapana tehdä; kuvaillaan tilanteita” tai ”Preteritillä ilmaistaan yksittäisiä tapauksia”, mutta näitä käyttöeroja ei perustella aspektuaalisella erolla eivätkä aikamuotojen kuvailut eivät riitä selittämään niiden merkitystä. Tutkimuksesta käy myös ilmi, että oppikirjoissa ei mainita imperfektin modaalista käyttöä ollenkaan.
-
(2023)Tiivistelmä - Referat - Abstract El objetivo de esta investigación es conocer las principales dudas que tienen los estudiantes finlandeses de español con niveles A2, B1 y B2 al formar y alternar los tiempos pasados pretérito indefinido y pretérito imperfecto. Por otra parte, queremos conocer la actitud lingüística de los alumnos respecto al español y sus opiniones respecto al aprendizaje de los tiempos pasados indefinido/imperfecto para así entender dónde se producen errores típicos para así buscar soluciones y buscar actividades que ayuden a comprender bien las normas y usos de los tiempos pasados. Este tema se ha estudiado mucho anteriormente, sin embargo, es la primera vez que se estudia en un grupo de informantes finlandeses adultos, los cuales estudian español por diversos motivos, como viajar o tener una vivienda en algún país hispanohablante, tener familiares hispanohablantes, poder trabajar a distancia y aprender un idioma para poder mudarse, para aprender la lengua porque les gusta o por otros motivos. Para observar cómo entienden los 34 estudiantes finlandeses que participan en este proyecto se han realizado diferentes tipos de ejercicios escritos, así como una encuesta y un formulario que los participantes han completado por internet. Los 34 estudiantes estudian en la escuela de adultos de Porvoon Kansalaisopisto. Los alumnos de español son todos adultos y participan en esta investigación de forma voluntaria y anónima. Los alumnos estudian en cuatro diferentes cursos, dos de ellos son a distancia y dos presenciales. En el primer curso los estudiantes tienen un nivel A1-A1 y se utiliza el libro Perfecto 3, otros dos cursos estudian con el manual Fantástico 4 y tienen un nivel A2-B1 y el curso más avanzado los participantes tienen un nivel entre B1-B2, según el Marco común europeo (2002). Los resultados obtenidos confirman que la mayoría de los participantes conoce las normas y usos de los tiempos pasados pretérito/imperfecto, aunque no completamente. En todos los niveles de español se siguen cometiendo errores a la hora de formar o usar los tiempos pasados indefinido/pretérito. Los más habituales son confundir los tiempos pasados y escribir los verbos de forma errónea. Esto es debido a que los participantes no han interiorizado el uso de las formas verbales, sus tiempos, el aspecto léxico y el gramatical adecuadamente. Por otra parte, nuestros informantes tienen una actitud lingüística positiva hacia el aprendizaje del español y eso acrecienta su interés al aprender. Concluimos que para interiorizar las formas y usos de los tiempos pasados indefinido/imperfecto es necesario memorizar bien las formas de los tiempos y practicar mucho. Se recomienda al profesorado detectar los fallos que observe en las aulas y prepare explicaciones y tareas extra para practicar las formas y los usos de los tiempos pasados indefinido/imperfecto.
Now showing items 1-2 of 2