Browsing by Subject "presbyteeriset kirkot"

Dominioteologialla tarkoitetaan Yhdysvalloissa syntynyttä kalvinistisen kristinuskon muotoa ja siitä lähtenyttä liikettä, jonka tärkein vaikuttaja oli Rousas John Rushdoony. Armenialaistaustainen Rushdoony vaikutti ensin presbyteerikirkossa pastorina, mutta omistautui 1960-luvulta lähtien yksinomaan kirjoittamiselle ja kiertävän puhujan uralle. Työskentely lähetyssaarnaajana syrjäisessä intiaanireservaatissa oli saanut Rushdoonyn suhtautumaan epäilevästi julkisen valtiovallan mahdollisuuksiin auttaa ihmisiä yksilöinä, ja hän alkoi muotoilla kalvinistista poliittista teologiaa, jonka pohjana oli usko Vanhan testamentin lakisäädösten pätevyyteen myös nykykristittyjen elämässä. Hän kutsui itse ajatteluaan nimellä kristillinen rekonstruktionismi, mutta julkisuudessa se opittiin tuntemaan nimellä dominioteologia tai dominionismi. Rushdoonyn tärkeimmät teologiset oppi-isät olivat alankomaalaiset kalvinistit Abraham Kuyper ja Cornelius Van Til. Kuyperilta hän omaksui alueitsenäisyytenä tunnetun ajatuksen, jossa kaikki yhteiskunnan instituutiot ovat Jumalan tehtäviinsä ordinoimia ja siten samanarvoisia. Tältä pohjalta hän vastusti valtion alueen ylivaltaa suhteessa muihin alueisiin. Van Tililtä hän sai filosofiset perustelut poliittiselle ajattelulleen. Presuppositionalismina tunnetun filosofian mukaan Jumalan, ei ihmisen, on oltava kaiken päättelyn lähtökohta eikä yksikään tästä oletuksesta poikkeava filosofia kykene selittämään maailmankaikkeuden toimintoja tyydyttävästi. Rushdoonylla näihin yhdistyi postmillenialistinen historiakäsitys, jonka mukaan kristittyjen on omilla ponnisteluillaan saatettava Jumalan valtakunta maan päälle ennen Kristuksen toista tulemista. Tutkielmassa pyrin avaamaan Rushdoonyn ajatuksia hänen kirjansa Salvation and Godly Rule pohjalta ja havainnoimaan, miten Kuyperin ja Van Tilin ajattelu tulee hänellä esiin. Vertailemalla Rushdoonya ja valtavirtaisempaa teologia Stanley Hauerwasia pyrin näyttämään, että Rushdoonylle olennainen arvoliberaalin yhteiskunnan kritiikki on mahdollista myös vähemmän dogmaattisessa teologiassa. Kuvaamalla Rushdoonyn paikkaa Yhdysvaltain kristillisen oikeiston vaiheissa pyrin alleviivaamaan eroa Rushdoonyn tarkoitusperien ja seuranneen dominioteologian yhteiskunnallisen vaikutuksen välillä. Tutkielmassa selvisi, että Rushdoonyn tärkeimpiä painotuksia Vanhan testamentin lain noudattamisesta ja yhteiskunnallisten instituutioiden jakamisesta jumalallisesti ordinoituihin alueisiin ei omaksuttu Yhdysvaltain konservatiivikristittyjen poliittisiin ohjelmiin sellaisinaan. Hänen julkikuvaansa vaikutti negatiivisesti media, joka kiinnitti paljon huomiota Rushdoonyn lausuntoihin kuolemanrangaistuksesta. Sen sijaan kotiopetusliikkeessä hän oli pidetty hahmo, jopa siinä määrin, että liike sai ensi kertaa nostetta juuri hänen vuosikymmeniä jatkamansa taustatyön ansiosta.

Tutkin tässä pro gradu -tutkielmassa, miten 1800- ja 1900-lukujen vaihteen brittiläisen imperiumin yleiset ihanteet näkyvät L. M. Montgomeryn kirjoissa Annan nuoruusvuodet (1908) ja Anna ystävämme (1909) ja millaista ihmiskuvaa Montgomery rakentaa ihanteista. Oletukseni on, että Annan hahmo haastaa perinteisiä käsityksiä uskonnosta, naiseudesta ja lasten kasvatuksesta. Selvitän, millaisista tekijöistä kasvatus koostuu Anna-kirjoissa, millaista ihannetta kirjoissa luodaan, mihin kasvatuksella lopulta päästään sekä millainen rooli uskonnolla on kasvatuksessa. Tutkin myös, millaiset taustatekijät vaikuttavat tarinan kasvatuksen päämäärien muodostumiseen eli miksi juuri tietynlaista ihmisyyden mallia tavoitellaan. Lähestyn tutkimuskysymyksiäni uskontokasvatuksen, toimijuuden ja sosiaalisen sukupuolen käsitteiden avulla. Tutkin Annaa kasvatettavan ja kasvattajan rooleissa eri kasvatusinstituutioissa, kasvatettavana kodin, kirkon ja koulun piirissä ja kasvattajana kodin ja koulun piirissä. Kuljetan mukana historiallista kontekstia selvittäessäni sen vaikutuksia tekstiin, mutta tutkin tekstiä kaunokirjallisena tekstinä selvittäessäni tekstin sisäisiä asioita. Osoitan tutkimuksellani, että Montgomery haastoi Annan hahmon avulla aikansa kirjallisia, vaatimattoman ja varjoissa pysyttelevän tyttöhahmon ihanteita. Annasta kasvaa omaa toimijuuttaan itse hyvin paljon määrittävä nuori nainen, joka sosiaalistuu yhteisöön luoden omannäköisensä tilan itselleen. Samalla kun yhteisö kasvattaa Annaa, Anna kasvattaa yhteisöä ja vaikuttaa yhteisön käsityksiin uskonnosta, naiseudesta ja lasten kasvattamisesta.