Browsing by Subject "orgaaninen lannoite"

Orgaanisia eli eloperäisiä lannoitteita käyttämällä voidaan vähentää lannoitteiden valmistuksessa tarvittavan energian määrää sekä neitseellisten raaka-aineiden käyttöä. Niitä voidaan valmistaa esimerkiksi erilaisista jätemateriaaleista, teollisuuden sivujakeista ja eläinten lannasta, joten niiden käyttö tukee kiertotaloutta ja kestävää kehitystä. Orgaanisissa lannoitteissa ravinteet eivät kuitenkaan ole sellaisenaan kasveille käyttökelpoisia, vaan lannoitteiden pitää ensin mineralisoitua, jotta ravinteet vapautuvat. Mineralisaatioon kuluvaan aikaan ja prosessin voimakkuuteen vaikuttavat maaperän olosuhteet, minkä vuoksi lannoitusvaikutuksen ennustaminen voi olla vaikeampaa kuin epäorgaanisia mineraalilannoitteita käytettäessä. Orgaanisten lannoitteiden käytön yleistymiseksi on tärkeää tuntea erilaisista materiaaleista valmistettujen lannoitteiden ominaisuudet sekä niiden väliset erot. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, eroavatko broilerinlantaan ja verijauhoon pohjautuvat orgaaniset lannoitteet toisistaan kasveille käyttökelpoisen typen ja fosforin vapautumisen suhteen. Lisäksi selvitettiin lannoitteiden vaikutusta maan hiilidioksidin (CO2) ja typpioksiduulin (N2O) tuottoon. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää apuna valittaessa sopivaa lannoitetta vastaamaan kasvin kulloistakin ravinnetarvetta kasvukauden eri ajankohtina sekä pyrittäessä minimoimaan maan ravinnetappiot. Tutkimus toteutettiin kontrolloiduissa laboratorio-olosuhteissa neljän viikon muhitus- eli inkubointikokeen avulla kuudella eri orgaanisella lannoitteella, joiden määrä vakioitiin typen suhteen (200 mg N kg-1 maata). Lannoitteet käytettiin niiden myyntimuodossa eli rakeena, ja lisäksi testattiin rakeen jauhamisen vaikutusta yhdellä lannoitteella. Liukoisen typen pitoisuus oli broilerinlantapohjaisilla lannoitteilla kokeen alussa selvästi korkeampi kuin verijauhollisilla lannoitteilla. Ammoniumtypen pitoisuudet olivat kaikilla lannoitteilla korkeimmillaan kokeen kahden ensimmäisen viikon aikana, jonka jälkeen ne laskivat hyvin matalalle tasolle mitä ilmeisimmin tehokkaan nitrifikaation vuoksi, koska nitraattipitoisuudet nousivat selvästi kokeen edetessä. Lannoitteiden sisältämä kaliumsulfaatti vaikutti hieman estävän nitrifikaatiota verijauhottomilla lannoitteilla. Fosforin vapautumisessa lannoitteiden välillä ei juurikaan havaittu eroa. Mineralisaation tehokkuudesta kertova hiilidioksidin tuotto oli kokeen alussa voimakkainta lannoitteilla, jotka eivät sisältäneet verijauhoa, kun taas verijauhollisilla lannoitteilla korkeimmat tuotot havaittiin noin viikko kokeen aloituksesta; erot lannoitteiden välillä kuitenkin tasaantuivat varsin nopeasti kokeen jatkuessa. Typpioksiduulin tuotto oli matalaa koko kokeen ajan muilla paitsi verijauhollisilla lannoitteilla, joiden sisältämästä typestä poistui kokeen aikana N2O:na ~ 5-10 %. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että broilerinlantaan ja verijauhoon pohjautuvien orgaanisten lannoitteiden välillä on jonkin verran eroja ja eri raaka-aineet vapauttavat kasveille käyttökelpoista typpeä eri tahdissa ja erilaisia määriä. Lannoitteiden oikealla yhdistelmällä ja lannoitusajankohtien suunnittelulla voidaan pyrkiä optimoimaan kasveille käyttökelpoisten ravinteiden määrää maassa kasvin tietyn hetken tarpeeseen nähden. Jatkotutkimus peltomittakaavassa olisi hyödyllistä tavanomaisilla lannoitusmäärillä, koska nyt tehdyn laboratoriokokeen lannoitustaso oli huomattavasti tavanomaista peltokasveille annettavaa lannoitustasoa korkeampi. Lisäksi saataisiin tietoa kasvin mukanaolon sekä kentällä vallitsevien olosuhteiden vaikutuksesta ravinteiden vapautumiseen lannoitteista.

Domesticity and the highest possible degree of domestication of food have attracted more and more people over the last couple of years. The protein solvency ratio is only 15% in Finland. Legumes are an important part of feeding in domestic animal production, but the use as a human food is also increasing. Because of the increasing use of protein, it would be important to take a note of the amount of sulfur in fertilizers. The sulfur affects plant growth directly through photosynthesis and the amount of chlorophyll. Plant growth, in turn, affects crop formation. The purpose of this thesis was to research the effect of sulfur on the yield formation of peas (Pisum sativum L.) and thereby on the yield level using an organic fertilizer or a mineral fertilizer. The study was conducted as field experiment during summer 2020 in Southwest Finland in cooperation with Biolan's contract farms and HKScan. In the field experiment, peas were cultivated, fertilized with either organic Novarbon Arvo 3-1-15-5 granular fertilizer made from chicken manure, or YaraMila Y3 (23-3-8-3) mineral fertilizer prepared by Yara. Novarbo Arvo is designed as a protein crop fertilizer due to the addition of potassium sulphate as well as YaraMila Y3. During the growing season, the SPAD value of the crops was measured and the dry matter (%), moisture content (%), biomass, nitrogen and sulfur content and yield components were determined six times. In addition, the protein content, moisture content (%), dry matter (%) and fresh weight were determined from a sample taken from the seeds in the yield. Protein crops need sulfur for their growth and for the formation of crop components. The results showed that sulfur affects the SPAD value, the sulfur content of the plant, and the nitrogen content in the crops during the growing season. The decrease in the sulfur content in the crop affects the decrease in the SPAD value and the nitrogen content. The SPAD value correlates with photosynthesis and nitrogen content. The organic fertilizer released nutrients more slowly than the mineral fertilizer, which was reflected in more steady growth of organic fertilized crops. In addition, the higher sulfur content of the organic fertilizer increased the SPAD value, sulfur content, and nitrogen content during the growing season. The amount of fertilizer sulfur can affect the sulfur content of pea crops. The higher sulfur content during the growing season resulted in a higher protein content in the seeds. The yield of peas with the organic fertilizer was slightly lower than the mineral fertilizer, but the protein content of the seeds was higher. The organic fertilizer granules proved to be a viable fertilizer alternative alongside the mineral fertilizer.