Browsing by Subject "lyhytketjuiset rasvahapot"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2018)Human gut microbiota is an important topic for many different disciplines. Various factors, e.g. antimicrobial drugs and diet, affect the development and balance of gut microbiota and its interactions with the host. Plant based carbohydrates that transit unabsorbed and undigested through the upper parts of gastrointestinal tract are an important source of energy for the colon bacteria. Some of colon bacteria produce short chained fatty acids (e.g. acetate, propionate, butyrate) from these carbohydrates. SCFAs provide a source of energy and regulate the cell growth and metabolism. The changes in the diversity and abundance of the SCFA producing bacteria have been linked to many gut related diseases. Studying gut microbiota with today’s analytical methods is still challenging. In this work the effects of dietary fibers on gut microbiota were monitored with a static, single vessel batch model. A batch model is typically developed for the quick high-throughput screening of samples. Fiber samples were processed in various ways to increase their solubility and thus fermentability. In this work butyrate producing bacteria, Akkermansia muciniphila and bifidobacteria were targeted. Enumeration was performed with selective growth media and quantitative PCR. Bacterial population was characterized by 16S rRNA based sequencing. To quantitate only viable bacterial cells from the sample matrix by qPCR, samples were treated with propidium monoazide (PMA), which after light activation inhibits the amplification of double-stranded DNA from dead and lysed cells. Since acidic SCFAs accumulate in the sample suspension, pH decreases clearly during the incubation in the static model. This leads to conditions which do not resemble the ones in the colon. Two different buffer solutions, pH adjustment and shorter incubation time were tested to overcome this challenge. The numbers of A. muciniphila and some of the butyrate producers decreased in acidic environment and the proportion of acid-tolerant bacteria was clearly increased and dominated the bacterial population. The optimization of PMA treatment for fecal suspension samples proved to be challenging due to the highly variable composition of sample matrixes. Dietary fibers were observed to cause different changes in bacterial population: the most soluble fibers caused greater decrease of pH and thus greater proportion of acid tolerant bacteria in the population.
-
(2024)Tässä kirjallisuuskatsauksessa perehdytään suolistomikrobiston aineenvaihduntatuotteiden aikaansaamiin vaikutuksiin aivojen kehityksessä sekä niihin liittyviin aivojen toimintahäiriöihin. Mikrobeja löytyy joka puolelta elimistöä, mutta määrällisesti mikrobeja on eniten suolistossa. Suolistomikrobiston roolista muun muassa K-vitamiinin ja B-vitamiinien tuotannossa on tiedetty jo pitkään, mutta mikrobistolla on monia muitakin sekä hyödyllisiä että haitallisia vaikutuksia. Lyhytketjuiset rasvahapot ovat eräiden bakteerilajien ravintokuidusta tuottamia yhdisteitä, joilla on esimerkiksi vaikutuksia veri-aivoesteen läpäisevyyteen. Lisäksi niiden epäillään vähentävän elimistön systeemistä inflammaatiota heikentämällä suoliston läpäisevyyttä. Suolistomikrobistolla on tärkeä rooli myös aromaattisten aminohappojen tuotossa. Esimerkiksi aminohappo tryptofaanista suolistomikrobisto muokkaa TRYP6-metaboliitteja, joilla on vaikutuksia suoli-aivoakselin toiminnan säätelyyn. Muita aivojen kannalta tärkeitä mikrobimetaboliitteja ovat trimetyyliamiini-N-oksidi (TMAO), karnitiini-analogit, polyfenoliset metaboliitit, fenoliset yhdisteet ja bakteerien tuottamat amyloidiproteiinit. Maternaalista mikrobistoa eli emon normaalimikrobistoa tarvitaan tukemaan sikiöiden aivojen talamokortikaalista aksonogeneesiä eli talamuksen hermosolujen viejähaarakkeiden ohjautumista isoaivokuorelle aivojen kehityksen aikana. Suolistomikrobistolla on vaikutuksia myös aivojen hermosolujen, hermotukisolujen ja hermoverkon kypsymiseen. Suolistomikrobistolla on mahdollisesti vaikutuksia oligodendrosyyttien kypsymiseen ja myelinisaatioon syntymän jälkeisessä aivojen kehityksessä. Mikroglioilla sen sijaan on havaittu sukupuoli- ja aikariippuvaisia muutoksia jo prenataalisena aikana suolistomikrobiston puuttuessa kokonaan. Suolistomikrobiston aikaansaamia muutoksia havaitaan myös aivojen rakenteessa ja käyttäytymisessä syntymän jälkeen. Mikrobistolla on tärkeä rooli muun muassa aivojen myelinisaatiossa sekä muistin ja oppimisen normaalissa kehityksessä. Erilaisissa hermoston sairauksissa, kuten Parkinsonin taudissa sekä Alzheimerin taudissa, on havaittu muutoksia suolistomikrobiston lajikirjossa. Autismin kirjon häiriössä on esimerkiksi havaittu kohonneita mikrobimetaboliitti p-kresolin pitoisuuksia virtsassa ja ulosteessa, ja pitoisuuksilla on yhteys sairauden kliiniseen vakavuusasteeseen. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli perehtyä, mitä mikrobimetaboliitteja on voitu yhdistää aivojen kehitykseen ja millä tavoin nämä metaboliitit vaikuttavat kehittyviin aivoihin. Suolistomikrobisto ja sen vaikutukset sekä terveen että sairaan elimistön toimintaan ovat tämän hetken intensiivisen tutkimuksen kohteena. Suolistomikrobiston vaikutuksista aivoihin ollaan erityisen kiinnostuneita esimerkiksi hermoston rappeumasairauksien, kuten Alzheimerin taudin ja Parkinsonin taudin kohdalla, sekä kehityksellisten sairauksien, kuten autismin kirjon häiriöiden, kohdalla. Lisää tutkimusta tarvitaan mikrobimetaboliittien vaikutuksista näiden sairauksien kehitykseen sekä myös sen osalta, onko mikrobistolla mahdollisia terapeuttisia vaikutuksia sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Tutkielma kokoaa yhteen, mitä suolistomikrobiston vaikutuksista aivojen kehitykseen tiedetään tällä hetkellä ja mistä aihealueista vielä tarvitaan lisää tutkimustietoa.
Now showing items 1-2 of 2