Browsing by Subject "leikki-ikäinen lapsi"

Tämä pro gradu –tutkielma on osa Turun yliopiston terveyttä edistävien pelien hanketta, jonka tavoitteena on tutkia pelien ja pelillistämisen mahdollisuuksia terveyden edistämisessä lapsilla. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä leikki-ikäisten lasten käsityksistä kasviksista, hedelmistä ja marjoista, niiden käyttötarkoituksista sekä mahdollisuuksista vaikuttaa tai osallistua niiden hankintaan ja käyttöön. Tutkimusongelma oli kolmena osa-alueena: kasvisten, hedelmien ja marjojen käsite ja tunnistaminen, kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö sekä osallisuus kasvisten, hedelmien ja marjojen hankintaan, valmistukseen ja käyttöön. Tutkimus tuotti laadullista tutkimustietoa lasten näkökulmasta, mitä aiemmin on hyvin vähän saatavilla. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla kuva-avusteisesti 4-6 –vuotiaita lapsia viidestä Turun alueen päiväkodista. Yhteensä tutkittavia oli kolmekymmentäneljä (n=34). Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisesti fenomenografisen tutkimusperiaatteen mukaisesti. Aineistosta pyrittiin tuomaan esiin tutkittavan lapsijoukon käsitysten kirjo tutkittavasta aiheesta. Käsityksistä muodostettiin yhteenvetona kategoriajärjestelmä kustakin tutkimusongelman aihealueesta. Tuloksista käy ilmi, että tutuimpia kasviksia, hedelmiä ja marjoja tunnistettiin hyvin ja vieraampienkin tunnistaminen oli mahdollista. Käsitteenä ne ymmärrettiin päänsääntöisesti erilliseksi muista ruoka-aineryhmistä. Ryhmien kuvailu oli vaikeaa, mutta parhaimmillaan tunnistettiin hyvät vaikutukset terveyteen ja kasvuun. Osa ilmaisi kasvisten, hedelmien ja marjojen kuuluvan kaikkien ruokavalioon säännöllisesti. Toiset näkivät käytön epäsäännöllisempänä ja kuuluvaksi rajatuille ryhmille esimerkiksi mieltymysten ja perheen tottumusten mukaan. Erilaiset käyttötavat sellaisenaan ja eri tavoin valmistettuna olivat melko laajalti lapsille tuttuja. Sopivina käyttötilanteina nähtiin erilaiset välipalatyyppiset ja nopeaa syömistä vaativat ruokailut, mutta yksittäisistä vastauksista koottuna käyttö sopi mille tahansa päivittäisistä aterioista. Perheestä riippuen osallisuus hankintaan saattoi tarkoittaa mukana oloa kauppareissuilla tai kasvatukseen ja keräämiseen osallistumista. Lapset saivat vaikuttaa siihen mitä perheissä tarjottiin. He myös osallistuivat ruokien valmistukseen ja saivat jopa keksiä itse valmistustapoja. Kaikille osallistuminen ei kuitenkaan ole mahdollista tai siihen ei ole edes kiinnostusta. Osa lapsista mainitsi maistamisesta ja syömisestä olevan erilaisia sääntöjä sekä kotona että päiväkodissa, osa ei tunnistanut sääntöjen olemassaoloa. Syömis- ja maistamishalukkuuteen mainittiin sääntöjen lisäksi vaikuttavan erilaiset maku- ja ulkonäkömieltymykset, syömiseen liittyvät tuntemukset ja vaikeudet, aistittavat ominaisuudet sekä ennakkoasennoituminen. Tutkimustulokset antoivat tietoa siitä, millä tasolla lasten käsitykset kasviksista, hedelmistä ja marjoista ovat. Muodostetut kuvauskategoriat ilmaisevat, mitä tässä 4-6 –vuotiaiden ikäryhmässä parhaimmillaan ja vähimmillään tiedetään ja miten asioista puhutaan. Tietoja voidaan hyödyntää oikeantasoisen, kasvisten, hedelmien ja marjojen käytön lisäämiseen tähtäävän pelin suunnittelussa.