Browsing by Subject "arvonlisävero"

Kulkuneuvojen paikoituksen arvonlisäverotus on ollut vero-oikeuden alalla pitkään epäselvä aihealue, josta on annettu huomattavan paljon oikeuskäytäntöä. Epäselvyys on liittynyt pääasiassa arviointiin siitä, milloin verollisen pysäköintipaikkojen vuokrauksen katsotaan liittyvän niin läheisesti arvonlisäverottomaksi säädettyyn kiinteistön luovutukseen, että suoritukset jakavat yhteisen arvonlisäverokohtelun niin sanotun liittymisperiaatteen mukaisesti. Oikeustilan epäselvyyttä on korostanut sekä aiheesta annettu runsas oikeuskäytäntö, että arvonlisäverolain varhaisempi, direktiivistä poikkeava, sanamuoto, jonka mukaan veroa oli suoritettava ”pysäköintitoiminnassa” tapahtuvasta pysäköintipaikkojen luovutuksesta. Oikeustilan on sittemmin katsottu selkiintyneen, kun lain sanamuodon muutos sai vaikutusta myös lain soveltamisessa korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Muutoksen jälkeen muun muassa myös osakaspysäköinti on katsottu lähtökohtaisesti arvonlisäverolliseksi. Tutkielman tarkoitus on selvittää kulkuneuvojen paikoituksen arvonlisäverotuksen oikeustilaa kokonaisuutena. Oikeustilassa aikaisemmin vallinneet epäselvyydet eivät ole kokonaan poistuneet ja etenkin osakaspysäköinnin arvonlisäverokohtelu on ollut pinnalla viimeaikaisessa keskustelussa, Verohallinnon julkaistua päivitetyn ohjeensa kulkuneuvojen paikoituksen arvonlisäverotuksesta. Ohjeessa Verohallinnon on katsottu ottaneen aikaisempaa tiukemman tulkintalinjan etenkin osakaspysäköinnin arvonlisäverollisuuden osalta. Asiasta odotetaan vahvistavaa oikeuskäytäntöä lähitulevaisuudessa. Tutkielmassa tarkastellaan myös pysäköinnin arvonlisäverokohteluun läheisesti liittyvän liittymisperiaatteen soveltumisen kriteereitä. Säädöspohjan puuttuessa, periaate on muodostunut pitkälle oikeuskäytännössä. Liittymisperiaatteen soveltumisella voi tosiasiassa olla merkittäviä vaikutuksia verovelvollisen taloudelliseen asemaan. Periaatteen soveltumiselle onkin pyritty systematisoimaan ennustettavampia kriteeristöjä sekä oikeuskäytännössä, että oikeuskirjallisuudessa. Verovelvollisen näkökulmasta epäselvyydet oikeustilassa heikentävät mahdollisuuksia ennakoida erilaisten toimien verokohtelua. Verovelvolliset tekevät itsenäisesti ratkaisuja oma-aloitteiseen verotukseen liittyen ja verokohtelun epävarmuus on käytännön tasolla verovelvollista kuormittava tekijä. Esimerkiksi pysäköinti-investointien osalta verovelvolliselle tuotantopanosten kustannuksista maksettavaksi koituvat arvonlisäveron määrät saattavat nousta merkittäviksi ja intressi niiden vähentämiseksi on usein läsnä suunniteltaessa investointeja ja tulevaa toimintaa. Arvonlisävero on toisaalta julkisen vallan näkökulmasta merkittävä fiskaalinen tulonlähde. Veronsaajien ja verovelvollisen edut tuleekin ottaa huomioon tasapuolisesti verotukseen liittyvissä toimissa.

Value added taxes (VAT) are a central tool for collecting consumption taxes in Finland and worldwide. Still, VAT system has its shortcomings. Dishonest companies can exploit the system to evade taxes or apply for unjust tax deductions. This thesis investigates the effectiveness of an augmented VAT mechanism, reverse charge, on value added tax compliance. Reverse charge mechanism transfers the liability for remitting VAT in business-to-business transactions to the purchaser, instead of the seller. In this thesis, I conduct theoretical and empirical analysis of reverse charge. First, I employ a tax evasion model to predict how firms change their behavior when reverse charge policy is adopted. Then, I examine how VAT reverse charge affects firms' reporting behavior using administrative data on Finnish firms' VAT returns. Reverse charge policy was adopted in the Finnish construction industry in 2011. I compare the outcomes of construction firms to similar companies, with a Differences-in-Differences design, to capture the effect of the policy on VAT compliance. The findings indicate a 3.87% increase in reported tax liabilities by construction firms once the policy is adopted, suggesting enhanced tax compliance. Sensitivity analysis shows that the results hold under moderate violations of the parallel trends assumption. This thesis contributes to the existing economic literature by showing novel evidence on the firm level effects of reverse charge. I also illustrate another market structure where tax revenue can be increased by changing who remits taxes to the government.