Browsing by Subject "Tosiasiallinen edunsaaja"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2020)Talouden kansainvälistyessä rajat ylittävät sijoitukset, ja niiden myötä osinkojen maksaminen valtiosta toiseen, ovat lisääntyneet merkittävästi 1990-luvulta alkaen. Sekä tulon lähdevaltiolla eli valtiolla, jossa osinkoa maksava yhtiö asuu, että osingonsaajan asuinvaltiolla on intressi verottaa rajojen yli maksettavia osinkoja. Kaksinkertainen verotus on kuitenkin ongelmallista muun muassa sen aiheuttamien neutraalisuushäiriöiden takia ja pääomien vapaan liikkuvuuden näkökulmasta. Kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi valtiot ovat solmineet verosopimuksia, joissa osinkotulon osalta lähtökohtana on sekä lähde- että asuinvaltion verotusoikeus. Lähdevaltion verotusoikeutta on kuitenkin merkittävästi rajoitettu. Suurin osa verosopimuksista perustuu Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatimaan malliverosopimukseen. Malliverosopimuksen lisäksi OECD julkaisee malliverosopimuksen kommentaaria, joka sisältää tulkintaohjeita malliverosopimukseen perustuvien, valtioiden välillä solmittujen verosopimusten soveltamiseen. Ensimmäinen malliverosopimus ja sen kommentaari julkaistiin vuonna 1977. OECD tekee jatkuvasti työtä malliverosopimuksen ja kommentaarin täsmentämiseksi ja julkaisee uusia versioita tasaisin väliajoin. Osinkotuloihin liittyvää verorasitusta on kansainvälisissä tilanteissa pyritty minimoimaan verosopimusetuuksien ja kansallisten verolainsäädäntöjen välisten epäjatkuvuuskohtien keinotekoisella hyväksikäytöllä. Tässä tarkoituksessa on yleisesti hyödynnetty niin kutsuttuja dividend stripping -järjestelyjä, joissa osakelainauksen avulla osinkotulot pyritään siirtämään mahdollisimman alhaisen verotuksen piiriin. Järjestelyssä osakkeet lainataan täsmäytyspäivän yli sellaiselle taholle, jonka saamana osakkeiden perusteella maksettava osinko on kokonaan vapautettu lähdeverosta tai verosopimuksen mukainen lähdeveron enimmäismäärä on alhainen. Täsmäytyspäivän jälkeen lainaksiottaja palauttaa lainaksiantajalle vastaavan määrän samanlaisia osakkeita. Suomesta maksetut osingot on mahdollista saada lähdeverovapaasti muun muassa Ison-Britannian ja Irlannin kanssa solmittujen verosopimusten perusteella. Verohallinnon selvityksen mukaan huomattava osa Suomesta ulkomaille maksettavista osingoista maksetaankin sellaisiin valtioihin, joiden kanssa solmitut verosopimukset mahdollistavat osinkojen nollaverotuksen. Verosopimusetuuksien keinotekoisen hyödyntämisen ehkäisemiseksi malliverosopimuksen osinkoartiklaan sisältyy tosiasiallisen edunsaajan käsite, joka rajoittaa verosopimusetuuksien soveltamisalaa. Malliverosopimuksen mukaan verosopimusetuuksia voidaan soveltaa vain, jos osinkotulon tosiasiallinen edunsaaja asuu sopimusvaltiossa. Ensinäkemältä yksinkertaisen verosopimusetuuksien rajoituksen soveltaminen on kuitenkin käytännössä osoittautunut ongelmalliseksi, sillä tosiasiallisen edunsaajan käsitettä ei ole pystytty tyhjentävästi määrittelemään. Määritelmän puutetta on pidetty merkittävimpänä verosopimusten soveltamiseen liittyvänä ongelmana. Erityisen hankalaa tosiasiallisen edunsaajan käsitteen määrittely on, jos osinkotuloon liittyy osakelainaus- tai muu johdannaistyyppinen järjestely, joka muodostaa jännitteen taloudellisen ja muodollisen omistajuuden välille. Suomessa lisäksi mahdollisuus osakeomistusten hallintarekisteröintiin on helpottanut osakkeisiin liittyvien omistussuhteiden hämärtämistä ja siten osinkotuloihin liittyvää veronkiertoa. Tunnistettaessa tosiasiallista edunsaajaa osakelainausjärjestelyssä tulee analyysissa lähteä liikkeelle järjestelyn oikeudellisesta arvioinnista. Jos oikeudellinen analyysi ei ole riittävää tosiasiallisen edunsaajan tunnistamiseksi, tulee kiinnittää huomiota myös järjestelyn olosuhteisiin ja tosiasiallisiin taloudellisiin vaikutuksiin. Vuonna 2014 julkaistun OECD:n malliverosopimuksen kommentaarin päivityksen myötä tosiasiallisen edunsaajan tunnistamisessa merkittävään asemaan nousi sen arviointi, onko osinkotulon saajalla aidosti mahdollisuus nauttia saamastaan tulosta vai rajoittaako tätä oikeutta velvollisuus siirtää tulo edelleen. Jos tällainen velvollisuus on olemassa, ei tulonsaajaa voida pitää sen tosiasiallisena edunsaajana. Yksittäistapauksen arvioinnissa tulee kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, milloin sovellettavana oleva verosopimus on solmittu. Malliverosopimuksen kommentaarin päivitetyt versiot ovat sovellettavissa päivitystä ennen solmittuihin verosopimuksiin vain, jos päivitys voidaan katsoa varsinaisen muutoksen sijaan vain aikaisempaa täsmentäväksi tai selventäväksi.
-
(2020)Viimeisten vuosikymmenien aikana rahanpesu on synnyttänyt niin EU:ssa kuin kansainväliselläkin tasolla konkreettisen uhkakuvan, joka vaarantaa yhteiskunnan, erityisesti rahoituslaitoksen toiminnan rehellisyyden, maineen ja vakauden. Rahanpesun laajuuden onkin kansainvälisesti arvioitu olevan vuosittain useita satoja miljardeja Yhdysvaltojen dollareita. Euroopan unionin jäsenvaltiot ovatkin sen perustamisesta lähtien tiiviissä yhteistyössä Euroopan komission kanssa taistelleet rahanpesua vastaan. Vuosien saatossa unioni on näyttäytynyt kiihkeänä rahanpesun vastustajana implementoimalla useita rahanpesua koskevia direktiivejä ja toteuttamalla lukuisia toimia rahanpesun torjumiseksi. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan kysymystä siitä, miten rahanpesurikolliset pyrkivät häivyttämään tosiasiallisen edunsaajan henkilöllisyyttä. Tätä ilmiötä käsitellään erityisesti pöytälaatikkoyhtiöiden kontekstissa, sillä rikolliset hyödyntävät pääosin monimutkaisia yhtiörakenteita pyrkiessään häivyttämään laittomien varojen alkuperää ja tosiasiallisen edunsaajan henkilöllisyyttä. Lisäksi tutkielmassa käydään yksityiskohtaisesti läpi sitä, kuinka EU pyrkii rahanpesudirektiiveillään vastaamaan tähän haasteeseen ja keskitytään erityisesti ilmoitusvelvollisille asetettuun asiakkaan tuntemisvelvollisuuteen ja keskitettyihin rekistereihin tosiasiallisten edunsaajien henkilöllisyyksistä. Tutkielman kysymyksenasettelun ja aiheen kansainvälisyyden vuoksi, on myös relevanttia käsitellä laajemmin EU:n rahanpesuregulaation kokonaisuutta, historiaa sekä kansainvälisten toimielinten, kuten FATF:n ja OECD:n, vaikutusta EU:n rahanpesuregulaation kehitykseen. Tutkielman tarkoituksena on myös osaltaan nostaa esille, kritisoida ja herättää keskustelua rahanpesudirektiivien soveltamisesta nousseista ongelmista. Tutkimuskysymystä tarkastellaan argumentoivan dogmatiikan kautta, jonka tarkoituksena on keskittyä avaamaan EU:n rahanpesuregulaation säännösten suhdetta esitettyyn tutkimuskysymykseen. Tutkielmassa ei pyritä selvittämään sitä, mikä ratkaisu olisi tehokkain rahanpesun estämisen näkökulmasta, vaan pyritään enemminkin luomaan kattava yleisesitys niistä ongelmista, joita rahanpesuun ja tosiasiallisen edunsaajan henkilöllisyyden häivyttämiseen pöytälaatikkoyhtiöiden avulla liittyy. Tutkimuskysymystä käsitellään lainopin kautta, jolloin tutkimuskohteena on ainoastaan voimassa oleva oikeus. Tutkielman tutkimuskysymyksen voimakkaan kansainvälisen kytköksen vuoksi, tutkielma pohjautuu vahvasti kansainvälisiin oikeustieteellisin julkaisuihin, EU:n ja kansainvälisentason viranomaislähteisiin kuin EU-tuomioistuimen oikeustapauksiin. Tutkielmaa voidaan pitää yleisesityksenä aiheesta, jonka tavoitteena on antaa sen lukijalle laaja kuva EU:n tämänhetkisestä tilanteesta rahanpesun estämisen ja tosiasiallisen edunsaajan tunnistamisen saralla. Tutkielman aihe on hyvin ajankohtainen globaalin COVID-19 pandemiatilanteen vuoksi, sillä taistelu rahanpesua vastaan on nyt tärkeämpää kuin koskaan. COVID-19 pandemia on ajanut valtiot ympäri maailman äärirajoilleen ja valtioiden yksiselitteisenä pääfokuksena on tällä hetkellä taistella leviävää virusta vastaan. Rikolliset eivät kuitenkaan pysähdy pandemian aikana, vaan kriisitilanteet ovat otollinen hetki rikollisten hyödyntää kaaosta omiin laittomiin tarkoituksiinsa. Molemmat Europol ja Euroopan pankkiviranomainen ovatkin varoittaneet jäsenvaltioita COVID-19 viruksen aiheuttamasta kohonneesta rahanpesun ja muun järjestäytyneen rikollisuuden riskistä.
Now showing items 1-2 of 2