Browsing by Subject "Pentti Haanpää"

Tutkimus tarkastelee Pentti Haanpään novellikokoelmaa Lauma (1937) kirjallisen primitivismin kirjallisuushistoriallisen suuntauksen edustajana. Tutkimus lähestyy teosta ekokriittisen tutkimusmetodin kautta tulkiten primitiiviselle luonnolle annettuja merkityksiä kirjallisen primitivismin trooppeja ja teoksen kirjoitusajankohdan luontokäsityksiä vasten. Novellikokoelman kertomukset käsittelevät kirjallisen primitivismin teoksille tyypillistä aihetta: modernisaation vaikutusta traditionaaliseen yhteisöön ja sen sosiaalisiin rakenteisiin. Yhteiskunnallinen muutos kulminoituu kertomuksissa myös ihmisen ja luonnon välisen suhteen kysymykseksi, jota teos käsittelee primitivismin kuvakieleen kuuluvien erämaan ja eläimen trooppien kautta. Tutkimus tarkastelee, miten teos toistamalla ja muuntelemalla kirjalliselle primitivismille ominaisia trooppeja luo uusia kirjallisia metaforia, jotka problematisoivat ihmisen ja luonnon välisen yhteyden. Primitiivisen luonnon kuvaus rakentaa kerrontaan ekosentrisyyttä, jonka kautta teos pohtii ihmisen luontoon kuulumisen ja kuulumattomuuden kysymystä. Luonnon ja ihmisen välistä primitiivistä yhteyttä rakentaa teoksessa erityisesti puu-motiivi, jossa tiivistyviä alkukantaisuuden merkityksiä tutkimus tulkitsee. Puiden alkukantaisuuden rakentumista tarkastellaan transsendentalismin, suomalaisen kansanuskomusperinteen, kirjallisuuden tradition ja metsähistoriantutkimuksen valossa. Analyysi osoittaa, että Lauman primitiivisen luonnon merkitykset nousevat oman aikakautensa luontokäsityksistä ja kirjallisesta traditiosta. Kertomukset kommentoivat ekosentrisestä näkökulmasta modernin ihmisen luontoyhteyden heikkoa tilaa ja ihmisen sisäisestä kehittymättömyydestä juontuvia ympäristöeettisiä seurauksia.

Tiivistelmä – Referat – Abstract Humanistinen tutkimus hyödyntää yhä enenevässä määrin muiden tieteenalojen tutkimusmenetelmiä.Tässä Pro gradussa on kyse tilastotieteellisten ja koneoppimiseen perustuvien menetelmien testauksesta kaunokirjallisen teoksen analyysiin. Topiikkianalyysin avulla selvitän tutkittavan romaanin samankaltaisuuksia teksteihin, jotka voisivat valaista romaanin kirjallisia taustoja tai siihen vaikuttaneita ajankohtaisia tekijöitä. Tutkimuksessa käyttettävän topiikkityökalun (Isaware Text Vision) kehitystyö sai alkunsa Tekesin Next Media/Software Newsroom -projektista. Yhdysvalloissa alkunsa saanut digitaalinen kirjallisuudentutkimus perustuu puolestaan tilastotieteeseen. Professori Matthew L. Jockers on yhtenä ensimmäistä tutkijoista hyödyntänyt tilastotieteellisiä malleja ja R-ohjelmointikieltä. Tutkimusesimerkkini ovat pääosin peräisin Jockersin teoksesta Text Analysis with R for Students of Literature ( 2014). Olen soveltanut tutkimusmenetelmiä Pentti Haanpään 1930-luvun pula-ajan romaaniin Isännät ja isäntien varjot. Perusteena teoksen valinnalle on se, että kyseistä teosta on tutkittu paljon ja siitä saa siten vertailuaineistoja digitaalisten tutkimustulosten testaamiseksi. Kaunokirjallisesta tekstistä pystyy tietokoneohjelmistojen avulla poimimaan seikkoja, jotka eivät välttämättä tule esiin teosta perinteisesti lukemalla ja analysoimalla. Eri tekstiyhteyksien välisessä analyysissä voi nousta tärkeäksi suorien (tai epäsuorien) lainausten, sitaattien ja alluusioiden havaitsemisen ohella myös semanttisten yhteyksien hahmottaminen. Topiikkimallinuksen tuloksissa nousevat esiin samat aiheet kuin kvalitatiivisessa kirjallisuudentutkimuksessa. R-kielen ohjelmakirjaston esimerkeillä voi puolestaan palastella tekstiä mielin määrin ja se on mahdollisuuden lisäksi selkeä uhka. Tilastollinen menetelmä kertoo tässä opinnäytteessä samaa kuin Haanpään tutkijatkin: romaanin henkilögalleria ja käytetyt sanalliset ilmaisut ovat miesvoittoisia. Taloudellinen toimeliaisuus ja väestön vaurauden lähde näkyvät romaanissa perinteisin painotuksin. Graafisisten tulosten avulla teoksesta voi muodostaa hyvin nopeasti erilaisia tulkintoja, joita tarvittaessa voi syventää muiden kvantitatiivisin metodien avulla. Digitaalisuus ja kvantitatiiviset metodit tuovat kirjallisuudentutkimukseen nopeutta, tarkkuutta ja toistettavuutta. Tutkijain havainnot näyttäytyvät aina samanlaisina samalla datalla, eivätkä ne ole sidoksissa subjektiivisiin näkemyksiin. Digitaalinen kirjallisuudentutkimus on tämän tutkimuksen tulosten valossa perinteisen kirjallisuudentutkimuksen oiva apuväline osaavissa käsissä. Siksi sen alkeita kannattaa esitellä, testata ja pohtia.