Browsing by Subject "prekariaatti"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2023)Tämä maisterintutkielma käsittelee valtio- ja yhteiskuntatieteiden yliopisto-opiskelijoiden työkokemuksia, opiskelijoiden töiden prekaariutta, sekä opiskelijoiden identiteettiä. Soveltaen Peter J. Burken identiteettiteoriaa, tutkielma kysyy tutkimuskysymyksinään 1) Millaisia identiteettejä yliopisto-opiskelijoilla on, ja kuinka työ niihin vaikuttaa, 2) Onko nuorten opiskelijoiden työkokemuksissa prekaarin työn piirteitä ja millaisia ne ovat, ja 3) miten prekaarius vaikuttaa nuoren itseymmärrykseen ja identiteettiin. Prekaarius on johdettu Guy Standingin prekariaatin käsitteen saamasta akateemisesta keskustelusta ja kritiikistä. Tutkielma on suoritettu haastattelututkimuksena, jossa haastateltiin viittä Helsingin yliopiston valtiotieteiden opiskelijaa, jotka olivat opintojensa ohessa ja aikana tehneet töitä ja harjoitteluita. Haastattelut toteutettiin helmikuun 2023 aikana. Haastateltavat olivat kaikki 18-30 -vuotiaita. Haastatteluaineistoa kertyi litteroituna 57 sivua. Haastattelut suoritettiin puolistrukturoituina, eli haastattelutilanteen tukena oli haastattelurunko (Liite 1), mutta haastattelutilanne haluttiin pitää keskustelunomaisena ja haastateltaville haluttiin mahdollistaa syventyminen itseään puhutteleviin teemoihin. Aineiston tulokset ja analyysi koostettiin käyttäen apuna koodaamista atlas.ti -ohjelmalla. Haastateltavien identiteeteistä oli tunnistettavissa työidentiteetti sekä opiskelijaidentiteetti. Työidentiteetti koettiin kuitenkin valtaosassa haastatteluja erillisenä opinnoista sekä omasta alasta, ja haastatteluiden perusteella työhistoriaa ei koettu tärkeäksi osaksi omaa alaa tai omaa uraa. Omalle identiteetille tärkeäksi koettiin myös kontekstista riippumattomat tekijät kuten kansallisuus, ikä tai luonteenpiirteet, ja näistä korostui erityisesti vierasmaalainen kansallisuus. Työkokemuksista oli tunnistettavissa prekaareja piirteitä, kuten töiden määräaikaisuus, kiireen ja tehostamisen tunne työpaikoilla sekä yleinen töiden epämielekkyys tai heikko side työyhteisöön ja työpaikkaan. Näillä piirteillä ei kuitenkaan vaikuta olevan vaikutuksia muihin identiteetteihin työn ulkopuolella, ja töitä koskevat kritiikit ja murheet koettiin osana töitä, jotka jäävät työpaikoille. Haastateltavien haaveet ja tavoitteet omalle uralle kuitenkin henkivät epäprekaareja piirteitä, kuten työn joustavuutta, itsenäisyyttä ja arvostusta.
-
(2020)Tässä tutkielmassa tarkastellaan työllisen syntyperän yhteyttä prekaariin työmarkkina-asemaan Suomessa. Prekaarilla työllä viitataan työnsosiologisessa keskustelussa epävarmuuteen, arvaamattomuuteen ja turvattomuuteen työssä, jossa on heikot luontaisedut ja lakisääteiset oikeudet. Uudenlaisen prekaarin työn syntyyn on vaikuttanut uusliberaaliksi globalisaatioksi kutsuttu työn ja talouden rakenteellisten muutosten kirjo, joka on johtanut työmarkkinoilla esimerkiksi kasvavaan vaatimukseen työntekijän joustavuudesta. Haavoittuvassa elämäntilanteessa olevat ihmiset saattavat olla työnantajan näkökulmasta houkuttelevia työntekijöitä prekaareihin töihin, joissa työntekijältä vaaditaan erityistä joustavuutta ja jotka mahdollistavat työvoiman helpomman kontrolloinnin. Ulkomailta uuteen maahan muuttaneet ihmiset ovat aiempien tutkimusten valossa tulomaan syntyperäiseen väestöön nähden yliedustettuina prekaareissa töissä. Siirtolaiset ajautuvat prekaareihin töihin esimerkiksi siksi, että he suostuvat tekemään töitä matalammalla palkalla ja huonommilla työehdoilla syntyperäiseen väestöön nähden. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, onko Suomessa pysyvästi asuva ulkomaalaistaustainen väestö tilastojen valossa syntyperäistä suomalaistaustaista väestöä prekaarimmassa työmarkkina-asemassa. Tämän lisäksi tutkielmassa selvitetään, millaiset taustatekijät ovat yhteydessä prekaariin työmarkkina-asemaan ulkomaalaistaustaisen väestön keskuudessa. Tutkielma linkittyy yhtäältä osaksi keskustelua suomalaisten työmarkkinoiden prekarisaatiosta, ja toisaalta työnsosiologiseen keskusteluun ulkomailta muuttaneen väestön tekemästä prekaarista työstä. Aineistona tutkielmassa käytetään vuosina 2014–2015 kerättyä Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi - eli UTH-kyselytutkimuksen aineistoa, joka on tutkimuksen ulkomaalaistaustaisen väestön otannan kattavuuden ansiosta toistaiseksi laajin Suomessa tehty kyseistä väestöä käsittelevä kyselytutkimus. Prekaari työ on tässä tutkielmassa operationalisoitu siten, että työllinen on prekaarissa työmarkkina-asemassa, mikäli hänen kohdallaan täyttyy vähintään kolme viidestä eri työelämän prekaarisuutta kuvaavasta kriteeristä. Ensisijaisen selittävän muuttujan eli syntyperän yhteyttä prekaaria työmarkkina-asemaa mittaavaan vastemuuttujaan tarkastellaan logistisen regressioanalyysin avulla, ja syntyperän yhteyttä elaboroidaan regressiomallissa vakioimalla demografisia ja sosioekonomisia muuttujia. Syntyperäryhmien välisiä eroja tarkastelevan mallin lisäksi taustamuuttujien yhteyksiä prekaariin työmarkkina-asemaan tarkastellaan osa-aineistossa, joka sisältää pelkän työllisen ulkomaalaistaustaisen väestön. Analyysien tulosten perusteella syntyperä on selkeässä yhteydessä prekaariin työmarkkina-asemaan: Suomessa vakituisesti asuva työllinen ulkomaalaistaustainen väestö on syntyperäistä suomalaistaustaista väestöä prekaarimmassa työmarkkina-asemassa, kun työllisen väestön demografiset ja sosioekonomiset tekijät on vakioitu. Työllisen ulkomaalaistaustaisen väestön keskuudessa muita suhteellisesti prekaarimmassa työmarkkina-asemassa ovat tulosten perusteella 15–29-vuotiaat, korkeakoulutetut sekä palvelu- ja myyntityöntekijöinä työskentelevät työlliset. Tämän tutkielman tulosten perusteella ulkomaalaistaustaisen työllisen sukupuoli, asuinalue, maahanmuuton syy, kielitaito, maassaoloaika ja taustamaaryhmä eivät ole tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä työmarkkina-aseman prekaarisuuteen. Tulos syntyperän ja prekaarin työmarkkina-aseman välillä havaitusta yhteydestä on linjassa aiemman työnsosiologisen tutkimuskirjallisuuden kanssa. Jotkin analyysien tulokset eivät kuitenkaan vastaa aiemman kirjallisuuden perusteella asetettuja hypoteeseja, mikä herättää kysymyksiä esimerkiksi vastesummamuuttujan validiteetista ja mahdollisista työmarkkina-aseman prekaarisuuteen vaikuttavista latenteista tekijöistä, jotka saattavat selittää syntyperän ja vastemuuttujan välillä havaitun yhteyden.
Now showing items 1-2 of 2