Browsing by Subject "sensorisen integraation häiriö"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2021)Tämän kvalitatiivisen kyselytutkimuksen tavoite oli ymmärtää aistiyliherkän lapsen vaatetukseen, tekstiilimateriaaleihin ja yksityiskohtiin, liittyviä haasteita arjessa. Aiemmat tutkimukset tekstiilimateriaaleista eivät ole käsitelleet aistiyliherkkiä lapsia, vaan muun muassa materiaalien tuntuominaisuuksia sekä tutkimuksia siitä, miten aikuiset tuntevat erilaiset tekstiilimateriaalit tai millaisia tunteita erilaiset materiaalit ihmisissä herättävät. Tutkimustiedolle aistiyliherkkien lasten vaatetuksesta kohderyhmänä olisi tarvetta. Tutkimuksen aineisto koostui 66 aistiyliherkän lapsen vanhemman vastauksesta. Heille lähe-tettiin nimettömästi kyselylomake Facebook ryhmän ”Aistiva- aistiyliherkän lapsen vanhemmat” kautta. Kyselylomakkeella selvitettiin avointen kysymysten avulla, millaisia materiaaleja lapsi kokee miellyttävänä ja mitkä materiaalit ja yksityiskohdat aiheuttavat lapselle epämiellyttäviä tuntemuksia. Aineisto käsiteltiin laadullisena sisällönanalyysina ja täydennettiin kvantifioinnilla, jolla saatiin selvitettyä, kuinka monta kertaa tietyt vastaukset mainittiin vastauslo-makkeissa. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että aistiyliherkät lapset kokivat miellyttävimmiksi materiaaleikseen puuvillan ja pehmeät materiaalit. Kovia ja jäykkiä vaatteita vältettiin ja villa nostettiin materiaaleista epämiellyttävämmäksi. Aistiyliherkät lapset toivoivat vaatteiden olevan mahdollisimman paljon saumattomia, pesulaputtomia ja väljiä, ilman vetoketjuja ja nappeja. Vastauksista ilmeni, että erilaisia vaatteita oli vaikea löytää kaupoista aistiyliherkille lapsille. Etenkin sopivien housujen, erilaisten ulkovaatteiden ja sukkien löytäminen oli haasteellista. Tulokset osoittivat, että aistiyliherkkien lasten tarpeisiin vastaaminen vaatesuunnittelussa olisi mahdollista, sillä esiin nousseet tarpeet vaatisivat melko pieniä muutoksia lastenvaatteisiin. Tutkimustulosten pohjalta voidaan todeta useita jatkotutkimus mahdollisuuksia. Aistiyliherkkien lasten äänen kuuleminen, vaatesuunnittelijoiden tiedon lisääminen ja erilaisten muiden tahojen, kuten toimintaterapeuttien kokemusten tutkiminen toisi aistiyliherkkien lasten arkeen paljon lisää tietoa ja ymmärrystä.
-
(2020)Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Sensorinen integraatio on prosessi, jossa aistitieto jäsentyy yksilölle käyttökelpoiseen muotoon. Saamme aistitietoa eri aistikanavista, jonka avulla pystymme hahmottamaan ympäristöämme sekä kehoamme. Sujuva aistitiedon käsittely luo perustan oppimiselle, vuorovaikutukselle ja käyttäytymiselle. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa, kuinka tietoisia integroiduissa erityisryhmissä työskentelevät varhaiskasvatuksen erityisopettajat ovat sensorisesta integraatiosta sekä hyödyntävätkö he tietoa pedagogisen toimintansa tukena. Päädyin rajaamaan tutkimusjoukoksi varhaiskasvatuksen erityisopettajat, sillä he ovat erityispedagogiikan asiantuntijoita ja heillä on laaja tietoisuus oppimiseen ja kehitykseen liitännäisistä teorioista. Tutkimuskysymykseni olivat: 1) Kuinka tietoisia kentällä työskentelevät varhaiskasvatuksen erityisopettajat ovat sensorisesta integraatiosta? 2) Millä tavoin hyödynnät sensorisen integraation tietoisuutta osana työtäsi? Menetelmät. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselylomake sisälsi avoimia kysymyksiä, jotka hakivat vastauksia tutkimuskysymyksiin. Lisäksi kyselylomake sisälsi taustatietoja kartoittavia kysymyksiä, kuten työkokemus integroidussa erityisryhmässä. Aineisto kerättiin Espoon kaupungin kunnallisten päiväkotien integroiduista erityisryhmistä ja niissä työskenteleviltä varhaiskasvatuksen erityisopettajilta. Aineiston analyysin toteutin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Redusoin eli pelkistin aineiston ja tämän jälkeen siirryin aineiston klusterointiin eli ryhmittelyyn ja etsin saadusta aineistosta eroja ja yhtäläisyyksiä. Tulokset ja johtopäätökset. Varhaiskasvatuksen erityisopettajien tietoisuuden tasot aiheesta vaihtelivat suuresti. Osa kuvasi menetelmään liittyviä piirteitä laajasti ja osan vastauksista heijastui menetelmän osittainen tietämys. Sensorisen integraation tietoisuudella ja työkokemuksella oli selkeä yhteys. Menetelmä tunnettiin paremmin kauemmin kentällä työskennelleiden keskuudessa. Sensorisen integraation menetelmä koettiin varhaiskasvatukseen soveltuvaksi ja vastauksissa näkyi pedagogisten keinojen nimeäminen arjen työvälineenä. Osa koki tietotasonsa olevan heikko menetelmän soveltamiseen.
Now showing items 1-2 of 2