Browsing by Subject "meritokratia"

Tavoitteet. Työn tavoitteena oli selvittää, millä tavoin korkeakoulutettujen työttömyydestä ja työllistymisestä mediateksteissä puhutaan. Työn lähtökohtana oli mediassa vuosien 2017-2018 vaihteessa käyty keskustelu työttömien aktiivimallista. Koska keskustelu painottui vahvasti ammatilliseen osaamiseen ja työssäoppimiseen, halusin tarkastella sitä, miten korkeakoulutetuista puhutaan tätä aiheeseen liittyen. Tutkimuskysymykset: 1. Korkeakoulutuksen suosion kasvu Suomessa vuosikymmenten varrella on johtanut koulutusinflaatioon. Miten käsitys koulutusinflaatiosta heijastuu työttömyyttä ja työllistymistä käsittelevissä teksteistä? 2. Koulutusjärjestelmää voidaan pitää meritokratian neutraalina mitta-asteikkona. Ajatellaanko Suomessa, että yksilön taidot, yrittäminen ja koulutus tuovat oikeutetusti mukanaan korkeamman statuksen ja tulot? 3. Taloudelliset intressit vaikuttavat useiden näkemysten mukaan yhä vahvemmin yksilöihin kohdistuviin koulutusvaatimuksiin. Millä tavoin tämä näkyy teksteissä korkeakoulutettujen työllistymisestä ja työttömyydestä puhuttaessa? Menetelmät. Analysoin korkeakoulutettujen työttömyyttä ja työllistymistä käsitteleviä Helsingin Sanomien uutistekstejä neljän kuukauden ajalta diskurssianalyysin keinoin. Pohjasin diskurssianalyysini suomalaisessa tutkimuskirjallisuudessa painotettuihin näkemyksiin diskurssianalyysin tekemisestä sekä Faircloughin kriittisen diskurssianalyysin lähtökohtiin. Aineistosta valikoitui yhteensä kuusi tekstiä analyysin kohteeksi. Tulokset ja johtopäätökset. Teksteistä nousi esiin kolme diskurssia: koulutusinflaation käsitystä torjuva diskurssi, meritokratiaa kyseenalaistava diskurssi sekä koulutuksen hyötyä ja taloudellisuutta korostava diskurssi. Aineistonkeruuaikana kirjoitettiin tutkimusaiheeseen liittyen kolmesta aihepiiristä: työttömien omaehtoisesta kouluttautumisesta, useamman korkeakoulututkinnon suorittamisesta ja tohtorien työllistymisestä. Toimittajien vahvana lähtöoletuksena kaikissa teksteissä oli, että koulutuksen tulee tuottaa konkreettista ja mitattavissa olevaa hyötyä ollakseen jollain tasolla hyväksyttävää. Käsitys koulutusinflaatiosta ja ymmärrys nykyajan kehityssuunnasta kouluttautua yhä enemmän ja korkeammalle puuttuivat pitkälti teksteistä. Myös meritokraattinen ajattelu joutui kyseenalaiseksi.