Browsing by Subject "kriittinen ajattelu"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2020)Tässä tutkimuksessa tarkastelen lasten tekemiä uutisia ja kriittisen ajattelun taitojen herättelyn mahdollisuuksia Monilukutaitoa Opitaan Ilolla (MOI) -kehittämisohjelman Uutiskirja-projektin aikana eräässä varhaiskasvatusryhmässä pääkaupunkiseudulla. Aiempien tutkimusten valossa on havaittavissa, että uutismedialla koetaan usein olevan haitallisia vaikutuksia lapsiin. Toisaalta tutkimukset osoittavat, että lapset ovat yllättävän taitavia säätelemään omaa mediasuhdettaan ja monet heistä jopa pitävät uutisista ja kokevat olevansa uutisten kohderyhmää. Uutisten tulkintaan vaikuttaa osaltaan myös kyky ajatella kriittisesti. Lasten kriittisen ajattelun taitojen on todettu näkyvän jo 3-4 vuoden iässä, joidenkin tutkimusten mukaan jopa vieläkin aiemmin. Käytin tutkimuksessani aineistoa, joka on kerätty eräässä varhaiskasvatusryhmässä keväällä ja alkukesällä 2019. Tutkimukseen osallistui ryhmästä kaksitoista 4-6 -vuotiasta lasta ja kaksi kasvattajaa. Uutiskirja-projektia ohjasi MOI-kehittämisohjelmassa tuotettu uutiskirjamateriaali, jonka pohjalta varhaiskasvatusryhmän kasvattajat ja MOI-kehittämisohjelman tutkijat suunnittelivat projektin aikana toteutettavan toiminnan. Aineistonkeruu suoritettiin kuutena päivänä viiden viikon aikana videoiden lapsiryhmän ja kasvatushenkilöstön toimintaa aamupiireissä ja ryhmätyöskentelyn aikana. Lapset liittivät uutiskirjaan uutisia valokuvina ja piirroksina. Tutkimuksen kannalta mielenkiintoisimpia olivat lasten piirtämät uutiskuvat. Niistä voidaan päätellä, että lapset piirtävät uutisia tutuista aiheista, kuten omista leluistaan ja läheisistä ihmisistä. Osa lasten uutisista oli mielikuvituksen tuotteita, joille oli tyypillistä se, että ne muokkautuivat vielä tekoprosessin aikana. Lasten kriittisen ajattelun kehittymisen mahdollisuuksia tutkin tarkastelemalla kasvattajien esittämiä ajattelua herätteleviä kysymyksiä. Käyttämäni videoaineiston perusteella voidaan huomata, että kasvattajat käyttävät aktiivisesti erilaisia kysymyksiä herätellessään lapsia pohtimaan toimintaansa ja sen merkitystä. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää, kun pyritään ymmärtämään lasten käsityksiä uutisista. Uutiset näyttäisivät näiden tulosten valossa olevan monille lapsille vielä melko etäinen käsite, eikä heillä näyttäisi olevan selvää käsitystä siitä, että uutiset perustuvat todellisiin tapahtumiin. Tutkimukseni tulosten perusteella kriittisen ajattelun taitojen herätteleminen näyttäisi olevan vahvasti sidoksissa ryhmän kasvattajien luomaan toimintakulttuuriin, joka pyrkii antamaan tilaa lasten ajattelulle. Aineistossani lasten ajattelua edistettiin kasvattajien esittämillä kysymyksillä, jotka auttoivat lapsia miettimään toimintansa perusteluita ja merkitystä.
-
(2020)Aims. The aim of this study was to describe how the tri-process theory of rational thinking outlines the reflective mind and the measures that have been used to study it. Based on the theory, the modes of human information processing can be divided into the type 1 autonomic and implicit processes, and to the type 2 thinking processes that are more cognitively taxing and challenging. Type 2 processes enable logical and critical thinking. The type 2 processes can be further divided into the algorithmic mind and the reflective mind. While the algorithmic mind enables logical reasoning, the reflective mind operates between the autonomic and the algorithmic minds, overseeing the autonomous thoughts and transferring the information processing to the algorithmic mind when necessary, and overriding the autonomic responses when needed. Until now, the reflective mind has been studied through self- report measures related to thinking dispositions and through problem-solving tasks. This review describes and evaluates the measures of need for cognition, actively open-minded thinking and cognitive reflection test, and the findings from previous studies based on them. Methods. The review is based on the tri-process theory of rational thought, and the literature of the need for cognition, actively open-minded thinking and the cognitive reflection test. Conclusions. Based on this study, the reflective mind has been previously studied with a diverse set of measures that reflect its definition. The functioning of the reflective mind revolves around the attitudes related to knowledge, beliefs, motivation, general knowledge, and its activity in situations that require reasoning. The measures mentioned in this study cover most of these elements, but they do not comprise the effect that general knowledge and beliefs about the world have on the reflective mind. In the future, it would be beneficial to utilize also measures that take into account the lacking perceptions people have about the phenomena of the surrounding world.
Now showing items 1-2 of 2