Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Issue Date

Sort by: Order: Results:

  • Martiskainen, Aada (2025)
    Tutkielman tarkoituksena oli tarkastella kodin sosioekonomisen aseman ja kodin lukuympäristön vaikutuksia peruskouluikäisten lasten lukutaitoon. Aiempien tutkimustulosten perusteella tiedetään, että sekä kodin sosioekonominen asema että lukuympäristö vaikuttavat lapsen lukutaitoon. Tämän tutkielman tavoitteena olikin selvittää, millainen ja kuinka merkittävä tämä vaikutus on ja kuinka se ilmenee peruskoulun eri vaiheissa. Tutkielman tutkimusmenetelmänä toimi kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka keinoin tutkimustuloksia analysoitiin ja vertailtiin kriittisesti. Tutkimusaineistona käytettiin tutkimuksia, jotka havainnoivat lapsen lukutaitoa kiinan, englannin ja suomen kieliympäristöissä. Tutkielman tulokset osoittivat, että kodin korkeampi sosioekonominen asema korreloi positiivisesti lapsen paremman lukutaidon kanssa. Vahvin yhteys kodin sosioekonomisella asemalla ja lapsen lukutaidolla oli peruskoulun ensimmäisillä luokilla, mikä viittaa varhaislapsuudessa saadun tuen ja lukemaan oppimista edistävien resurssien merkitykseen varhaislapsuudessa. Sosioekonomisen aseman tekijöistä vanhempien korkeampi tulo-, koulutus- ja ammattitaso olivat kaikki yhteydessä lapsen korkeampaan lukutaidon tasoon. Tuloksista ilmeni myös lukuympäristön olevan yhteydessä lapsen lukutaitoon peruskoulun kaikissa vaiheissa. Vaikutusta oli niin lukuympäristön fyysisillä tekijöillä, kuten kodin kirjojen määrällä, kuin myös asenteisiin ja tapoihin liittyvillä tekijöillä, kuten lapsen ja vanhemman yhteisillä lukuhetkillä. Erot tarkasteltujen ikäluokkien välillä näkyivät lähinnä siinä, mitkä lukutaidon osa-alueet paranivat suotuisamman lukuympäristön myötä. Sekä kodin lukuympäristöä että sosioekonomista asemaa tarkastellessa tulokset olivat vastaavia kieli- ja kulttuurikontekstista riippumatta. Kaiken kaikkiaan tuloksissa korostui perheen roolin merkitys lapsen lukutaidon kehityksessä. Tulokset kannustavat erityisesti sosioekonomisesti haavoittuvassa asemassa olevien perheiden tukemiseen sekä kielellistä kehitystä ja lukutaitoa tukevan lukuympäristön rakentamiseen.
  • Nordman, Teresa (2025)
    Tavoitteet. Ihmisen toiminta on vaikuttanut ympäristöön niin voimakkaasti viimeisen kolmen vuosisadan aikana, että voidaan puhua antroposeenista, eli ihmisen ajasta. Ilmastokriisin kiihtyessä on kouluissa pyritty vastaamaan ihmiskeskeisen geologisen aikakauden tuomiin haasteisiin ekososiaalisen sivistyksen keinoin. Ekososiaalinen sivistys korostaa ihmisen ja muun-kuin-ihmisen välistä kestävää yhteyttä erottamattomana osana koulujen arvoperustaa. Ekososiaalinen sivistysajattelu on saanut kasvatustieteellisessä tutkimuksessa nimen ekososiaalinen kasvatus. Etenkin 2020-luvulla ekososiaalisesta kasvatuksesta on tehty enenevissä määrin tutkimusta. Koska ekososiaalisen kasvatuksen tutkimus on tuoretta, on se jokseenkin hajallaan ja vaikeasti jäsenneltävissä. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on koota yhteen ekososiaalisesta kasvatuksesta tehtyä tutkimusta ja tarkastella sitä, millaisia asioita ekososiaalisesta kasvatuksesta on tutkittu. Tämän lisäksi tutkielman tavoitteena on tutustua tutkimuskirjallisuuden ehdotuksiin ekososiaalisen kasvatuksen käytännön sovelluksista. Menetelmät. Tämä kirjallisuuskatsaus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto kerättiin kahdesta tietokannasta; Helkasta ja EBSCO:sta. Tietokannasta tutkimusaineisto kerättiin hakusanoilla “Ekososiaalinen sivistys” OR “ekososiaalinen kasvatus” OR “Ecosocial education”. Tämän lisäksi aineistoa täydennettiin lähdeluettelosta löytyneillä artikkeleilla. Tutkielmassa oli mukana 11 ekososiaalista kasvatusta käsittelevää vertaisarvioitua tieteellisiä tutkimusartikkeleita. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla, jonka tuloksena aineistoista tunnistettiin kolme pääteemaa. Tulokset ja johtopäätökset. Ekososiaalisen kasvatuksen kentällä on tutkittu etenkin ekososiaalista näkökulmaa sosialisaatioon kasvatuksessa. Toinen tutkimuksissa toistunut teema oli ihmisen omaan kokemusmaailmaan liittyvät näkökulmat. Tämä piti sisällään individuaation ja autonomian näkökulman. Ekososiaalisen kasvatuksen käytännön sovellusten saralla taidekasvatuksen keinot nousivat vahvasti keskiöön. Tämän lisäksi tutkimuksissa korostettiin opettajan aktiivista ja asiantuntevaa roolia ekososiaalisen kasvatuksen toteutuksessa.
  • Heikkinen, Reeta (2025)
    Lastenkirjallisuus on lapsille väylä oppia yhteiskunnan asenteista ja arvoista, joten on tärkeä tietää, minkälaista sanomaa kirjallisuus välittää lapsille. Tutkimukseni tarkoituksena oli selvit-tää vammaisuuden representaatiota lastenkuvakirjallisuudessa. Suomessa aihetta ei ole juu-rikaan tutkittu, mutta kansainvälisesti aihetta on tutkittu enemmän. Tutkimuksen tehtävä oli selvittää ja analysoida vammaisuuden representaatiota lastenkuvakirjallisuudessa. Tutkimusaineisto koostui viidestä lastenkuvakirjasta, joissa oli hahmo tai hahmoja, joilla on jokin vamma. Tutkimusaineistoni keräsin Helmet-kirjastoista. Käytin apunani hakukoneita, sekä Tampereen yliopiston luomaa ” Ainakin sata sanaa – Lastenkirjoja erityisyydestä ja erityislapsista” -esitettä. Tutkimukseni on laadullinen tutkimus, sillä tutkin ja analysoin aineistoja. Tutkimuksessani analyysimenetelmänä oli aineistopohjainen sisällön analyysi, sillä analyysini pohjautui lasten kuvakirjoihin. Analysoin tutkimuksessani kirjojen tekstin ja kuvituksen luomaa kokonaiskuvaa vammaisuudesta. Aineistosta vammaisuutta kuvatessa nousi kaksi teemaa: 1. Vammaisuus kuvattiin normina ja 2. Vammaisuutta ihmeteltiin. Vammaisuutta ei määritelty kaikissa aineistoissa, vaan se oli lukijan tulkinnan varassa. Aineistoissa vammaisuudella oli eriäviä rooleja, osassa kirjoista vammaisuus oli pääteema ja osassa pääteltävissä pelkästään kuvituksen avulla. Kirjoissa, jossa vammaisuus nähtiin normina, vammaisuutta ei yleisesti määritelty. Näissä kirjoissa kuvitus saattoi olla ainut merkki vammaisuudesta. Ihmetystä aiheuttaneissa kirjoissa viimeistään loppuratkaisussa suhtautuminen vammaisuutta kohtaan oli jo positiivinen. Kokonaisuudessaan positiivinen representaatio kirjoissa, kertoo yhteiskunnan positiivisemmasta suhtautumisesta vammaisuuteen. Aineistoni kirjat ovat kaikki julkaistu viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kirjallisuus tarjoaa lapsille mahdollisuuden tutustua vammaisuuteen ilmiönä ja oppia uutta erilaisuuden arvokkuudesta.
  • Mehtonen Magnúsdóttir, Salka (2025)
    Tarkastelen tutkimuksessani, millaista myötätunto on varhaiskasvatuksessa, sekä miten myötätuntoa tuetaan. Tutkimukysymykset ovat seuraavanlaiset: Millaista myötätunto on varhaiskasvatuksessa? Sekä: Miten myötätuntoa tuetaan varhaiskasvatuksessa? Myötätunto on nouseva ilmiö varhaiskasvatusta koskevissa tutkimuksissa, jota on tutkittu esimerkiksi: myötätuntotekojen rakentumisen näkökulmasta (Salmi, Rajala & Lipponen, 2022) ja myötätuntoisen kosketuksen merkityksen näkökulmasta (Cekaite & Bergnehr, 2018). Näissä molemmissa tutkimuksissa, kuten monessa muussakin on korostunut myötätunnon tärkeys. Aikaisemmassa tutkimuksessa on vahvistettu, kuinka vähäistä myötätuntoon liittyvä tutkimus on varhaiskasvatuksessa (Lipponen, Rajala & Hilppö, 2018). Tutkimusmenetelmänä tässä tutkimuksessa toimi haastattelumenetelmä ja tarkemmin teemahaastattelu. Haastateltavia haettiin sähköpostitse infokirjeellä. Tutkimukseen osallistui kaksi haastateltavaa, joista molemmilla on kasvatustieteiden tutkinto. Toisella haastateltavalla oli varhaiskasvatuksen opettajan tutkinnon lisäksi varhaiskasvatuksen erityisopettajan lisätutkinto. Haastattelut pidettiin päiväkodissa joulukuussa 2024. Haastatteluiden kesto oli yhteensä 52 minuuttia (21 ja 31 minuuttia) ja litteroinnin jälkeen tekstiä kertyi 13 sivullista. Aineisto analysoitiin teema-analyysillä ja muodostetuista teemoista luotiin taulukko ylä- ja alateemoista. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että myötätunto on varhaiskasvatuksen arjessa vahvasti läsnä ja sitä näkyy arjen monissa tilanteissa. Lohdutustilanteissa nousee myötätunnon merkitys vahvasti esille, jossa korostuu myös sensitiivinen toiminta ja lähestyminen. Myötätuntoa tuetaan arjen erilaisissa tilanteissa, joissa varhaiskasvattajan mallintaminen ja sanoitus on erityisen tärkeässä roolissa. Myötätuntoa tuetaan myös suunnitellussa toiminnassa tukemalla siihen liittyviä alueita. Toimintaa ei kuitenkaan suunnitella niin, että tavoitteena olisi suoraan tukea myötätuntoa.
  • Makar, Kristiina (2025)
    Lasten ja nuorten mielenterveyttä on tutkittu runsaasti, mutta mielenterveyden edistämisestä alakoulussa on niukasti aineistoa. Mielenterveyden edistäminen koulussa on yhä enemmän pinnalla ja pitkään nousussa olleiden mielenterveysongelmien takia aihe on tärkeä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet erityisesti opettajalla ja kouluviihtyvyydellä olevan merkitystä oppilaiden hyvinvointiin koulussa. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää opettajankoulutuksen ja opettajan tarjoaman tuen merkitystä mielenterveyden edistämiseksi alakoulussa. Tutkielman tutkimuskysymys muodostui henkilökohtaisesta kiinnostuksesta aihetta kohtaan. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus tarjoaa monipuolisen menetelmän kirjallisuuden käyttöön. Tutkielman aineisto koostuu niin kotimaisista kuin ulkomaisista kirjallisuuksista ja tutkimuksista. Aineistonhaku on suoritettu erilaisista tietokannoista, kuten Google Scholarista. Hakusanoina aineistonkeruussa käytettiin esimerkiksi alakoulu, mielenterveys, opettaja, tunne- ja vuorovaikutustaidot, opettaja-oppilassuhde. Tutkielman tulokset osoittivat opettajankoulutuksella ja opettajan tarjoamalla tuella olevan merkittävä rooli mielenterveyden edistämisessä alakoulussa. Tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat tärkeä osa opettajan ammattia ja niitä hyödynnetään jokaisena päivänä. Mielenterveysosaamisen merkitys on suuri ja sitä tarvitaan runsaasti. Suurella osalla opettajista mielenterveys- sekä tunne- ja vuorovaikutustaito-osaaminen ei vastaa nykypäivän oppilaiden tarpeita. Keskeiseksi kehityskohteeksi nousi molemmilla osa-alueilla täydennyskoulutukset sekä niiden kehittäminen siten, että ne eivät kuormita opettajia entisestään. Opettajan tar-joaman tuen merkityksestä saatiin selville sen olevan keskeinen osa oppilaiden hyvinvointia sekä toimivia, positiivisia opettaja-oppilassuhteita. Positiivinen opettaja-oppilassuhde taas lisää kouluun sitoutumista, koulumenestystä, kouluviihtyvyyttä sekä madaltaa oppi-laan kynnystä hakeutua avun piiriin mielenterveyshaasteiden ilmetessä.
  • Säikkä, Keijo (2025)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten musiikin ryhmämuotoiset interventiot esikoulussa ja alakoulussa vaikuttavat tutkimuskirjallisuuden mukaan kielellisten valmiuksien kehittymiseen sekä toiminnanohjauksen taitojen vahvistumiseen. Näitä musiikin siirtovaiku tuksia on tutkittu viime vuosikymmeninä laajasti, mutta lähinnä aktiivisen musiikinharrastami sen näkökulmasta. Mielenkiinto viimeisimpien vuosien aikana on kohdistunut myös matalan kynnyksen musiikkitoimintaan, jolla tarkoitetaan koulussa tai esikoulussa toteutettavaa ryh mämuotoista musiikinopiskelua. Tässä tutkimuksessa näkökulma suuntautuu juuri näihin koulussa ja esikoulussa toteutettuihin interventioihin ja niistä saatuun tutkimusnäyttöön. Aihe koskettaa myös yhteiskunnallista koulukeskustelua, sillä esimerkiksi painotetun musiikinope tuksen luokkia ollaan vähentämässä ja musiikin aineenopettajien roolia peruskoulun opetuk sessa kaventamassa. Lisäksi yhteiskunnalliseen keskusteluun on noussut lukutaidon heikke neminen sekä toiminnanohjauksen taitojen heikentyminen, jonka osoittavat esim. lisäänty neet ADHD-diagnoosit. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, voivatko lisätty musiikki ja sen siirtovaikutukset edistää oppilaan oppimista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tutkimuksen menetelmänä toimii integroiva kirjallisuuskatsaus ja metodina aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Varsinainen tutkimusaineisto koostuu esikoulu- ja kouluikäisille toteutetuista interventiotutkimuksista. Kirjallisuuskatsaus painottuu satunnaistettuihin interventiotutkimuk siin sosioekonomisen perhetaustan ja aiemman harrastustaustan vaikutusten minimoiseksi. Tutkimus osoitti, että musiikin lyhytkestoisillakin interventioilla on suuri vaikutus lapsen kielel listen valmiuksien kehittymiseen. Toiminnanohjauksen taitojen osalta tutkimuksessa ilmeni ristiriitaisuuksia, mutta useat pidemmän aikavälin interventiot osoittivat merkittävää kehitystä myös lapsen toiminnanohjauksen taidoissa. Kiistanalaisia tutkimustuloksia löytyi musiikin ja älykkyyden välisistä yhteyksistä sekä sosioemotionaalisten taitojen ja musiikin kausaalisesta yhteydestä.
  • Vilja, Juliette (2025)
    Tavoitteet. Tutkielman tarkoituksena on kuvata, analysoida ja tulkita vertaisryhmämentoroin-nin ja työyhteisötaitojen välistä yhteyttä organisaatiokontekstissa. Tutkielma tarkastelee, mi-ten vertaisryhmämentorointi edistää ryhmän vuorovaikutustaitoja ja millainen merkitys niillä on työyhteisön toimivuuden ja yhteistyön kannalta. Tutkimuksen teoreettinen tausta rakentuu mentoroinnin, vuorovaikutustaitojen ja yhteisöllisen oppimisen keskeisten teemojen ympärille. Tutkimuskysymyksenä on: Miten ryhmän vuorovaikutustaidot ilmenevät ja kehittyvät organi-saatiossa tapahtuvassa vertaisryhmämentoroinnissa? Menetelmät. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka tarkoitukse-na on koota ja analysoida olemassa olevaa kirjallisuutta vertaisryhmämentoroinnista ja vuo-rovaikutustaidoista. Aineisto koostuu vertaisarvioiduista tutkimusartikkeleista, jotka on haettu EBSCO-, ERIC- ja ResearchGate-tietokannoista vuosilta 2013–2024. Aineiston valinnassa painotettiin ajankohtaisuutta ja tutkimuskysymykseen liittyviä teemoja. Analyysissä hyödyn-nettiin sisällönanalyysin periaatteita, joiden avulla aineistosta tunnistettiin keskeiset vuorovai-kutustaitoihin liittyvät elementit vertaisryhmämentoroinnissa. Tulokset ja johtopäätökset. Tulokset osoittavat, että vertaisryhmämentorointi edistää työyh-teisön vuorovaikutustaitoja monipuolisesti. Keskeisiä esiin nousseita taitoja ovat aktiivinen kuuntelu, dialogin ylläpito ja tasavertainen osallistuminen. Lisäksi tutkimukset osoittivat, että erimielisyyksien rakentava käsittely ja ryhmän sisäinen tuki ovat merkittäviä tekijöitä ryhmä-dynamiikan kehittämisessä. Vertaisryhmämentoroinnin havaittiin vahvistavan osallistujien kykyä toimia yhteistyössä ja edistävän organisaation kollektiivista oppimista. Johtopäätökse-nä esitetään, että vertaisryhmämentorointi on tehokas keino kehittää työyhteisötaitoja, mikä osaltaan tukee organisaatioiden toimivuutta ja vuorovaikutuskulttuurin vahvistumista.
  • Wahlgren, Jade (2025)
    Tavoitteet. Tutkielman tarkoituksena on kuvata, analysoida ja tulkita muuttuneen työelämän haasteita työhyvinvoinnin näkökulmasta. Tutkielmani keskittyy tarkastelemaan sitä, miten informaatio- ja viestintäteknologian käyttö työperäisiin tarkoituksiin ulottuu vapaa-ajalle ja millainen merkitys työperäisellä käytöllä voi olla hyvinvoinnille, etenkin työn ja vapaa-ajan rajan hallinnan ja palautumisen näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettinen tausta on rakennettu keskeisten teemojen ympärille, joita tässä tutkielmassa ovat työhyvinvointi sekä informaatio- ja viestintäteknologian käyttö työn välineenä. Menetelmät. Tutkielmassa hyödynnettiin menetelmänä narratiivista kirjallisuuskatsausta, joka mahdollisti aiheen laaja-alaisen kuvaamisen. EBSCO, Scopus ja EBSCOhost- tietokannoista valikoitui ennalta määriteltyjen kriteerien ja hakutermien avulla yhteensä kuusi vertaisarvioitua tutkimusartikkelia tutkielman aineistoksi. Aineiston laatua arvioitiin valintaprosessin aikana ja aineistoon pyrittiin valitsemaan mahdollisimman tuoreita tutkimuksia, kuitenkin aikaisintaan vuodelta 2017. Aineistosta poimittiin teemoittelun avulla tutkimuskysymyksiin vastaavat kohdat. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielman tulokset osoittivat, että muuttunut työelämä ja sen myötä yleistynyt työperäinen informaatio- ja viestintäteknologian käyttö on hämärtänyt työn ja vapaa-ajan rajoja merkittävästi. Tulokset nostivat keskiöön rajan hallinnan keinot ja tarpeen vastuun jakamisesta yksilön lisäksi myös organisaatioille. Palautumista tarkasteltaessa tulokset osoittivat, että työperäistä informaatio- ja viestintäteknologian käyttöä tulisi tarkastella korkeista työn vaatimuksista kumpuavana käytöksenä, eikä niinkään stressitekijänä. Lähtökohtaisesti työperäinen käyttö nähtiin palautumista heikentävänä, mutta joissain olosuhteissa myös palautumisen mahdollistavana tekijänä. Tutkielman rajoitteet tunnistettiin ja niiden pohjalta ehdotettiin jatkotutkimuksien aiheita.
  • Mykkänen, Maria (2025)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää piilo-opetussuunnitelman ja sen käytösodotusten ja vaatimusten ilmeneminen luokkahuoneessa, sekä miten ne vaikuttavat oppilaiden, joilla on ADHD, koulunkäyntiin, opettajan näkemykseen oppilaasta ja heidän väliseen vuorovaikutukseensa, oppilaan arviointiin ja opetukseen. Piilo-opetussuunnitelmalla tarkoitetaan sääntöjä, tapoja ja normeja, joita ei ole kirjattu viralliseen opetussuunnitelmaan, ja jotka oppilaan on hallittava virallisen opetussuunnitelman vaatimusten lisäksi menestyäkseen koulussa. Tutkimuskysymyksenä on “”Miten oppilaan ADHD:n liitettävä sekä piilo-opetussuunnitelman käytösodotusten vastainen käytös määrittelee opettajan käsitystä oppilaasta ja miten tämä käsitys ohjaa opettajan vuorovaikutusta, opetusta ja käytöstä oppilasta kohtaan?”. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että tieto ADHD:sta vaikuttaa oppilaan ja opettajan väliseen vuorovaikutussuhteeseen negatiivisesti sekä sen, että opettajan näkemys oppilaan kyvyistä ja käytöksestä vaikuttaa opettajan antamaan opetuksen laatuun. Tarkoituksena oli selvittää se, miten piilo-opetussuunnitelma vaikuttaa tämän kaiken taustalla. Tutkimuksessa aineistona käytettiin seitsemää englanninkielistä ja vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia. Aineistosta kuusi olivat kvantitatiivisia ja yksi kvalitatiivinen, ja kaikki sijoittuivat jonkinlaiseen luokkahuone- tai koulukontekstiin. Menetelmäksi valikoitui kuvaileva kirjallisuuskatsaus, tarkemmin ottaen integroiva kirjallisuuskatsaus, sillä se mahdollisti vapaamman suhtautumisen aineiston keruuseen. Analyysitapani oli aineistopohjainen analyysi, sillä aineisto valittiin tutkimuskysymyksien mukaan eikä analyysia ohjannut mikään tietty teoria. Tutkimuksen kohteena olivat oppilaat, joilla on ADHD, ADHD:hen liitettävää käytöstä tai ADHD:n liitettäviä temperamenttipiirteitä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että oppilailla, joilla on ADHD, oli muihin verrattuna konfliktitäyteisempi ja huonompi vuorovaikutussuhde opettajan kanssa, sillä opettajan käsitys oppilaan ADHD:sta ja oppilaan piilo-opetussuunnitelman vaatimusten vastaisesta käytöksestä vaikutti negatiivisesti hänen näkemykseensä oppilaasta sekä oppilaan opetettavuudesta. Tämän vuoksi oppilas sai enemmän korjaavaa palautetta ja huonompaa opetusta opettajalta. ADHD on siis oppilasta määrittävä tekijä opettajan näkökulmasta.
  • Kuokkanen, Toni (2025)
    Tutkimuksessa tarkastellaan erään yksityisen koulutusorganisaation esihenkilöiden ammatillista identiteettiä. Tavoitteena on haastattelujen avulla selvittää, millaisia merkityksiä esihenkilöt liittävät heidän ammatilliseen identiteettiinsä vaikuttaneisiin tekijöihin. Tutkimuksessa peilataan koko työuran kokemuksia, mutta keskitytään erityisesti nykyiseen esihenkilön työhön. Ammatillinen identiteetti määritellään tässä tutkimuksessa teorian pohjalta dynaamiseksi ja kehittyväksi kokonaisuudeksi, jossa yhdistyvät yksilön omat ominaisuudet, kuten minäpystyvyys ja toimijuus, sekä työyhteisön ja organisaation tarjoamat mahdollisuudet ja sosiaaliset rakenteet. Tutkimuksessa hyödynnetyt aiemmat tutkimukset käsittelevät opettajien ammatillista identiteettiä sekä johtajien johtajaidentiteettiä. Tutkimus on toteutettu laadullisen tutkimuksen menetelmin, ja aineisto on muodostettu haastattelemalla kolmea kohdeorganisaation esihenkilöä, jotka toimivat opettajien esihenkilöinä. Empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla ja aineiston analysoinnissa hyödynnettiin sisällönanalyysiä. Tutkimustulokset osoittivat, että esihenkilöt tunnistivat kaikista käsitellyistä teemoista keskeisiä tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet heidän ammatillisen identiteettinsä muotoutumiseen. Esihenkilöiden vastauksissa korostuivat roolimallien ja vertaistuen tärkeys sekä vuorovaikutteisen työyhteisön ja jaettujen arvojen merkitys. Identiteetin muotoutuminen näyttäytyy dynaamisena prosessina, jossa yksilön toimijuus ja organisaation sosiaaliset rakenteet ovat keskeisiä. Tutkimuksen keskeisimmissä tuloksissa korostuu yksilöiden omat ominaisuudet ja lähellä olevan työyhteisön merkitys. Haastateltavat mieltävät esihenkilön roolin merkittäväksi osaksi ammatillista identiteettiään, jossa työyhteisöstä saatu palaute saa aikaan esihenkilön oman työn ja ammatillisen kehityksen jatkuvaa arvioimista.
  • Salvén, Sara (2025)
    Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten tyttöjen ja vulvallisten sukuelimistä ja seksuaalisesta nautinnosta kerrotaan yläkoulun terveystiedon oppikirjassa vuodelta 2024. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että vulvallisten nautintoa ei ole tuettu riittävästi terveystiedon oppikirjoissa esimerkiksi jättämällä mielihyvän kannalta olennainen klitoris esittelemättä tai kertomalla rajoittuneita käsityksiä seksiakteista tai tyttöjen seksuaalisesta toimijuudesta. Taustakontekstina tutkimukselle on tyttöjen historiallisesti huonompi asema seksuaalioikeuksien, nautinnon ja niitä tukevan tiedon suhteen. Menetelmät. Toteutin laadullisen tutkimuksen, jossa tutkin empiirisesti Sanoma Pron kustantamaa yläkoulun terveystiedon oppikirjaa Lähde 7–9 Terveystieto (OPS 2016, painos 2024). Käytin kriittisen diskurssianalyysin menetelmää, jossa havainnoin sanavalintojen ja sanomatta jätettyjen tietojen merkitystä tyttöjen ja vulvallisten nautinnolle ja ymmärrykselle omista sukuelimistään. Diskurssianalyysia pohjustaa sosiaalisen konstruktivismin teoriasuuntaus, jonka mukaan todellisuus rakentuu sosiaalisissa ja kielellisissä käytänteissä. Painotin analyysia tyttöjen ja vulvallisten seksuaalisen hyvinvoinnin kannalta ongelmallisiin sisältöihin, joita vertasin pojista ja miestyypillisistä kehoista kerrottaviin tietoihin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimassani oppikirjassa Lähde 7–9 Terveystieto ei ollut aiempiin tutkimuksiin verrattuna yhtä ehdottomia narratiiveja tyttöjen nautinnosta. Oppikirjan voi kuitenkin nähdä ylläpitävän vulvallisten sukuelimistä koettavaa häpeää, joka estää heidän nautintoaan. Klitoris mainittiin, mutta sen rakennetta ei esitelty, vaikka niin tehtiin vastaavista miestyypillisistä sukuelimistä. Anatomisessa kuvassa klitoris näytettiin virheellisesti vain sen ulkoisina osina. Tekstissä ei kuvattu vulvan häpyhuulia tai niiden muutoksia murrosiässä toisin kuin peniksen ja kivesten osalta tehtiin. Vulvallisten kiihottumisnesteen alkuperää ei selitetty, mutta peniksellisen siemennesteen muodostuminen esiteltiin. Seksiaktien tai pornon määrittely ei tukenut tyttöjen nautintoa, mutta selitysten kapeus ei ollut sukupuolisidonnaista.
  • Markkanen, Saaga (2025)
    Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten vanhojentanssimekon ompeluprosessissa yhdistetään asiakkaan (tanssijan) toiveet ja ompelijan tekninen osaaminen, millaisia haasteita syntyy työn suunnittelussa ja toteutuksessa toiselle henkilölle, sekä kuinka tärkeää kommunikaatio on suunnittelu- ja ompeluprosessin onnistumisessa. Tutkimus toteutettiin seuraamalla ompeluprosessia neljän sovituskerran aikana ja haastattelemalla asiakasta jokaisen sovituksen lopussa. Menetelmät. Haastattelut toimivat tutkimuksen pääasiallisena aineistona. Jokaisen sovituksen jälkeen asiakkaalle esitettiin seuraavat kysymykset: 1. Tyytyväisyys mekon istuvuuteen ja ulkonäköön. 2. Näkemykset siitä, onko omat toiveet huomioitu. 3. Kokemukset mekon käytettävyydestä ja liikkumisen mukavuudesta. Aineisto analysoitiin teemallisen analyysin avulla, tunnistaen keskeiset teemat, kuten asiakkaan tyytyväisyys, kommunikaation merkitys ja käytännön haasteet. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin FEA-mallia (Functional, Expressive, Aesthetic), joka auttaa analysoimaan ja ymmärtämään vaatetuksen suunnitteluprosessia kolmen näkökulman kautta, joita ovat toiminnallisuus, ilmaisullisuus sekä esteettisyys. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimus osoitti, että vanhojentanssimekon onnistunut toteutus edellyttää tiivistä yhteistyötä ja jatkuvaa kommunikaatiota asiakkaan ja ompelijan välillä. Sovituskertojen aikana tapahtuva palautteenanto auttoi hienosäätämään mekkoa asiakkaan tarpeiden mukaiseksi, mikä korosti prosessin iteratiivisuutta. Ompelijan tekninen osaaminen ja kyky mukautua asiakkaan toiveisiin olivat avainasemassa lopputuloksen onnistumisessa.
  • Vilkuna, Elina (2025)
    Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten osallistava johtaminen vaikuttaa varhaiskasva- tuksen henkilöstön työhyvinvointiin. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että osallistava johtaminen lisää työntekijöiden autonomiaa, yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutuksen laatua, mikä parantaa työhyvinvointia erityisesti psyykkisesti kuormittavilla aloilla. Kirjallisuuskatsaus keskittyi analysoimaan osallistavan johtamisen käytäntöjä ja niiden vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa kattava kokonaiskuva siitä, miten osallistavaa johtamista voidaan hyödyntää työhyvinvoinnin edistämisessä varhaiskasvatuksen työyhteisöissä. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja sen integroivaa suuntausta hyödyntäen. Aineistona käytettiin kahdeksaa viimeisen 15 vuoden aikana julkaistua artikkelia, jotka käsittelivät osallistavaa johtamista, työhyvinvointia ja varhaiskasvatusta. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan teema-analyysin avulla, jossa keskityttiin tunnistamaan osallistavan johtamisen keskeisiä käytäntöjä ja vaikutuksia. Tulokset osoittivat, että osallistava johtaminen lisää työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia ja autonomiaa, vahvistaa yhteisöllisyyttä sekä tukee rakentavaa palautetta ja vuorovaiku- tusta. Nämä tekijät paransivat työntekijöiden sitoutumista, motivaatiota ja kokemusta työn merkityksellisyydestä. Haasteina tunnistettiin resurssien puute ja vastuun epätasainen jakautuminen, jotka voivat heikentää johtamistavan positiivisia vaikutuksia. Johtopäätöksenä todetaan, että osallistava johtaminen tukee työhyvinvointia varhaiskasvatuksen kontekstissa ja voi vähentää työvoiman vaihtuvuutta. Onnistunut toteutus edellyttää kuitenkin huolellista suunnittelua ja riittäviä resursseja. Tulevaisuudessa on tarpeen tarkastella johtamistavan pitkäaikaisia vaikutuksia ja vertailla sitä muihin johtamismalleihin.
  • Härkönen, Maria (2025)
    Tavoitteet. Tutkimuksessa tarkasteltiin, mitkä opetusmetodit motivoivat oppilaita varhaisessa vieraiden kielten opetuksessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös varhaisten vieraiden kielten opettajien pedagogisen osaamisen merkitystä oppilaiden motivoimisessa. Vieraita kieliä opiskellaan kouluissa vähenevissä määrin. Tämän takia on tärkeää selvittää, mitkä tekijät motivoivat oppilaita varhaisessa vieraiden kielten opetuksessa, jotta oppilaiden halukkuus opiskella vieraita kieliä säilyy tulevaisuudessakin. Tutkimuksessa esitellään oppilaita motivoi-via opetusmetodeja varhaisessa vieraiden kielten opetuksessa. Opettajan pedagogisen osaamisen merkitys varhaisessa vieraiden kielten opetuksessa tulee myös esitellyksi. Menetelmät. Tutkimus on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimus kartoittaa erilaisia oppilaita motivoiva opetusmetodeja varhaisessa vieraiden kielten opetuksessa sekä paneutuu opettajan pedagogisen osaamisen merkitykseen varhaisessa vieraan kielen ope-tuksessa. Tarkastelin niin englannin- kuin suomenkielisiä tutkimuksia. Aineisto kerättiin pää-osin englanninkielisiä hakutermejä käyttäen, mutta myös suomenkielisiä hakutermejä hyö-dyntäen. Aineistoa kerättiin eri tietokannoista. Tutkimus pyrkii antamaan mahdollisimman laa-jan yleiskuvan tutkittavasta ilmiöstä. Tulokset ja johtopäätökset. Varhaisen vieraan kielen opettajan pedagogiset taidot ovat keski-össä vieraiden kielten opetuksessa. Pedagogisiin taitoihin kuuluu opettajan heittäytymiskyky työhön ja varhaiskasvatuksen pedagogiset taidot. Opettajan tulee innostaa oppilaitaan ja olla halukas kehittämään omaa osaamistaan. Myös varhaisen vieraan kielen opettajan valitsemat opetusmetodit vaikuttavat ratkaisevasti oppilaiden motivaatioon. Motivoivia opetusmetodeja ovat muun muassa erilaiset pelit ja leikit, tarinoiden hyödyntäminen opetuksessa sekä rooli-leikit. Opetusmetodien tulee olla interaktiivisia, rohkaisevia ja niiden tulee olla oppilaiden ikä-tasolle kohdennettuja. Varhaisen vieraan kielen opettajan tulee ottaa oppilaiden persoonalli-suus, kyvykkyys ja erilaiset oppimistyylit huomioon opetusmetodeja valittaessa.
  • Koivu, Susa (2025)
    Tavoitteet. Tunteet ovat mukana kaikessa toiminnassamme. Tunteiden säätely vaikuttaa ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Hedelmällisin aika oppia tunne- ja itsesäätelytaitoja on alle kouluikäisenä, minkä vuoksi on merkityksellistä tutkia tunteisiin vaikuttavia tekijöitä varhaiskasvatuksen kontekstissa. Aihe on ajankohtainen, sillä tunnetaidot ovat puhuttaneet paljon viime vuosina ja ne ovat osa Varhaiskasvatussuunnitelman (2022) perusteita. Tunnekasvatuksen lisäksi, taidekasvatus nähdään osana lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Taiteen avulla lapsi voi tunnistaa, tarkastella ja nimetä omia tunteitaan. Tutkimuksen avulla haluttiin selvittää, mitkä tekijät nousevat esille 3–5-vuotiaiden lasten tunne- elämässä. Tunnistamalla lapsen tunteisiin vaikuttavia tekijöitä, tunnistetaan suoraan lapsen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä toimi laadullinen tapaustutkimus, jossa korostui kokemusnäkökulma. Tapaustutkimuksen avulla haluttiin selvittää lasten henkilökohtaisia kokemuksia ja käsityksiä tekijöistä, jotka aiheuttavat heille ilon, surun, vihan ja pelon tunteita. Tutkimukseen osallistui 17 lasta. Tutkimuksen aineisto koostui lasten tekemistä kuvataidetöistä sekä 8 lapsen haastatteluista. Aineistolle tehtiin aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Vastauksista etsittiin yhtäläisyyksiä ja niistä tuotiin esille, mitkä tekijät korostuivat ja toistuivat, vaikka käsiteltävä tunne vaihtui. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustuloksia tarkasteltiin neljässä eri kategoriassa: ilo-, suru-, viha- ja pelkotekijät. Kategorioissa huomattiin yhtäläisyyksiä ja samat tekijät toistuivat eri tunteissa. Tutkimus vahvisti, että taiteen avulla lapsi voi tarkastella, tunnistaa, nimetä ja tutkia tunteitaan. Tutkimustuloksissa havaittiin myös, että lasten piirroksilla on yhteys heidän arkitodellisuuteensa. Tuloksissa esiintyi asioita, joita lapset tekevät, kokevat ja tuntevat päivittäin yksin ja yhdessä muiden kanssa.
  • Andelin, Johannes (2025)
    Tavoitteet. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten positiivinen pedagogiikka voisi hyödyttää pedagogista johtamista varhaiskasvatuksessa sekä miten nämä hyödyt voisivat näkyä tai miten niitä voisi hyödyntää käytännössä. Keskeisenä teoriana käytettiin Seligmanin PERMA-teoriaa. Kysymyksen asettelu syntyi, kun kiinnostuin positiivisesta psykologiasta, jonka kaut-ta löysin positiivisen pedagogiikan ja huomasin, miten vähän niitä hyödynnetään tietoisesti. Varhaiskasvatuksessa työskennellään jatkuvan paineen alla isojen lapsiryhmien kanssa ja monesti henkilöstövajeella. Tällöin pedagogisen johtamisen merkitys lisääntyy. Aiemmat tut-kimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että positiivisesta pedagogiikasta ja positiivisesta psyko-logiasta on hyötyä oppilaiden ja opettajien keskuudessa eri kouluasteilla. Tästä syystä halusin tutkia asiaa varhaiskasvatuksen näkökulmasta. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jota peilattiin PER-MA-teoriaan. Kirjallisuuskatsauksen narratiivin, positiviisen pedagogisen johtamisen, mukai-sesti aineistoksi valikoitui Wenströmin ym. tutkimus positiivisesta johtamisesta ammatillisten opettajien kontekstissa, E. Leskisenojan tutkimus PERMA-teorian hyödyntämisessä 6.-luokkalaisten opetuksen kontekstissa sekä E. Fonsénin väitöskirja pedagogisesta johtami-sesta. Aineisto analysoitiin aineistolähteisen sisällönanalyysin menetelmää hyödyntäen. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimus osoitti, että positiivisesta psykologiasta ja positiivisesta johtamisesta sekä positiivisesta pedagogiikasta on ollut hyötyä. Kaikissa tapauksissa tekijät ovat olleet yhteneväisiä inhimillisiä tekijöitä, kuten yhteisöllisyys, merkityksellisyys ja sitou-tuminen, ilo ja onnellisuus. Näistä tekijöistä päätellen uskaltaa todeta, että tämän kaltaiset hyödyt ovat niin perustavanlaatuisia, että ne ovat toistettavissa myös varhaiskasvatuksen kontekstissa positiivisella johtamisella. Positiivista pedagogiikkaa hyödynnetään jo esimer-kiksi vahvuuksia tukemalla, sopivalla haastavuustasolla sekä tiimipalaverien muodossa. Tie-toisempi hyödyntäminen voisi tuoda uutta, kehittävää näkökulmaa varhaiskasvatuksen joh-tamiseen.
  • Rossow, Sofia (2025)
    Tavoitteet: Pitkittynyt kipu on maailmanlaajuinen terveysongelma, jota voidaan tarkastella biopsykososiaalisena ilmiönä. Jotta pitkittyneen kivun psykososiaalista hoitoa voidaan kehittää, on tärkeää ymmärtää pitkittynyttä kipua ylläpitäviä mekanismeja. Pitkittyneen kivun biopsykososiaalisen mallin mukaan kognitiivisen prosessoinnin vinoumat ovat yksi pitkittynyttä kipua ylläpitävistä tekijöistä. Tässä katsauksessa tarkastellaan tarkkaavaisuus-, tulkinta- ja muistivinoumia pitkittynyttä kipua kokevilla henkilöillä. Tämän katsauksen tavoitteena oli selvittää, millaista näyttöä on erilaisista kognitiivisen prosessoinnin vinoumista pitkittynyttä kipua kokevilla henkilöillä. Menetelmät: Tutkimuskirjallisuus haettiin PubMed tietokannasta. Hakutermeinä käytettiin termiä ”chronic pain” yhdistettynä termeihin ”cognitive bias*”, ”attentional bias*”, ”interpretation bias*” ja ”memory bias*”. Mukaan otettiin vuodesta 2020 eteenpäin julkaistuja vertaisarvioituja artikkeleita. Tulokset ja johtopäätökset: Kirjallisuuskatsauksessa löytyi näyttöä siitä, että pitkittynyttä kipua kokevilla on enemmän kipuun liittyviä tarkkaavaisuus- ja tulkintavinoumia kuin terveillä verrokeilla. Erityisen vahvaa näyttöä löytyi tulkintavinoumien esiintymisestä pitkittynyttä kipua kokevilla, eli pitkittynyttä kipua kokevilla havaittiin taipumusta tulkita monitulkintaiset ärsykkeet kipuun liittyviksi. Ainoassa katsaukseen valikoituneessa pitkittäistutkimuksessa tulkintavinoumien havaittiin olevan yhteydessä siihen, että akuutti kipu muuttui pitkittyneeksi kivuksi. Tämän perusteella vaikuttaa siltä, että tulkintavinoumien muokkaamiseen pyrkivistä interventioista voisi olla hyötyä pitkittynyttä kipua kokeville potilaille. Aiheesta tarvittaisiin vielä lisää pitkittäistutkimusta, jotta saataisiin tietoa kognitiivisten vinoumien ja kivun pitkittymisen syy-yhteyksistä.
  • Sten, Ida (2025)
    Tavoite. Raskaudenaikainen stressi voi vaikuttaa lapsen kehitykseen pitkäkestoisesti aina varhaislapsuudesta myöhäiseen aikuisuuteen saakka. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin, miten raskaudenaikainen stressi ja vanhemmuuskäyttäytyminen vaikuttavat lapsen ulospäin ja sisäänpäin suuntautuviin käyttäytymisoireisiin. Keskeinen tutkimuskysymys koski vanhemmuuden laadun mahdollista roolia raskaudenaikaisen stressin vaikutusten moderoijana ja sisään- ja ulospäin suuntautuvien käyttäytymisoireiden ehkäisijänä. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto pohjautuu PubMed-tietokannan tutkimuksiin, joissa käsiteltiin raskaudenaikaisen stressin, vanhemmuuden ja lasten kehityksen välisiä yhteyksiä. Hakutermit sisälsivät vanhemmuuden laadun (esim. “sensitiivinen vanhemmuus”, “hoiva”), raskaudenaikaisen stressin (“raskaudenaikainen stressi”, “raskaudenaikainen ahdistus”) sekä lasten kehitys- ja käyttäytymisoireet (esim. “tunnesäätely”, “sisäänpäin suuntautuvat oireet”). Yhteenveto ja johtopäätökset. Tulokset tukevat prenatal programming of postnatal plasticity -hypoteesia, jonka mukaan raskaudenaikainen stressi voi lisätä lapsen herkkyyttä postnataalisille ympäristövaikutuksille. Positiivinen, sensitiivinen ja johdonmukainen vanhemmuus moderoi raskaudenaikaisen stressin ja ulospäin suuntautuvien oireiden välistä yhteyttä siten, että positiivinen vanhemmuus oli yhteydessä vähäisempiin ulospäin suuntautuviin oireisiin. Sisäänpäin suuntautuvien oireiden kohdalla tulokset olivat ristiriitaisempia ja viittaavat siihen, että näihin oireisiin voivat vaikuttaa erityisesti biologiset mekanismit, kuten kortisolitasojen muutokset. Tulokset korostavat varhaisten positiivista vanhemmuutta tukevien interventioiden merkitystä erityisesti ulospäin suuntautuvien käyttäytymisoireiden kehittymisen ehkäisemiseen niillä lapsilla, jotka ovat altistuneet raskaudenaikaiselle stressille.
  • Hellsten, Niko (2025)
    Avoimilla oppimisympäristöillä on pitkä historia, mutta ne ovat yleistyneet maailmalla viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, ja suomessa vuoden 2014 opetussuunnitelman jälkeen. Avoimet oppimisympäristöt ovat herättäneet keskustelua mediassa ja sosiaalisessa mediassa. Onkin siis tarve selvittää, että miten avoimissa oppimisympäristöissä opettavat opettajat ovat nämä tilat kokeneet. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia kokemuksia opettajilla on avoimissa oppimisympäristöissä opettamisesta. Tutkimus on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsausta varten on kerätty tutkimuksia Google Scholarista ja Helkasta. Hakusanoina on käytetty termejä ”open learning spaces,” ”flexible learning environments” ja ”innovative learning environments” yhdessä termin ”teacher experiences” kanssa. Mukaan on hakusanojen perusteella valikoitunut artikkeleita Uudesta Seelannista, Australiasta, Pohjoismaista, Yhdistyneestä Kuningaskunnasta ja Israelista. Tutkimusaineisto koostuu kahdestatoista artikkelista. Tutkimustulokset on jaoteltu alaotsikoittain tuloslukuun. Avoimista oppimisympäristöistä on saatu vaihtelevia tuloksia. Opettajilta on saatu positiivisia kokemuksia esimerkiksi niihin liittyvästä yhteisopettajuudesta sekä siitä, miten avoimet oppimisympäristöt mahdollistavat ja ohjaavat erilaiseen tapaan opettaa. Avoimiin oppimisympäristöihin liittyy kuitenkin myös haasteita. Näitä haasteita ovat olleet esimerkiksi tarve muuttaa tapaa opettaa, tarve sopeutua yhteisopettajuuteen ja yhteistyön lisääntymiseen sekä muut tiloihin liittyvät haasteet, kuten melu ja tilojen koettu sopimattomuus käyttötarkoitukseensa.
  • Lemberg, Thela (2025)
    Tiivistelmä - Abstrakt – Abstract Språklig sårbarhet är ett viktigt ämne att rikta uppmärksamheten mot, eftersom dess konsekvenser begränsar individens möjlighet till bland annat delaktighet och utveckling samtidigt som vi har ett behov av mångsidigare forskning på området. Genom ökad kunskap och medvetenhet hos lärare kan den språklig sårbarheten kompenseras för och därmed minskas betydligt (Bruce et al., 2016). Syftet med denna avhandling är att öka medvetenheten om språklig sårbarhet samt utveckla en djupare förståelse kring fenomenet. Avhandlingen strävar efter att synliggöra olika pedagogiska verktyg som kan möjliggöra en mera tillgänglig lärmiljö för språkligt sårbara elever. Dessutom är det av intresse att undersöka vilken roll den språkliga medvetenheten spelar i lärmiljön. Utgående från avhandlingens syfte formulerades följande forskningsfrågor: 1. Vilka pedagogiska verktyg kan användas för att stödja språkligt sårbara elever? 2. Vilken roll spelar lärarens språkliga medvetenhet i skapandet av en språkligt tillgänglig lärmiljö för elever med språkliga utmaningar? Undersökningen genomfördes som en beskrivande litteraturöversikt. Forskningsfrågorna besvarades med hjälp av hermeneutik som forskningsansats och analyserades genom den allmänna tolkningsläran utgående från den hermeneutiska cirkeln. Litteraturen består av facklitteratur om lärande och språkutveckling samt språklig sårbarhet. Dessutom användes styrdokument som Grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildningen (2014) och olika artiklar och texter från Skolverket. Pedagogiska verktyg som kan möjliggöra en mera tillgänglig lärmiljö för språkligt sårbara elever kan innebära pedagogisk kartläggning, olika stödnivåer, proaktiva arbetssätt, planering, undervisningens utgångspunkt i förförståelsen, scaffolding, cirkelmodellen, multimedial pedagogik och digitala verktyg. Lärarens språkliga medvetenhet spelar en avgörande roll i skapandet av en språklig tillgänglig lärmiljö för språkligt sårbara elever.