Browsing by Issue Date
Now showing items 1-20 of 7476
-
(2025)Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten vanhojentanssimekon ompeluprosessissa yhdistetään asiakkaan (tanssijan) toiveet ja ompelijan tekninen osaaminen, millaisia haasteita syntyy työn suunnittelussa ja toteutuksessa toiselle henkilölle, sekä kuinka tärkeää kommunikaatio on suunnittelu- ja ompeluprosessin onnistumisessa. Tutkimus toteutettiin seuraamalla ompeluprosessia neljän sovituskerran aikana ja haastattelemalla asiakasta jokaisen sovituksen lopussa. Menetelmät. Haastattelut toimivat tutkimuksen pääasiallisena aineistona. Jokaisen sovituksen jälkeen asiakkaalle esitettiin seuraavat kysymykset: 1. Tyytyväisyys mekon istuvuuteen ja ulkonäköön. 2. Näkemykset siitä, onko omat toiveet huomioitu. 3. Kokemukset mekon käytettävyydestä ja liikkumisen mukavuudesta. Aineisto analysoitiin teemallisen analyysin avulla, tunnistaen keskeiset teemat, kuten asiakkaan tyytyväisyys, kommunikaation merkitys ja käytännön haasteet. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin FEA-mallia (Functional, Expressive, Aesthetic), joka auttaa analysoimaan ja ymmärtämään vaatetuksen suunnitteluprosessia kolmen näkökulman kautta, joita ovat toiminnallisuus, ilmaisullisuus sekä esteettisyys. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimus osoitti, että vanhojentanssimekon onnistunut toteutus edellyttää tiivistä yhteistyötä ja jatkuvaa kommunikaatiota asiakkaan ja ompelijan välillä. Sovituskertojen aikana tapahtuva palautteenanto auttoi hienosäätämään mekkoa asiakkaan tarpeiden mukaiseksi, mikä korosti prosessin iteratiivisuutta. Ompelijan tekninen osaaminen ja kyky mukautua asiakkaan toiveisiin olivat avainasemassa lopputuloksen onnistumisessa.
-
(2025)Denna avhandling undersöker implementeringen av Dublinförordningen i Finland genom en analys av flernivåstyrningens roll och påverkan. Dublinförordningen, en central del av EU:s gemensamma asylsystem (CEAS), syftar till att skapa ett rättvist och effektivt system för att avgöra vilken medlemsstat som ansvarar för att pröva en asylansökan. Implementeringen av förordningen präglas dock av betydande utmaningar i Finland, där politiska prioriteringar, administrativa begränsningar och rättsliga konflikter skapar hinder för lyckad integrering av förordningen. Med utgångspunkt i flernivåstyrning som teoretisk referensram analyseras hur politiska intressen, administrativa resurser samt nationell lagstiftning påverkar förordningens implementering i Finland. Genom en kvalitativ innehållsanalys av befintlig forskning och policytexter belyser avhandlingen hur politisk flexibilitet, resursbrist och lagkonflikter försvårar en enhetlig implementering. Särskilt tydligt är bristen på gemensamma mål mellan nivåerna och ineffektivitet i administrativa processer, inklusive handläggning av asylansökningar och överföringar enligt förordningen. Resultaten visar att Finlands implementering av Dublinförordningen präglas av en dynamisk men ofta konfliktfylld flernivåstyrning. Trots EU:s stöd och nationella reformer kvarstår behovet av bättre samarbete och en starkare politisk vilja för att uppnå förordningens mål om rättvisa och effektiva asylprocesser. Avhandlingen bidrar till den akademiska diskussionen om EU:s migrationspolitik genom att belysa hur flernivåstyrningens komplexitet påverkar implementeringen av Dublinförordningen i Finland i praktiken.
-
(2025)Tavoitteet. Tutkimuksessa tarkasteltiin, mitkä opetusmetodit motivoivat oppilaita varhaisessa vieraiden kielten opetuksessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös varhaisten vieraiden kielten opettajien pedagogisen osaamisen merkitystä oppilaiden motivoimisessa. Vieraita kieliä opiskellaan kouluissa vähenevissä määrin. Tämän takia on tärkeää selvittää, mitkä tekijät motivoivat oppilaita varhaisessa vieraiden kielten opetuksessa, jotta oppilaiden halukkuus opiskella vieraita kieliä säilyy tulevaisuudessakin. Tutkimuksessa esitellään oppilaita motivoi-via opetusmetodeja varhaisessa vieraiden kielten opetuksessa. Opettajan pedagogisen osaamisen merkitys varhaisessa vieraiden kielten opetuksessa tulee myös esitellyksi. Menetelmät. Tutkimus on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimus kartoittaa erilaisia oppilaita motivoiva opetusmetodeja varhaisessa vieraiden kielten opetuksessa sekä paneutuu opettajan pedagogisen osaamisen merkitykseen varhaisessa vieraan kielen ope-tuksessa. Tarkastelin niin englannin- kuin suomenkielisiä tutkimuksia. Aineisto kerättiin pää-osin englanninkielisiä hakutermejä käyttäen, mutta myös suomenkielisiä hakutermejä hyö-dyntäen. Aineistoa kerättiin eri tietokannoista. Tutkimus pyrkii antamaan mahdollisimman laa-jan yleiskuvan tutkittavasta ilmiöstä. Tulokset ja johtopäätökset. Varhaisen vieraan kielen opettajan pedagogiset taidot ovat keski-össä vieraiden kielten opetuksessa. Pedagogisiin taitoihin kuuluu opettajan heittäytymiskyky työhön ja varhaiskasvatuksen pedagogiset taidot. Opettajan tulee innostaa oppilaitaan ja olla halukas kehittämään omaa osaamistaan. Myös varhaisen vieraan kielen opettajan valitsemat opetusmetodit vaikuttavat ratkaisevasti oppilaiden motivaatioon. Motivoivia opetusmetodeja ovat muun muassa erilaiset pelit ja leikit, tarinoiden hyödyntäminen opetuksessa sekä rooli-leikit. Opetusmetodien tulee olla interaktiivisia, rohkaisevia ja niiden tulee olla oppilaiden ikä-tasolle kohdennettuja. Varhaisen vieraan kielen opettajan tulee ottaa oppilaiden persoonalli-suus, kyvykkyys ja erilaiset oppimistyylit huomioon opetusmetodeja valittaessa.
-
(2025)Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten tyttöjen ja vulvallisten sukuelimistä ja seksuaalisesta nautinnosta kerrotaan yläkoulun terveystiedon oppikirjassa vuodelta 2024. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että vulvallisten nautintoa ei ole tuettu riittävästi terveystiedon oppikirjoissa esimerkiksi jättämällä mielihyvän kannalta olennainen klitoris esittelemättä tai kertomalla rajoittuneita käsityksiä seksiakteista tai tyttöjen seksuaalisesta toimijuudesta. Taustakontekstina tutkimukselle on tyttöjen historiallisesti huonompi asema seksuaalioikeuksien, nautinnon ja niitä tukevan tiedon suhteen. Menetelmät. Toteutin laadullisen tutkimuksen, jossa tutkin empiirisesti Sanoma Pron kustantamaa yläkoulun terveystiedon oppikirjaa Lähde 7–9 Terveystieto (OPS 2016, painos 2024). Käytin kriittisen diskurssianalyysin menetelmää, jossa havainnoin sanavalintojen ja sanomatta jätettyjen tietojen merkitystä tyttöjen ja vulvallisten nautinnolle ja ymmärrykselle omista sukuelimistään. Diskurssianalyysia pohjustaa sosiaalisen konstruktivismin teoriasuuntaus, jonka mukaan todellisuus rakentuu sosiaalisissa ja kielellisissä käytänteissä. Painotin analyysia tyttöjen ja vulvallisten seksuaalisen hyvinvoinnin kannalta ongelmallisiin sisältöihin, joita vertasin pojista ja miestyypillisistä kehoista kerrottaviin tietoihin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimassani oppikirjassa Lähde 7–9 Terveystieto ei ollut aiempiin tutkimuksiin verrattuna yhtä ehdottomia narratiiveja tyttöjen nautinnosta. Oppikirjan voi kuitenkin nähdä ylläpitävän vulvallisten sukuelimistä koettavaa häpeää, joka estää heidän nautintoaan. Klitoris mainittiin, mutta sen rakennetta ei esitelty, vaikka niin tehtiin vastaavista miestyypillisistä sukuelimistä. Anatomisessa kuvassa klitoris näytettiin virheellisesti vain sen ulkoisina osina. Tekstissä ei kuvattu vulvan häpyhuulia tai niiden muutoksia murrosiässä toisin kuin peniksen ja kivesten osalta tehtiin. Vulvallisten kiihottumisnesteen alkuperää ei selitetty, mutta peniksellisen siemennesteen muodostuminen esiteltiin. Seksiaktien tai pornon määrittely ei tukenut tyttöjen nautintoa, mutta selitysten kapeus ei ollut sukupuolisidonnaista.
-
(2025)Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten osallistava johtaminen vaikuttaa varhaiskasva- tuksen henkilöstön työhyvinvointiin. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että osallistava johtaminen lisää työntekijöiden autonomiaa, yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutuksen laatua, mikä parantaa työhyvinvointia erityisesti psyykkisesti kuormittavilla aloilla. Kirjallisuuskatsaus keskittyi analysoimaan osallistavan johtamisen käytäntöjä ja niiden vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa kattava kokonaiskuva siitä, miten osallistavaa johtamista voidaan hyödyntää työhyvinvoinnin edistämisessä varhaiskasvatuksen työyhteisöissä. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja sen integroivaa suuntausta hyödyntäen. Aineistona käytettiin kahdeksaa viimeisen 15 vuoden aikana julkaistua artikkelia, jotka käsittelivät osallistavaa johtamista, työhyvinvointia ja varhaiskasvatusta. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan teema-analyysin avulla, jossa keskityttiin tunnistamaan osallistavan johtamisen keskeisiä käytäntöjä ja vaikutuksia. Tulokset osoittivat, että osallistava johtaminen lisää työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia ja autonomiaa, vahvistaa yhteisöllisyyttä sekä tukee rakentavaa palautetta ja vuorovaiku- tusta. Nämä tekijät paransivat työntekijöiden sitoutumista, motivaatiota ja kokemusta työn merkityksellisyydestä. Haasteina tunnistettiin resurssien puute ja vastuun epätasainen jakautuminen, jotka voivat heikentää johtamistavan positiivisia vaikutuksia. Johtopäätöksenä todetaan, että osallistava johtaminen tukee työhyvinvointia varhaiskasvatuksen kontekstissa ja voi vähentää työvoiman vaihtuvuutta. Onnistunut toteutus edellyttää kuitenkin huolellista suunnittelua ja riittäviä resursseja. Tulevaisuudessa on tarpeen tarkastella johtamistavan pitkäaikaisia vaikutuksia ja vertailla sitä muihin johtamismalleihin.
-
Päätöksentekotyylien vaikutus asiantuntija-arvion laatuun monimutkaisessa päätöksentekotilanteessa (2025)Tavoitteet. Yksilöt suosivat erilaisia päätöksentekotyylejä. Päätöksentekotyyleillä on vaikutusta päätösten laatuun, millä on puolestaan vaikutusta päätösten seurauksiin. Useissa ammateissa ratkotaan monimutkaisia ongelmia ja tehdään niihin liittyen vaikutuksiltaan merkittäviä päätöksiä. Tutkielmassa tarkastellaan päätöksentekotyylien yhteyttä päätösten laatuun. Menetelmät. Kirjallisuushaussa etsittiin päätöksentekoon liittyvää lähdemateriaalia painottaen asiantuntijuuteen ja intuitioon liittyvään päätöksentekoon. Lähdemateriaalia haettiin Ovid Medline- ja Scopus- tietokannoista, sekä google scolar haulla käyttäen hakusanoja expertice, intuition, decission-making, judgement, error ja bias. Lisäksi lähdemateriaalia täydennettiin löytyneiden artikkeleiden lähdeluetteloiden ja keenious-aineistohaun avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Rationaalisella päätöksentekotyylillä havaittiin positiivinen yhteys päätösten laatuun ja päätöksentekijän epävarmuuteen liittyvät spontaani ja välttelevä tyyli olivat puolestaan käänteisessä yhteydessä päätösten laatuun. Monimutkaisessa, aikapaineen sisältävässä tehtävässä havaittiin, että joustava intuitiivisen ja rationaalisen tyylin käyttö johtaa parhaaseen lopputulokseen.
-
(2024)Tavoitteet. Yhteisillä perheaterioilla on merkittävämyönteinen rooli lasten ja nuorten elämässä. Tässä kandidaatin tutkielmassa tarkasteltiin sitä, millainen merkitys television katselulla ja älylaitteiden käytöllä perheaterioiden aikana on lapsille ja nuorille, erityisesti heidän hyvinvointinsa, ruokailutottumustensa ja perheen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Menetelmät. Tämä kandidaatin tutkielma on tehty kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Työ on narratiivinen kuvaus siitä, millaista tutkimusta aiheesta on tehty. Kirjallisuuskatsauksen aineisto koostuu yhdestä laajasta katsausartikkeleja tarkastelevasta metakatsauksesta, sekä tätä täydentävistä itsenäisistä tutkimuksista. Tutkimuskysymykset johtivat aineiston valintaa, mutta lopullinen aineisto hioi tutkimuskysymykset lopulliseen muotoonsa. Metakatsauksen kautta tulleen aineiston lisäksi käyttämäni lähteet ovat Google Scholarin kautta löytyneitä. Tulokset ja johtopäätökset. Television katselu ja älylaitteet ruokailun aikana vaikuttavat perheaterian dynamiikkaan. Ruutujen käyttö ruokailutilanteessa voidaan yhdistää huonompaan ravitsemukseen kasvaneeseen ylipainon riskiin, riskikäyttäytymiseen, syömishäiriöihin sekä mielenterveysongelmiin. Vaikuttaa siltä, että yhteisten perheaterioiden liittyvät myönteiset ilmiöt heikentyvät television katselulla ja älylaitteiden käytöllä ruokapöydässä. Tulokset korostavat tarvetta mahdollisen ruokailun aikaisen television katselun tai älylaitteiden katselun tiedostamiselle ja perheiden välistä vuorovaikutusta edistävien käytäntöjen vahvistamiselle.
-
(2024)Tavoitteet: Valemuistot ovat normaali osa adaptiivista muistitoimintaa, ja niitä aiheuttavat usein ulkoiset häiriötekijät ja muistin rekonstruktiivisuus. Valemuistot ovat suuri ongelma rikosoikeudelle erityisesti virheellisten silminnäkijätunnistusten vuoksi, jotka ovat johtaneet lukemattomien syyttömien henkilöiden tuomitsemiseen. Vielä ei ole kuitenkaan löydetty luotettavaa keinoa erottaa valemuistoja todellisista muistoista. Valemuistojen syntymekanismeja on tutkittu paljon, mutta niiden neuraalisesta perustasta tiedetään vasta vähän. Tutkielman tavoitteena oli tarkastella valemuistoja koskevia neurotieteen löydöksiä kognitiivisten teorioiden valossa sekä arvioida, voisiko neurotieteen aivotutkimusmenetelmillä havaita valemuistoja rikosoikeudessa. Menetelmät: Tutkimuskirjallisuutta haettiin Ovid Medline, PubMed, APA PsycInfo ja Google Scholar -tietokannoista hakusanoilla ”false memory”, ”neuroscience”, ”imaging” ja ”neural” sekä aiheeseen liittyvien artikkelien lähdeluetteloista. Tuloksista rajattiin pois tutkimukset, joissa valemuistot olivat syntymekanismiltaan patologisia, sekä tutkimukset, joissa aivokuvantaminen oli suoritettu mieleen painamisen aikana. Tulokset ja johtopäätökset: Tutkimusnäytön perusteella valemuistot ja todelliset muistot aktivoivat aivoja osittain samalla tavalla, mutta huomattavia eroavaisuuksiakin on havaittavissa. Valemuistojen kannalta keskeisiä aivoalueita vaikuttavat olevan erityisesti etuotsalohkojen ja limbisen järjestelmän rakenteet. Aiheeseen liittyvä tutkimusnäyttö on kuitenkin vielä vähäistä ja jokseenkin ristiriitaista, ja siihen liittyy monia käytännön ongelmia. Jatkotutkimusta vaaditaan ennen kuin aivotutkimusmenetelmiä voidaan luotettavasti hyödyntää rikosoikeudessa todellisten muistojen ja valemuistojen erottamiseen.
-
(2024)Asiantuntijakulttuuri on laajentunut, ja sen myötä perinteisten tieteellisten asiantuntijoiden rinnalle on noussut uusia toimijoita. Tämä ilmiö herätti mielenkiintoni, ja halusin tutkia tarkemmin, mitä asiantuntijuus tarkoittaa ja millaista osaamista asiantuntijan rooli edellyttää tällä hetkellä. Kandidaatin tutkielmani tarkoituksena on koostaa tietoa asiantuntijuutta tarkastelleista tutkimuksista integroivan kirjallisuuskatsauksen keinoin. Aikaisemmissa tutkimuksissa asiantuntijuus määriteltiin yksilön erityisosaamisena ja lahjakkuutena, jota vahvistetaan akateemisella koulutuksella ja työkokemuksella. Teoreettisessa taustassa kuvailen kolmea erilaista asiantuntijuutta sekä niiden kehittymistä. Koska asiantuntijuuden käsite on laaja, olen rajannut näkökulman koskemaan työelämään kytkeytyvää asiantuntijuutta. Tarkastelen kandidaatin tutkielmassani asiantuntijuus käsitettä ja tekijöitä, jotka vaikuttavat asiantuntijuuden kehittymiseen työpaikalla. Tutkimus tehtävänä on muodostaa monipuolinen kokonaiskuva asiantuntijuudesta työympäristössä. Tutkimuskysymykseni ovat 1) Millä eri tavoin asiantuntijuus voidaan määritellä? ja 2) Millaisista palasista asiantuntijuus rakentuu työympäristössä? Toteutin tutkielman integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoni muodostuu 11.vertaisarvioidusta tieteellisestä artikkelista, jotka ovat sekä määrällisiä että laadullisia. Artikkelit ovat englannin kielisiä, ja ne kerättiin EBSCOhost-tietokannasta. Analyysi toteutettiin aineistolähtöisenä sisällön analyysinä, käytännössä yliviivaamalla ja ryhmittelemällä aineistoa tutkimuskysymyksien ohjaamana. Analysoinnin myötä tutkielman tulokset muodostuivat suhteessa tutkimuskysymyksiin. Tutkimus tulosten perusteella, asiantuntijuus koostuu monista erilaisista tekijöistä, kuten tietämyksestä, taidoista ja kokemuksesta sekä se vaihtelee eri ammateissa, rooleissa ja ympäristöissä. Asiantuntijaksi kehittyminen voi olla seurausta esimerkiksi tietoisesta kehityksestä tai kokemuksen kautta hankitusta oppimisesta. Kehitystä aloittelijasta asiantuntijaksi kuvattiin prosessina, joka kehittyy ajan myötä koulutuksen, pitkäaikaisen kokemuksen, tukevan oppimisympäristön ja henkilökohtaisen motivaation kautta.
-
(2024)Tunteet eli emootiot ohjaavat käyttäytymistämme monin tavoin. Emootioiden synnystä on historian aikana esitetty useita teorioita. Viimeisen 30 vuoden aikana kahdella teoriasuuntauksella, perustunneteorialla ja konstruktionistisella tunneteorialla, on ollut suurin painoarvo affektiivisessa neurotieteessä. Perustunneteorian mukaan ihmisillä on pieni määrä evolutiivisesti kehittyneitä emootioita, joille voidaan löytää toisistaan erottuvat fysiologiset ja neuraaliset korrelaatit. Konstruktionistisen teorian mukaan emootiot muodostuvat tilannesidonnaisesti aiemman kokemuksen ja kehon fysiologisen tilan perusteella. Sen mukaan eri emootiot syntyvät samoissa neuraalisissa järjestelmissä, ja myös sama emotionaalinen kokemus voi syntyä eri tavoin aivoissa. Tässä kirjallisuuskatsauksessa vertaillaan näitä teorioita aivokuvantamisnäytön pohjalta ja tarkastellaan, onko perustunneteoria enää ajankohtainen. Katsauksessa esitellyissä tutkimuksista osa on fMRI-datasta tehtyjä meta-analyyseja ja osa yksittäisiä aivotutkimuksia. Vaihtelevista teoreettisista oletuksista ja metodologiasta johtuen tutkimukset ovat tuottaneet ristiriitaisia tuloksia. Aivokuvantamisnäytön perusteella on kuitenkin selvää, että emootiot syntyvät laaja-alaisissa ja monelta osin päällekkäisissä neuroverkostoissa, tukien enemmän konstruktionistista teoriaa. Teoriat eivät silti ole välttämättä toisiaan poissulkevia. Aivojemme monimutkaisuus mahdollistaa sekä synnynnäisten että opittujen tekijöiden yhteispelin emotionaalisissa prosesseissa. Perustunteiden ja konstruktionistisen tunneteorian yhdistäminen tai uudet mallit voivat tuoda syvempää ymmärrystä siitä, miten aivot prosessoivat tunteita eri tilanteissa.
-
(2024)Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää erityisopettajien suhtautumista puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikaatiomenetelmiin (AAC) sekä sitä, millä tavoilla AAC:n käyttöä voidaan tukea koulumaailmassa erityisopettajien näkökulmasta. Aiheesta on tehty ulkomailla tutkimusta, mutta Suomessa aihealuetta ei ole vielä kattavasti selvitetty. Tällä hetkellä kuitenkin AAC:n käyttöä on alettu tutkia myös Suomen tasolla. Suomessa on tehty muun muassa tutkimuksia opettajien ja oppilaiden suhtautumisesta AAC:hen. Menetelmät. Tutkimus tehtiin laadullisin menetelmin. Monitapaustutkimus toteutettiin haastattelemalla kolmea erityisopettajaa, jolla oli kokemusta AAC:n käytöstä. Haastattelu toteutettiin puolistrukturoituna haastatteluna, jotka litteroitiin äänitysten jälkeen. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Tutkimuksessa käytettiin induktiivista sisällönanalyysia. Tulokset ja johtopäätökset. Kaikki tutkimuksessa olleet erityisopettajat kokivat AAC:n käytön hyödylliseksi. Erityisen hyödylliseksi koettiin piirtäminen sekä tukiviittomat. Kaikki haastateltavat kokivat myös tiedon lisäämisen tukevan AAC:n käyttöä koulumaailmassa. Kaksi opettajaa koki myös materiaalien helppouden ja saatavuuden lisäävän AAC:n käytön edistämistä. Kaikki haastateltavat nostivat myös kommunikaattorit esille. Haastateltavista kaksi koki kommunikaattorit haastaviksi ja yksi helposti käytettäväksi. Tutkimuksen mukaan AAC tiedon lisäämiselle on tarve koulumaailmassa ja erityisopettajat suhtautuvat positiivisesti AAC:n käyttöön
-
(2024)Tavoitteet: Vaikka psykoterapiat ovat tehokkaita hoitoja, niiden vaikuttavuudessa on parannettavaa. Yksi ratkaisukeino on potilaan rutiininomainen tulosten seuranta routine outcome monitoring eli ROM. ROM:n avulla mitataan hoidon kannalta asiaankuuluvia tulosmuuttujia kuten potilaan oireita ja tämän pohjalta hoitoa sopeutetaan vastaamaan paremmin potilaan tarpeisiin. Vaikka ROM:n hyödystä hoidon vaikuttavuuteen on empiiristä näyttöä, osa terapeuteista vastustaa menetelmää. Katsaukseni tavoite on tutkia terapeuttien kielteisiä asenteita ROM:ia kohtaan sekä pohtia mahdollisia tekijöitä asenteiden taustalla. Pohdin myös keinoja asenteiden muuttamiseksi. Menetelmät: Kirjallisuushaku tehtiin syksyllä 2023 Scopus ja Google Scholar tietokantoihin termein (ROM OR ”routine outcome monitoring”) AND (therapist OR clinician) sekä (ROM OR ”routine outcome monitoring”) AND (implementation). Katsaus rajattiin mielenterveystyön ammattilaisten asenteiden tarkasteluun. Tulokset ja pohdinta: Terapeuttien havaittiin olevan huolissaan erityisesti ROM:iin liittyvistä käytännönjärjestelyistä. Menetelmän mahdollinen vaikutus työnkuvaan, asemaan ja terapiasuhteeseen herättävät myös epäilyksiä. Asenteissa ROM:ia kohtaan löytyi eroja tutkimuksen toteutusmaasta, terapeutin teoreettisesta suuntauksesta ja käyttömäärästä riippuen. Katsauksessa keskustellaan ROM:n käyttöönottoa helpottavista tekijöistä.
-
(2024)Tavoitteet: Autismikirjon häiriön diagnoosin saaneet tekevät keskimäärin muuta väestöä enemmän itsemurhia. Koirilla on positiivisia vaikutuksia mielenterveyteen ja itsemurhien ehkäisyyn. Avustajakoiria sekä koira-avusteista terapiaa on alettu hiljattain hyödyntää autismikirjon henkilöiden, sekä lasten että aikuisten, tukemiseen. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on selvittää, voidaanko itsemurhia ehkäistä autismikirjon häiriössä koirien avulla. Menetelmät: Kirjallisuushaku suoritettiin PubMed- ja Google Scholar -tietokannoissa hakusanoilla “autism spectrum disorder/ASD/autism”, “suicide/mental health” ja “assistance dog/dog ownership/dog therapy” syksyn 2023 aikana. Katsaukseen otettiin mukaan vain tuoreita, vuoden 2010 jälkeen ilmestyneitä, vertaisarvioituja julkaisuja. Tulokset ja johtopäätökset: Avustajakoirilla, koiranomistajuudella sekä koira-avusteisella terapialla havaittiin olevan myönteinen vaikutus autismikirjon potilaiden mielenterveyteen ja niiden huomattiin vähentävän riskiä tehdä itsemurha. Koirien havaittiin myös laskevan sekä ASD-lasten että heidän vanhempiensa stressitasoja. Tulosten perusteella olisi suotavaa, että useampi autismikirjon potilas saisi mahdollisuuden avustajakoiraan tai koira-avusteiseen terapiaan.
-
(2024)Tavoitteet: Post-traumaattista stressihäiriötä, eli PTSD:tä, sairastavilla esiintyy runsaasti heikkoa hoitovastetta. Häiriön yksilöllistä oireilua saattavat hallita traumaan liittyvät tunnetilat, jolloin niiden uniikkeihin toimintamekanismeihin tulisi kohdentaa tarkoin valittua hoitoa. Yksi näistä PTSD:ssä usein toistuvista, hallitsevista tunnetiloista on häpeä. Itsemyötätunnon harjoittamista tulisi tutkia häpeäpainotteisen PTSD:n hoidossa, sillä niiden on todettu lieventävän häpeälle tyypillisiä itsekriittisiä ja itseä tuomitsevia toimintamalleja. Tutkielman pääasiallisena tavoitteena on selvittää, auttavatko itsemyötätuntoiset menetelmät häpeäpainotteisen PTSD:n oirekuvan lievittymisessä. Samalla kartoitetaan PTSD-oireiden, häpeän ja itsemyötätunnon välisiä kahdenkeskisiä yhteyksiä sekä selvitetään, vaikuttaako itsemyötätuntoisuus eri tavoin geneeriseen kuin traumaan liittyvään häpeään. Menetelmät: Tutkimuskirjallisuutta haettiin Google Scholar, Ovid Medline, PubMed sekä Helka -tietokannoista. Käytettyjä hakusanoja ja niiden yhdistelmiä olivat “ptsd”, “self-compassion”, “shame” ja “trauma”. Tulokset ja johtopäätökset: Itsemyötätuntoiset menetelmät vaikuttivat lupaavilta häpeäpainotteisen PTSD:n hoidossa. Traumaan liittyvä häpeä sääteli itsemyötätunnon ja PTSD-oireiden välistä yhteyttä. PTSD-oireet, häpeä ja itsemyötätunto ilmensivät mielekkäitä kahdenkeskisiä yhteyksiä. Lisäksi itsemyötätuntoisuus osoitti samankaltaista yhteyttä niin geneeriseen kuin traumaan liittyvään häpeään. Tulokset itsemyötätunnon traumaan liittyvää häpeää sekä siitä kärsivien PTSD-oireita lievittävistä vaikutuksista saattavat olla yleistettävissä ainoastaan interpersonaalista väkivaltaa kokeneisiin yksilöihin. Tulevaisuudessa olisi hyvä tutkia lisää itsemyötätunnon ja häpeäpainotteisen PTSD:n yhteyttä myös toisenlaista traumaa kokeneiden populaatiossa sekä keskittää huomioita erilaisiin PTSD:tä ylläpitäviin ja sen oirekuvaa hallitseviin tunnetiloihin.
-
(2024)Elämme digimurroksen aikaa. Digitalisaatio muokkaa kulttuuria, elintapoja, yhteiskunnan rakenteita sekä toimintatapojamme. Digitaidoilla on tärkeä merkitys nyky-yhteiskunnassa, sillä ne vaikuttavat yhteiskunnassa toimimiseen ja osallisuuteen sekä arjen sujuvuuteen. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin digitalisaation merkitystä suomalaisten arjessa tarvittaviin digitaitoihin ja arjen hallintaan. Tutkimuksessa selvitetään mikä merkitys digitaidoilla on suomalaisten arjessa? Digitalisaatio tutkiminen kotitaloustieteen näkökulmasta on luontevaa, sillä kotitaloustiede tutkii arkea suhteessa yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin ja on täten sidoksissa yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Tämän perusteella voidaan todeta, että digitaidot ovat merkittävä osa kotitalouden arjen taitoja. Tutkimus perustui Haverisen arjen hallinta malliin, jonka avulla ymmärretään arjen hallinnan sisältöä ja kehittymistä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimuksen tutkimusaineisto koostui digitalisaatiota käsittelevistä julkaisuista, tutkimuksista, raporteista ja hankkeista. Kansalaisen digitaitoja määritellään monella eri tavalla kuten taitotasojen sekä yksilöityjen ja tarkkojen digitaitokriteerien avulla. Yhteistä digitaitomääritelmille on se, että laitteiden ja sovellusten käytön ja hallinnan lisäksi tarvitaan digilukutaitoa ja ongelmanratkaisutaitoja, digitaalisten palveluiden käyttötaitoja sekä ymmärrystä digiturvallisuudesta. Digitaitojen vähimmäisvaatimuksena pidetään sellaisia taitoja, joita tarvitaan omassa arjessa selviytymiseen. Suomi on yksi maailman digitaalisesti edistyneimpiä maita ja eritysesti Suomen vahvuus näkyy kansalaisten digitaalisissa taidoissa. Hyvä digiosaaminen ei sulje pois digitalisaation aiheuttamia arjen haasteita. Näitä arjen haasteita ovat kansalaisten huoli omista digitaidoistaan ja niiden riittävyydestä tulevaisuudessa. Turvallisuuteen liittyvät asiat herättävät huolta samoin digituen saatavuus ja pelko epätasa-arvon lisääntymisestä yhteiskunnassa johtuen kansaisten digitaitojen eroista.
-
(2024)Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, miten esiopetus tukee lasten lukivalmiuksia, mitkä tekijät ennustavat lukemaan oppimista ja miten opettajan antama tuki ja kannustus vaikuttavat lapsen kehittyvään lukutaitoon. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet esikoulun tärkeimmäksi tehtäväksi herätellä ja ylläpitää lasten lukemaan oppimisen intoa. Aiemmat tutkimukset ovat myös osoittaneet kielellisen tietouden olevan avainasemassa alkavan lukutaidon kehittymisessä. Opettajan asenteen on myös aiemmissa tutkimuksissa osoitettu vaikuttavan lasten motivaatioon oppia lukemaan. Menetelmät. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena narratiivisena menetelmänä. Se toimii yleiskatsauksena, käsittelee aiheesta aiemmin tehtyjä tutkimuksia ja muodostaa niiden pohjalta vastaukset tutkimuskysymyksiin. Kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa lähdeaineistot ovat laajempia kuin muissa kirjallisuuskatsauksen tyypeissä. Aineiston kokosin käyttämällä tutkimukseeni kuuluvia avainsanoja. Olen käyttänyt aineistonani suomen- ja englanninkielisiä artikkeleita ja tutkimuksia. Tulokset ja johtopäätökset. Tuloksista kävi ilmi yksiselitteisesti seuraavia tuloksia. Esiopetuksen tärkeimpänä tehtävänä lukutaitoon liittyen on lukuinnostuksen herättäminen ja ylläpito. Esiopetusikäisellä kirjaintuntemus ennustaa lukemaan oppimista sekä kirjain-äänneyhdisteiden osaaminen. Lukutaidon kehittyminen pohjautuu kielelliselle kehitykselle. Lapsen sisäisellä motivaatiolla on suuri merkitys taitojen oppimiseen ja sisäinen motivaatio voi kehittyä pikkuhiljaa samalla kun taidotkin kehittyvät.
-
(2024)Lastenkirjojen välityksellä on mahdollista tarkastella vallitsevaa lapsikäsitystä ja kasvatusihanteita, ja toisaalta lastenkirjat myös osallistuvat lapsikuvan muodostumiseen välittämällä aikuisten luomia representaatioita lapsista ja heidän toiminnastaan. Ilmastonmuutoksen koskettaessa vääjäämättä 2000-luvun lasten nykyisyyttä ja tulevaisuutta, tämän opinnäytteen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia lapsihahmoja ja heidän toimintaansa viimeaikaisissa ilmastoteemaisissa lasten kuvakirjoissa esiintyy. Tavoitteena on lisätä lastenkirjoja työssään lasten kanssa käyttävien aikuisten ja lastenkirjojen tekijöiden ymmärrystä siitä, minkälaista kuvaa lukijoille välittyy lasten ilmastonmuutokseen liittyvästä toiminnasta, taidoista ja tunteista kirjojen lapsipäähenkilöiden kautta. Lisäksi opinnäyte esittelee kirjojen parissa toimiville aikuisille yhden keinon tarkastella lastenkirjojen lapsihahmoja ilmastotoimijuuden näkökulmasta. Aineistona oli kolme suomalaista lasten kuvakirjaa, jotka haettiin Lastenkirjainstituutin verkkosivujen kautta käyttäen hakusanaa ’ilmasto’. Sisäänottokriteerinä oli muun muassa, että kirjan tuli olla kuvakirja ja päähenkilön tuli olla lapsi. Kirjojen tekstit analysoitiin laadullisen teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmällä atlas.ti-ohjelmaa apuna käyttäen. Analyysia ohjaavana teoriana käytettiin kokonaisvaltaista ilmastokasvatuksen polkupyörämallia. Kirjojen kuvitus analysoitiin käyttäen kuvien tulkintaan sovellettua sisällönanalyysin menetelmää. Analysoiduissa kirjoissa lapsihahmot kokivat negatiivisia tunteita, kuten huolta ja surua, suhteessa ilmastonmuutokseen ja sen vaikutuksiin. He kokivat suuttumusta aikuisia kohtaan, joiden toiminta kuvattiin syyksi ilmastonmuutokselle. Lapsihahmot kuvattiin myös erittäin motivoituneina ilmastotoimijoina ja heillä kuvattiin olevan laaja-alaisia taitoja käsitellä ja kohdata ilmastonmuutoksen ilmiö. Hahmot saivat myös osakseen osallisuuden kokemuksia ja he kokivat positiivisia tunteita, jotka syntyivät yhdessä toimimisesta ja onnistumisista. Analysoidut kirjat luovat osin realistiselta vaikuttavaa kuvaa lapsesta, mutta toisaalta kuvaavat myös representaatioita, joita lukijan tulee osata tulkita, jotta kirjojen tuottama lapsikäsitys ja kuva lapsesta ilmastotoimijana ei muodostu liioitelluksi. Analysoidun kolmen kirjan välityksellä vaikuttaa myös siltä, että 2000-luvulla lapsuutta on varjostamassa ilmastonmuutoksen aiheuttama huoli tulevaisuudesta.
-
(2024)Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Tutkielmani tarkoituksena oli selvittää monilukutaito-käsitteen merkityksiä suomalaisen alakoulun kontekstissa. Monilukutaito on kirjattu Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin vuonna 2014 (Opetushallitus, 2014, 22). Yhteiskunnan muuttuessa digitaalisemmaksi ja myös työelämän muutos yhdessä aiheuttivat tarpeen monilukutaito-käsitteen kehittämiselle (Cazden, ym. 1996, 68; Chalkiadaki, 2018). Opetussuunnitelman perusteiden mukaan monilukutaito on erilaisten tekstien tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja, jotka auttavat oppilaita ymmärtämään monimuotoisia kulttuurisia viestinnän muotoja sekä rakentamaan omaa identiteettiään (Opetushallitus, 2014, 22). Tutkimuskysymykseni käsittelevät sitä, 1) miten monilukutaitoa määritellään kirjallisuudessa? Ja sitä, 2) millä tavalla monilukutaito näyttäytyy toiminnallisesti teksteissä? Menetelmät. Tämä tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistoni koostuu tieteellisistä vertaisarvioiduista tutkimusartikkeleista. Tutkimusaineisto kerättiin Google Scholarista ja Helkasta. Sisäänotto ja poissulkukriteerien laatimisen ja soveltamisen jälkeen jäljelle jäi 14 vuosina 2018–2023 julkaistua artikkelia. Niistä kymmenen oli suomenkielisiä ja neljä englanninkielisiä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tulokset ja johtopäätökset. Saamani tulokset osoittivat, että monilukutaitoa määritellään kirjallisuudessa usealla eri tavalla. Kuitenkin seitsemän eri määritelmää toistui johdonmukaisesti tutkimusartikkeleissani. Niistä muodostui alaluokat: sosiokulttuurisuus, lukija tiedonvastaanottajana ja –muokkaajana, kriittisyys, globaalius, teknologian lukutaidot, oppilaiden omat tekstiympäristöt ja yhteiskunnallinen osallistuminen. Toiminnallisesti monilukutaito näyttäytyy erityisesti artikkeleissa, joissa on New London Groupin (1996) monilukutaidon pedagogiikan mukainen näkemys monilukutaidosta. Lopulta monilukutaito ja monilukutaidon pedagogiikka ovat melko yhteenkietoutuneita määritelmiä.
-
(2024)Tavoitteet. Trauma voi syntyä tapahtumasta tai tapahtumien sarjasta, joka ylittää keskushermostomme sieto- tai käsittelykyvyn ja muuttaa tapaa, jolla käsittelemme ja muistamme muistoja. Trauma on ilmiönä läsnä siellä, missä on ihmisiä – myös koulussa. Trauma voi vaikuttaa sekä oppilaan oppimiseen, käyttäytymiseen että sosiaalisiin suhteisiin. Tässä tutkielmassa kokoan tietoa siitä, mitä vaikutuksia traumainformoidulla opetuksella on alakouluikäisille oppilaille ja heidän opettajilleen. Traumainformoitu opetus on kansainvälisestikin verrattain nuori aihealue. Aikaisemmissa aihetta käsittelevissä tutkimuksissa on todettu tarve traumainformoidun opetuksen ja sen jalkauttamiseen pyrkivien ohjelmien tarkemmalle tarkastelulle ja laajemmalle tutkimukselle. Menetelmät. Tutkielmassa käytetty tutkimusmenetelmä on systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Tutkimusaineisto koostuu seitsemästä vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista. Kussakin aineiston artikkelissa on tutkittu traumainformoidun opetuksen vaikutuksia, kun koulussa on toteutettu ohjelma, jolla opetus pyritään muuttamaan kohti traumatietoisuutta. Aineiston keräsin sys-temaattisella haulla Scopus-tietokannasta hakulausekkeella ”trauma informed education" OR "trauma informed school" OR "trauma sensitive school" OR "trauma sensitive education" OR "trauma informed practice" AND school. Aineiston analysoin aineistolähtöisellä teemoittelulla. Tutkimuskysymykseen vastaavat havainnot jaoin viiteen kategoriaan. Tulokset ja johtopäätökset. Traumainformoidulla opetuksella havaittiin olevan myönteisiä vaikutuksia opettajan traumatietoisuuteen, traumainformoitujen käytäntöjen soveltamiseen, opettajan itsestään huolehtimisen taitoihin sekä opettajien ja oppilaiden sosioemotionaalisiin taitoihin. Traumainformoidun opetuksen ohjelmat vaikuttivat myönteisesti sekä yksittäisen opettajan että koko koulun opetushenkilöstön traumatietouteen. Opettajien havaittiin soveltavan aikaisempaa enemmän traumainformoituja käytäntöjä, ja tutkijat raportoivat opettajan itsestään huolehtimisen taitojen lisääntyneen. Oppilaiden oppimiseen liittyviä havaintoja raportoitiin melko vähän. Yksittäisessä tutkimuksessa havaittiin oppilaiden oppimiskyvyn ja tehtävien parissa vietetyn ajan lisääntyneen sekä opettajan ymmärryksen lisääntyneen sen suhteen, miten trauman kanssa elävän oppilaan oppimista voi tukea. Opettajien tai muiden koulun henkilöstöön kuuluvien aikuisten omasta traumataustasta ja sen vaikutuksista ei raportoitu. Tutkielman tulosten valossa traumainformoidulla opetuksella näyttäisi olevan myönteisiä vaikutuksia sekä oppilaiden että heidän opettajiensa hyvinvoinnille, oppilas-opettajasuhteelle, koulun henkilöstön ja oppilaiden keskinäiselle vuorovaikutukselle sekä osin myös oppimiselle.
-
(2024)Kandidaatintutkielmani tavoitteena oli selvittää, millä tavalla Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 (POPS2014) kuvataan tulevaisuuteen valmistavien tietojen ja taitojen opetusta sekä oppiainerajat ylittävää opetusta. Teoreettisena viitekehyksenä toimi tulevaisuuskasvatus, tulevaisuuden taidot, opetussuunnitelman perusteet sekä opetussuunnitelmatutkimus. Tutkimustehtäväni oli saada kokonaisvaltainen käsitys siitä, millä tavalla nykyisin voimassa olevaan POPS2014 on kirjattu tulevaisuuteen valmentavat taidot ja niiden opetus, sekä kelle vastuu näiden taitojen oppimisesta on osoitettu. Tutkimuskysymyksinä olivat: ”Miten Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 käsitellään tulevaisuuden taitoja?” sekä ”Millä tavoin Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 ohjaavat oppiainerajat ylittävää opetusta?”. Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimukseen aineistoksi rajautui tutkimusprosessissa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 luvut 1–4. Tutkimuskysymysten tarkasteluun käytettiin tutkimusmenetelmänä aineistopohjaista sisällönanalyysiä eli induktiivista analyysiä. Aineiston analyysissä edettiin induktiivisesti etsien aineistoista lauseita ja lausekokonaisuuksia, jotka koottiin taulukoihin ja teemoiteltiin tutkimuskysymyksittäin ja joita lopulta analysoitiin. Tavoitteena oli mahdollisimman kattavan kuvan muodostaminen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kirjauksista laaja-alaisia oppimiskokonaisuuksia ja tulevaisuuden taitoja koskien. Tulevaisuuden taitoja kuvattiin aineistossa kokonaisvaltaisesti ja kattavasti niin yleisten perusopetuksen tehtävien ja tavoitteiden kuin laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden kautta. Laaja-alainen osaaminen edisti samoja tavoitteita kuin tulevaisuudentaitojen opetus. Perusopetus pyrkii valmistamaan oppilaita tulevaisuuteen ja huomioimaan moninaiset taidot, joita tulevaisuutta varten tarvitaan. Oppiainerajat ylittävää opetusta ohjattiin aineistossa tavoitteiden kautta ja toteutettiin laaja-alaisen osaamisen, eheyttämisen ja monialaisten kokonaisuuksien kautta. Vastuu oppiainerajat ylittävän opetuksen toteutustavoista, tarkemmista tavoitteista, arvioinnista ja kehittämisestä jäi pitkälti paikallisille opetussuunnitelmille. Oppiainerajat ylittävän opetuksen yhdenvertaista toteutumista valtakunnallisesti ei ohjata yhtä voimakkaasti kuin oppiaineiden kohdalla.
Now showing items 1-20 of 7476