Browsing by Author "Dahlman, Senja"

Kielitietoisen toiminnan merkitys on kasvanut suomalaisessa peruskoulussa vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden myötä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että monet opettajat kokevat, että heillä ei ole riittävästi valmiuksia tukea oppilaiden kokonaisvaltaista kielellistä kehittymistä. Tutkimusten mukaan merkittävä osa opettajista kokee tarvitsevansa lisää tietoa kielitietoisesta opetuksesta. Tämän tutkimuksen tavoitteena olikin selvittää, mitä kielitietoisuudella tarkoitetaan sekä millaisia käsityksiä ja käytänteitä kielitietoiseen opetukseen liittyen suomalaisilla peruskoulun opettajilla on. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja tutkimusmenetelmältään se on narratiivinen. Tutkimusaineistoon tukeutuen pyrin narratiivisella lähestymistavalla luomaan kuvan siitä, millaista kielitietoinen opetus voi olla. Kirjallisuuden teemat pyörivät kielitietoisuuden, kielen oppimisen, ja kielitietoisten käytänteiden sekä niihin liittyvien käsitysten ympärillä. Tutkimusaineistona toimi pääosin suomalaiseen koulukontekstiin sijoittuvat tutkimukset. Aineistoa tarkasteltiin sisällönanalyysin menetelmällä ja tulokset luokiteltiin kategorioihin aineistosta löytyvien yhtäläisyyksien perusteella. Tutkimustulokset osoittivat, että suomalaiset opettajat suhtautuvat monikielisyyteen ja kielitietoisuuteen pääosin myönteisesti. Opettajat hyödynsivät työssään kielitietoisia käytänteitä muun muassa limittäiskieleilyn, tiedonalojen kielen opettamisen ja kielellisen tuen muodossa. Suuri osa opettajista koki silti tarvitsevansa lisää tietoa ja resursseja toteuttaakseen kielitietoista opetusta laajamittaisesti. Kielitietoinen toimintakulttuuri edellyttää kielitietoista johtamista, käytännön toimintamalleja ja ohjausta. Kielitietoisen koulun kehittämisessä suuri rooli on myös opettajankoulutuslaitoksella ja täydennyskoulutuksilla. Opettajat tarvitsevat käytännön työkaluja tarkastellakseen työtänsä uudelleen kielitietoisesta näkökulmasta.