Browsing by Subject "vastuullinen sijoittaminen"

Tämä pro gradu – tutkielma käsittelee ilmastonmuutoksen haasteita institutionaalisessa sijoitustoiminnassa. Ilmastonmuutoksella on monia laajoja vaikutuksia yhteiskuntiin ja talouden eri sektoreihin. Tutkimustieto aiheesta on nykyhetkellä vähäistä ja vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymisen haasteet ovat vielä osin tiedostamattomia. Sijoitustoiminnan merkittävä rooli yhteiskunnan ja kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä, yritysten liiketoimintaympäristön muutokset ja ilmastonmuutoksen pitkän aikavälin vaikutukset talouden eri sektoreihin tarkoittavat institutionaaliselle sijoitustoiminnalle suuria sopeuttamishaasteita, jotta se kykenee täyttämään oman yhteiskunnallisen tehtävänsä tuottojen tekemisestä. Tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä tietoisuutta niistä tekijöistä, ilmiöistä ja teemoista, joiden huomiointi on ilmastonmuutoksen huomioinnin taustalla institutionaalisessa sijoitustoiminnassa. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla seitsemää suomalaista vastuullisen sijoittamisen ammattilaista. Haastatteluaineisto kerättiin teemahaastattelulla ja haastattelut litteroitiin tutkijan toimesta. Tutkimuksen teema-alueiksi muodostuivat teoriaosion perusteella riskienhallinta, hallinto ja strategia, ilmastopolitiikat sekä mittarit ja tavoitteet. Aineiston analyysi toteutettiin sisällönanalyysilla, jossa aineisto hajotettiin teemoittelun jälkeen osiin ja kategorisoitiin tämän jälkeen uudelleen. Näin toimimalla löydettiin tekijöitä ja ilmiöitä, joilla tutkimuksen teema-alueita institutionaalisessa sijoitustoiminnassa lähestytään. Tämän jälkeen aineistoa abstrahoitiin johtopäätösten muodostamiseksi. Tutkimuksessa löydettiin, että ilmastonmuutoksen haasteisiin vastatakseen sekä vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymistä edistääkseen institutionaalisten sijoittajien tulee huomioida tekijöitä ja ilmiöitä, mihin sijoittajat voivat osin vaikuttaa sekä tekijöitä ja ilmiöitä, mitkä liittyvät suoremmin sijoittajien omaan toimintaan. Tekijöiksi ja ilmiöiksi, minkä kehitykseen institutionaaliset sijoittajat voivat osin vaikuttaa, löydettiin toimialojen ilmastoherkkyys, maantieteelliset tekijät, politiikkojen yhdenmukaisuus sekä datan laatu ja puute. Tekijöiksi ja ilmiöiksi, mitä institutionaalisten sijoittajien tulee omassa toiminnassaan huomioida, tunnistettiin negatiivinen ja positiivinen riski, riskien hinnoittelu, ajallinen ulottuvuus, organisaatiokulttuuri ja rakenne, lähestymistavat ja strategiat sekä sijoittaja-aloitteet ja yhteistyö. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan esittää, että institutionaalisten sijoittajien näkökulmasta eri toimialoilla ilmastonmuutoksen haasteet liittyvät siihen, mitä kullakin toimialalla tulee tehdä, jotta ne säilyisivät elinvoimaisina vähähiilisessä yhteiskunnassa. Pitkän aikavälin sijoitushorisontin omaaville institutionaalisille sijoittajille tämä tarkoittaa toimialojen ilmastoherkkyyksien oikeaoppisen tunnistamisen, määrittelyn ja mittaamisen merkityksen korostumista. Ilmastoherkkyyksien tunnistamisen tulee tapahtua niin kutsutun positiivisen riskin välityksellä, jotta institutionaalinen sijoitustoiminta kykenee säilyttämään omat toimintaedellytyksensä tuottojen tekemiseen myös vähähiilisessä yhteiskunnassa. Olennaista on se, että ilmastonmuutoksen huomioinnissa tulee yhtäaikaisesti huomioida useita eri tekijöitä, ilmiöitä ja teemoja kokonaisvaltaisesti.

Responsible investing is a topical subject in financial markets. When both environmental and societal concerns are increasing with population growth and growing demand for scarce resources, interest towards responsibility and sustainability matters have become global. This has created new investment markets of responsible investing. The aim of this thesis is to form a comprehensive analysis of the performance of responsible investments compared to non-responsible investments. The thesis analyses the financial performance, the performance under uncertainty and the volatility of responsible investments. The empirical studies are utilised in the analysis. The thesis also aims to form an understanding of the possible sources and explanations of economics for financially profitable performance of responsible investments by introducing and applying theories of economics and academic studies. The thesis creates a theoretical framework for the research question analysis, with Markowitz’s (1952) modern portfolio theory. The theory indicates that by limiting the investment possibilities to cover the preference of responsible investing, an investor faces a constraint. Since opportunities of diversification decrease, responsible investing portfolios cannot be diversified as normal portfolios and responsible investing portfolios are not considered optimal. The theory indicates that responsible investment portfolios yield a worse expected return with the same risk or higher risk with same expected return compared with the optimal portfolios. When analysing the financial performance of responsible investments, the empirical evidence shows that the positive environmental, social governance (ESG) – corporate financial performance (CFP) correlation is higher than the negative ESG–CFP correlation. In addition, when comparing the performance of responsible indices and traditional indices, there are no significant differences in the gross returns or Sharpe ratios. When analysing the performance under uncertainty, companies with high corporate social responsibility (CSR) ratings compared to companies with low CSR ratings, ratings had four to seven percent higher stock returns during the financial crisis period of 2008–2009. In addition, when analysing volatility, the conclusion is that higher ESG rating correlated with lower volatility and the relationship is stronger when market volatility was high. The empirical evidence shows that responsible investing appears to be financially profitable and a rational investing strategy since it does not impose opportunity costs for an investor. In fact, responsible investing can result in good risk-management of a portfolio and yield even better profit expectations than a non-responsible investing strategy. These findings challenge the modern portfolio theory’s indications. Explanations for the research question of why responsible investments perform well, are diverse. When applying the theories of economics, responsibility can be seen as signaling and to bring a competitive advantage for companies that integrate responsibility into the business models. A competitive advantage can occur through lower costs, easier access to capital and through differentiation. The academic studies also recognize the connection between responsibility and trustworthiness as distinct. In addition, responsibility can be seen as anticipating and managing of risks when it comes to possible changes in the institutional environment, for example, in legislation or in regulation framework. Furthermore, an altruistic way of behaviour can be identified among consumers and overall there exists a significant demand for responsibility and responsible products and businesses.

The objective of my thesis is to portray small investors' views on ethical investing. The study material consists of 427 writings collected from Internet's Finnish investment discussion web pages. The focus of the study is on small investors' perceptions and on the methods they use. I examine whether investors are willing to put time and effort to ensure ethical issues, and the challenges and obstacles they confront. Furthermore, I study investors' views on ethical investments profit making possibilities compared to ordinary investing. Small investors prefer stocks and funds, and thus I take a closer look at these types of investments. As a method, ethical investors prefer negative screening. Their motive to invest ethically is the good feeling they get. Small investors define ethical investing based on their own, individual values. By using qualitative research methods I discovered four themes that are important reasons to invest ethically. These themes are financial profits, the environment, supporting domestic production and responsibility to take care of other people. Only few investors are willing to sacrifice profits for ethics if needed. Some investors defined ethical investing as aiming for best financial profits possible, without taking other issues into consideration. Environment itself is considered as important, but also because ignoring environmental issues has a negative impact on profits. Investors prefer domestic companies' stocks and are worried that companies move production to foreign countries. In decision-making, investors consider future generations, especially their own offspring. Ethical investing is considered as challenging and time-taking. They also find that there is a lack of ethical investment products and it is difficult to find objective information. In addition to interest towards ethical investing, there were different attitudes that characterized the investors. Neutral investors concentrate on facts and they consider ethical issues if they have an impact on profits. Orthodox investors believe that ethics do not belong to investing. Unethical investors are experimental and they believe that unethical investments provide high returns.

Vastuullisuudelle ja kestävyystietojen julkistamiselle on asetettu kasvavaa painoarvoa sekä sijoittajien että EU:n lainsäätäjän taholta. Kestävyysriskit ovat olennaisia taloudellisen tuloksen ja pitkän aikavälin arvonluonnin kannalta, joten niiden huomioon ottaminen sijoituspäätöksissä liittyy riskienhallintaan. Kasvavalle joukolle sijoittajia kestävyys-, eli ESG-tekijöiden huomioiminen sijoitusstrategiassa on kuitenkin myös arvovalinta. Vastuullisuustiedon merkitys pörssikurssien kehitykselle on kuitenkin yhä varsin kiistanalainen kysymys. On mahdollista, että sijoittajien ESG-preferensseillä on merkittäväkin vaikutus arvopaperien hintakehitykseen tulevaisuudessa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, voisiko ESG-tiedon katsoa olevan markkinoiden väärinkäyttöasetuksen ((EU) 596/2014, MAR) tarkoittaman sisäpiiritiedon julkistamisvelvollisuuden piirissä. Asiaa lähestytään arvopaperimarkkinaoikeudellisen järkevästi toimivan sijoittajan käsitteen kautta. Tutkielmassa pyritään vastaamaan kysymykseen, mitä tietoja järkevästi toimivan sijoittajan voidaan katsoa ottavan huomioon sijoituspäätöksiä tehdessään; erityisesti, voidaanko arvopaperin fundamentaaliseen arvoon vaikuttavien tekijöiden lisäksi ottaa huomioon suoraan taloudelliseen tuottoon liittymättömiä tekijöitä, kuten ESG-tietoa. Punninnan kohteena on ennen kaikkea sellainen ESG-tieto, joka potentiaalisesti voisi vaikuttaa arvopaperin hintaan ainoastaan sijoittajien preferenssien kautta. ESG-tietoja leimaa epävarmuus, joten niihin liittyy riski harhaanjohtavuudesta. Liikkeeseenlaskijoita koskevat kestävyystiedot ovat tähän asti olleet laadultaan vaihtelevia ja monilta osin vertailukelvottomia, mikä asettaa haasteita tutkimuskysymyksen mukaiselle arvioinnille. Tietyt ESG-tiedot ovat kuitenkin mitattavissa olevia ja verrattavissa muiden toimijoiden vastaaviin tietoihin, erityisesti lisääntyneiden standardointivaatimusten valossa. Tutkielmassa esitetään tulkinta, että tällaiset tiedot voisivat täyttää sääntelyn edellyttämän riittävän täsmällisyyden ja olennaisuuden vaatimuksen. Tutkielmassa arvioidaan eri näkemyksiä järkevästi toimivasta sijoittajasta. Tutkielmassa esitetään näkemys järkevästi toimivan sijoittajan käsitteen tulkinnasta ja arvio siitä, salliiko MAR ESG-tietojen huomioimisen sisäpiiritiedon määritelmässä, vai pitäisikö sääntely tältä osin muuttaa. Sääntelyä ja eri tulkintaratkaisuja arvioidaan oikeusvarmuuden, vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden sääntelystandardien kautta. Tärkeä aihepiiri on myös taloustieteellisen diskurssin asema mahdollisena oikeuslähteenä arvopaperimarkkinaoikeudellisissa tulkinnoissa. Tutkielmassa esitetään johtopäätös, että taloustieteellinen rationaalisuuskäsitys on otettava huomioon järkevästi toimivan sijoittajan standardin tulkinnassa. Tutkielmassa muodostetun kannan mukaan MAR:n sanamuoto ei kuitenkaan edellytä ottamaan huomioon vain arvopaperin fundamentaaliseen arvoon liittyviä tietoja, vaan edellytys kohdistuu nimenomaan arvopaperin hintaan säännellyllä markkinalla, eli pörssikurssiin. Tämän tulkinnan kautta on mahdollista huomioida ESG-tieto ja muu järkevästi toimivan sijoittajan mahdollisesti huomioon ottama ei-taloudellinenkin tieto sisäpiiritiedon määritelmän tulkinnassa.

Ei ole yksimielisyyttä siitä, onko sosiaalinen pääoma rinnastettavissa perinteisempiin pääoman muotoihin, kuten koneisiin ja laitteisiin tai inhimilliseen pääomaan. Tässä pro gradu -työssä pyritään selvittämään eräästä näkökulmasta, voiko sosiaalista pääomaa pitää yhtenä pääoman muotona. Sosiaaliselle pääomalle ei ole vakiintunut yksiselitteistä määritelmää, tässä työssä sen tulkitaan Robert Putnamin esittämän mukaisesti muodostuvan verkostoista, jaetuista arvoista ja normeista sekä luottamuksesta. Erityisesti 1980-90-luvulta lähtien sosiaaliseen pääomaan on viitattu yhteisöjen menestyksen selittäjänä. Jos yritysjohto tunnistaa sosiaalisen pääoman toimintaa tehostavaksi tekijäksi, sen voisi tulkita olevan yrityksen näkökulmasta eräs pääoman muoto ja tällöin esimerkiksi sen määrää oletettavasti pyrittäisiin kasvattamaan, ja siihen viitattaisiin viestinnässä sidosryhmille. Tässä työssä käytettiin aineistona suomalaisen pörssiyhtiön, Metso Oyj:n, vuosikertomuksia vuosilta 2009 ja 2019. Niistä pyrittiin löytämään viittauksia sosiaaliseen pääomaan suoraan, tai verkostoihin, arvoihin ja normeihin sekä luottamukseen. Apuna käytettiin tietokoneohjelman yksinkertaista sanahakutoimintoa. Avainsanoihin liittyviä tekstejä analysoitiin retoriikan tutkimuksen keinoin. Tutkittiin esimerkiksi minkälaiselle yleisölle tekstit näyttäisivät olevan suunnatut ja minkälaisia lausumattomia oletuksia niiden taustalla vaikuttaisi olevan. Suoria viittauksia sosiaaliseen pääomaan ei tutkituista vuosikertomuksista löytynyt. Etsimällä viittauksia verkostoihin, arvoihin, normeihin ja luottamukseen voitiin kuitenkin tulkita sitä, minkälainen rooli näillä nähdään olevan yrityksen toiminnassa, ja miten niistä haluttiin sidosryhmille kertoa, ja myös oliko tässä tapahtunut muutosta kymmenen vuoden aikana. Vuosien 2009 ja 2019 välillä havaitaan selkeä muutos. Esimerkiksi verkostot kuvataan 2019 mahdollisuuksia luovana ja molempia osapuolia hyödyntävänä, kun kymmenen vuotta aiemmin niihin oli liitetty lähinnä riskejä ja epävarmuuksia. 2019 verkostot myös rinnastetaan epäsuorasti perinteisempiin pääoman muotoihin. Luottamus käsitteenä nousee esille erityisesti vastuullisuuteen liittyen ja tämäkin ilmiö näyttää voimistuvan kahden tarkasteluhetken välillä. Arvot ja normit liitetään erityisesti työntekijöihin, mutta verkostoajattelun voimistumisen myötä myös toimittajien ja alihankkijoiden osalta viestitään 2019 jaetuista arvoista ja normeista. Sosiaalisen pääoman tekijöitä on selkeästi löydettävissä Metson vuosikertomuksista, ja niiden rooli kasvoi vuosien 2009 ja 2019 välillä. Sosiaalista pääomaa käsitteenä ei kuitenkaan mainita, eli sitä ei joko tunnisteta tai nähdä hyödylliseksi. Sosiaalinen pääoma -käsitteen käyttökelpoisuus paranisi, jos sille kyettäisiin sopimaan yksiselitteinen määritelmä. Se voisi tarjota sekä yritysjohdolle että yrityksiä ulkopuolelta arvioiville käyttökelpoisen teoreettisen kehikon vaikeasti määrällistettävien mutta konkreettisesti yrityksen suorituskykyyn vaikuttavien seikkojen arvioimiseksi.