Browsing by Subject "työmuisti"

Goals. The objective of this thesis is to study if poor language proficiency can be differentiated from reading disability by underlying cognitive processes. According to previous studies it is challenging for teachers to differentiate reading disability from poor language proficiency, and there are no tests for that in schools. The specific interest in this study is to examine if there are statistically significant relations between working memory, attentional capacity and reading skills among S1- (finnish as a first language) and S2-groups (finnish as a second language), and compare the groups' results for statistical differences. The native language teachers' assessments of S2-students' language skills are also examined. The hypothesis is that there is no statistical difference in attentional capacity between the S1- and S2-groups, but there is a difference in finnish reading skills between the groups. Methods. The participants consisted of 3rd graders from nine classes and four schools (N=159). Attentional capacity was measured by Attention Concentration Test and working memory by a computer-based test. Native language teachers' assessments were collected by a questionnaire. The results of ALLU-test, which measures reading skills, were received from the schools. The data was analysed by crosstabs, correlation and multivariate methods. Results and conclusions. According to the hypothesis, S1-group had statistically significantly higher results in reading skills than S2-group. S2-boys had the poorest results in ACT and working memory. S2-boys' ACT-results correlated positively with reading comprehension and S1-boys ACT-results correlated negatively with reading skills, so ACT-results aren't unambiguously related to reading skills. The varying results may imply the importance of process speed to reading skills. S2-boys seemed to benefit from slower working pace: the slower they were in Attention Concentration Test, the better reading comprehension results they got. S1-boys' high speed on the other hand related to higher results in decoding skills and high accuracy to higher reading comprehension results. In further studies the test measuring working memory should be more challenging for 3rd graders: in this study it wasn't difficult enough to separate pupils' working memory skills. S2-boys' native language correlated with working memory results and S2-girls' native language speaking skills correlated with finnish decoding skills. According to the regression analysis the variables predicting reading comprehension were ACT1, ACT2, native language and decoding skills.

Tavoitteet. Tämän tutkielman tarkoitus on luoda systemaattinen katsaus aiempaan interveetiotutkimukseen, joka käsittelee älypuhelimen vaikutusta ja sen yhteyttä toiminnanohjaukseen. Älypuhelimet ovat lyhyessä ajassa muodostuneet merkittäväksi osaksi arkipäiväämme ja niiden vaikutuksista toimin- taamme tiedetään vielä verrattain vähän. Jotkut tutkijat esittävät, että älypuhelimen pelkkä läsnäolo voi heikentää hetkellisesti toiminnanohjausta, kuten työmuistia ja tarkkaavaisuutta. Kasvava kiinnostus älypuhelimien ja kognition väliseen yhteyteen voi johtua siitä, että toiminnot ovat edellytys oppimi- selle. Tutkimuskysymykseni onkin: Mitä erilaisia yhteksiä älypuhelimen pelkällä läsnäololla ja toimin- nanohjauksella on havaittu? Menetelmät. Tutkielma toteutetaan kirjallisuuskatsauksena, jossa tarkoitus on koota jo tehtyä tutki- musta noudattaen systemaattisia vaiheita. Aineiston hain Scopuksen ja Web of sciencen -tietokan- noista. Tiettyjä sisään- ja ulosottokriteereitä noudattaen aineistoksi valikoitui 14 tutkimusartikkelia ja yksi konfferenssipaperi, minkä analysoin aineistolähtöisesti teemoitellen. Lisäksi efektikoot selvitettiin Cohenin d:n, eetan ja osittaisen eetan neliön avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimukset havaitsivat erilaisia yhteyksiä pelkän älypuhelimen läsnäolon ja toiminnaohjauksen välillä, jota sääteli toiminnanohjausta mittaavien testejen vaikeustaso, älypuhe- limen saatavuus sekä yksilölliset tekijät. Löytyneet yhteydet olivat olivat keskimäärin kooltaan pieniä tai keskisuuria. Toisaalta osa tutkimuksista ei havainnut lainkaan merkittävää yhteyttä. Mielenkiin- toista onkin, että tulokset ovat hyvin ristiriidassa keskenään. Epäjohdonmukaisuus voi johtua interven- tioiden toteutusten eroista, kuten kännykän saatavuuden manipuloinnista ja toiminnanohjausta mittaa- vien testejen määrästä.

Human perception is seriously limited in relation to the countless stimuli of one’s surroundings. It is guided by attention, which can be directed only at a fraction of all available stimuli at a given moment. The topic of this thesis is a phenomenon illustrating the constrained nature of attention called the attentional blink. One of the goals is to consider the origin and mechanisms behind the phenomenon as well as the current applications of 1) the phenomenon itself and 2) the methods used in attentional blink research. The attentional blink occurs in a rapid succession of stimuli, which unveils the limits of temporal capacity of attention. As a consequence of the blink, some of the target stimuli do not reach conscious processing. The phenomenon has sparked wide interest since the 1980’s, but the mechanisms, operating principle and especially the neural correlates of attentional blink are still under debate, which makes the topic relevant even today. Attentional blink is most commonly studied with the rapid serial visual presentation –method (RSVP). This method, however, can be applied to many more contexts as well, some of which are addressed here. The thesis is a review covering 32 articles and publications of the attentional blink or topics directly related to it. They include only reports of studies done on healthy individuals and reviews of such experiments. Although there is much more literature on the topic besides the ones chosen here, these 32 provide a critical, yet comprehensive review of an attentional limit called the attentional blink. Attentional blink is commonly known as a consistent and universally occurring phenomenon, during which attentional resources are temporarily suppressed. According to most theories it occurs due to choosing specific target items to be processed in working memory, though contradicting evidence exists. Somewhat surprisingly, there are individual differences in the duration and magnitude of the blink, which are affected by the processing speed of working memory and the ability to update its contents. Thus the blink does not appear exactly the same way for everyone. Actual applications of the blink seem to be very few in number, possibly due to limited benefits of application or the specificity of the phenomenon. The RSVP-method used in attentional blink research is more widely applied in modern technology, for example in text presentation. For any application to be useful, it needs to reduce the overload on attentional and working memory systems in order to heighten perception. However, to be able to utilize attentional blink and RSVP maximally, more research is needed.

The purpose of this study was to find out how preschoolers perform in Controlled drawing observation (CDO) and how girls and boys performances differ. In addition the purpose was to find out how CDO`s mathematical and non-mathematical part are in connection. Earlier studies reveal that there is no difference between girls and boys mathematical skills in preschool age. Differences can be found in school when transited to secondary mathematical skills. This study gives new information about how preschoolers perform in CDO and what kind of differences there are between girls and boys performances. Previous studies about CDO have been done a long time ago so there is need for updated information. Many preschool teachers still use CDO to assess preschool children`s level of performance and specific support needs. The data of this study was collected from three preschool classes in autumn 2013, 2014 and 2015. There were 64 preschoolers participating in CDO of which 33 were girls and 31 were boys. This study is quantitative and the data was analyzed with SPSS-program. Differences between girls and boys were examined with t-test and the connection between mathematical and non-mathematical part with correlation. The findings reveal that there were major differences in preschooler’s performances in CDO. Girls performed statistically significantly better than boys. Girls performed better than boys in both mathematical and non-mathematical part. However in mathematical part the difference between girls and boys was not statistically significant. In non-mathematical part girls performed significantly better than boys. There was statistically significant connection between mathematical and non-mathematical part. Based on this study it looks like there is no difference between girls and boys mathematical skills in preschool age. However it looks like girls have better working memory skills than boys in preschool age. Mathematical and non-mathematical skills seem to be in connection. If the child performed well in mathematical part it was very liable that the child performed well in non-mathematical part too. CDO is suitable to identify the children who need more detailed tests. CDO does not tell why the children perform weakly, so only based on CDO conclusion cannot be made about children`s specific support needs.

Objectives. The purpose of this multi-case study was firstly to develop a new kind of inter-vention and secondly to see if this intervention will possibly enhance pre-school aged chil-dren`s emerging literacy and mathematical skills. The intervention was carried out during a eight weeks period. The intervention consisted of playing the piano and composing with fig-urenotes. Figurenotes is a musical notation system invented in Finland. The same musical in-formation can be shown with figurenotes as can be with traditional, western music notation. Previous studies have shown the benefits of musical training enhancing emerging literacy and mathematical skills. I was also curious to know if the musical training had some other benefits on the children`s skills. I wanted also to use my experience as a music pedagogue and early childhood special education teacher in this thesis. Methods. This is a multi-case study with consists of the developing and carrying out the new figurenotes intervention and of five cases who took part in the intervention. The cases are all pre-school aged children who have special education needs. The data was collected with two standardized tests, Niilo Mäki Institution`s Fonologia- and Nopean sarjallisen nimeämi-sen- tests, which measure child`s phonological awereness and rapid serial naming and two assignments related to phonological awereness and series made of basic figures. In addition a board game was played to observe the children`s ability to count. The data consists also of the observations I made during these measurements and during the intervention. This study is qualitative because I wanted to observe and study closely the learning processes of the children before, during and after the figurenotes intervention. Results and conclusions. On the basis of this multi-case study there can`t be made any conclusions of the cause and effect relations between the measurements and the figure-notes intervention, but it can be seen as a description of these five cases and their learning processes. Also it can be said on the basis of this study that it is very supporting knowledge to make plans regarding future studies on this field and on these subjects of study.

Tarkkaavuuden jakaminen kahden osittain samoja tiedonkäsittelyn resursseja vaativan tehtävän välillä voidaan kokea haastavana niiden toisiaan häiritsevästä vaikutuksesta johtuen. Tämän niin kutsutun kaksoistehtäväinterferenssin ajatellaan syntyvän työmuistin kuormittumisesta, ja kaksoistehtäväparadigma onkin yleinen viitekehys työmuistitutkimuksessa. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin kuviosujuvuustehtävän soveltuvuutta osaksi kaksoistehtävää. Tehtäväsuoriutumisen oletettiin heikkenevän, kun kuviosujuvuustehtävää tuli suorittaa samanaikaisesti toisen tehtävän kanssa. Tämän lisäksi tutkielmassa kartoitettiin kuvio- ja verbisujuvuustehtävien sekä prospektiivisen ajan arvioinnin yhtenevyysvaliditeettia vertailemalla näitä tehtäviä muihin kognitiivisiin arviointimenetelmiin. Oletuksena oli, että tehtävät korreloivat kohtalaisesti näiden menetelmien kanssa. Tutkielman otos koostui 29 vapaaehtoisesta suomenkielisestä yliopisto-opiskelijasta, jotka suorittivat kognitiivisten tehtävien sarjan. Kaksoistehtävinä toimivat kuviosujuvuus yhdessä verbisujuvuustehtävän kanssa ja kuviosujuvuus yhdessä prospektiivisen ajan arviointitehtävän kanssa. Kiinnostuksen kohteena olevien tehtävien lisäksi sarja sisälsi kielellisen sujuvuuden, prosessointinopeuden, kielellisen työmuistin, tarkkaavuuden sekä toiminnanohjauksen sujuvuuden arviointimenetelmiä. Kaksoistehtäväinterferenssin aiheuttama suoriutumisen heikkeneminen voitiin havaita kummassakin kaksoistehtävässä ja kussakin niiden osatehtävissä, mikä vastasi tutkielman oletuksia. Kuviosujuvuustehtävän osalta suurin häirintävaikutus voitiin havaita kuvioiden piirtämistä ja verbien luettelemista yhdistelevässä kaksoistehtävässä. Tässä tehtävässä suoriutumisen heikkeneminen voitiin nähdä selkeämpänä kuvioiden piirtämisessä kuin verbien luettelemisessa. Yhtenevyysvaliditeetin osalta ainoastaan verbisujuvuustehtävän havaittiin olevan yhteydessä kielelliseen sujuvuuteen, kielellisen työmuistiin ja prosessointinopeuteen. Tulosten perusteella voidaan ajatella, että kuviosujuvuustehtävä osana kaksoistehtävää on hyödyllinen työkalu kaksoistehtäväinterferenssin ja työmuistikuormituksen ilmentämisessä.

Tässä tutkimuksessa pyrin selvittämään millaisena maaseutu ja kaupunki fyysisinä kasvuympäristöinä näyttäytyvät lapsen toiminnanohjauksen näkökulmasta. Toiminnanohjauksessa tarkastelen tarkkaavaisuutta, työmuistia ja käyttäytymisen säätelyä. Tarkasteltaessa aiempaa tietoa ja tutkimusta maaseutu näyttäytyi otollisena ympäristönä lapsen toiminnanohjauksen kannalta. Fyysisen kasvuympäristön vaikutusta lapsen toiminnanohjaukselle on tutkittu vähemmän, joka loi oivan väylän tarkastella toiminnanohjausta maaseutu- ja kaupunkiympäristössä. Tutkimuksen avulla pyritään antamaan tietoa, millaisia vaikutuksia fyysisellä kasvuympäristöllä on lapsen toiminnanohjaukselle näillä kolmella osa-alueella. Toteutin tutkimuksen kirjallisuuskatsauksena kooten yhteen aiempia tutkimuksia aiheesta. Aineistoa keräsin maaseutua, kaupunkia, kyläkouluja sekä kaupunkikouluja käsittelevästä kirjallisuudesta, tutkielmista, artikkeleista ja netissä tehdyistä julkaisuista. Aineiston analysoinnissa hyödynsin sisällönanalyysiä, jonka avulla kokosin aineiston olennaisimmat asiat tarkasteltaviksi. Maaseutu kasvuympäristönä näyttäytyi turvallisena, ärsykkeiltään vähäiseltä ja tarjoavan mahdollisuuksia omaan tutkimiseen. Näiden nähtiin olevan olennaisena asemassa tarkasteltaessa toiminnanohjausta. Puolestaan kaupunkiympäristö tarjosi toiminnanohjauksen kannalta erilaisia asioita. Kaupungissa vallitsevan kilpailun ja siellä liikkumisen nähtiin kehittävän toiminnanohjauksen taitoja. Voidaan siis todeta, että kummastakin ympäristöstä löytyi toiminnanohjauksen kannalta oleellisia asioita. Tutkimuksen yleistettävyydessä ja soveltamisessa tulee kuitenkin muistaa, että tutkimuksen aineistossa on tarkasteltu Suomalaisia kyliä ja kaupunkeja.

Tavoitteet. Tässä tutkimuksessa oli tavoitteena tutkia, miten 5- ja 9- vuotiaiden lasten lyhytkestoisen muistin toimintaa mittaavat testien tulokset ovat yhteydessä aikuisena 40- vuotiaiden työmuistisuoriutumiseen sekä visuaaliseen ja verbaaliseen päättelykykyyn. Tutkimuskysymykset olivat: 1) Miten lapsuuden auditiivisen ja visuaalisen sarjamuistin tehtävissä suoriutuminen on yhteydessä aikuisuuden auditiivisverbaaliseen työmuistisuoriutumiseen? 2) Miten lapsuuden auditiivisen ja visuaalisen sarjamuistin tehtävissä suoriutuminen on yhteydessä työmuistisuoriutumiseen, jossa informaatiota manipuloidaan? 3) Miten lapsuuden auditiivisen ja visuaalisen sarjamuistin tehtävissä suoriutuminen on yhteydessä aikuisuuden kielelliseen ja visuaaliseen päättelykykyyn? Menetelmät. Tutkimusaineistona oli Kognition pitkäaikaistutkimus (KOPUTUS), jossa oli vuosina 1971- 1974 syntyneitä syntymäriskiryhmiin kuuluvia lapsia sekä kontrolliryhmä. Tähän tutkimukseen otettiin mukaan 5-, 9-, ja 40- vuotiaiden tutkimustulokset (N=301). Lapsuudessa tutkittavat suorittivat lasten kommunikaatiota ja kielellisiä kykyjä mittaavan The Illinois Test of Psycholinguistic Abilities (ITPA)- testin. Muuttujiksi valittiin lyhytkestoista muistia mittaavat testit: visuaalinen sarjamuisti ja auditiivinen sarjamuisti. Aikuisuudessa tutkittavat suorittivat WAIS- IV:n, josta muuttujiksi valittiin työmuistia mittaava perusosatehtävä Numerosarjat sekä kielellisen ja visuaalisen päättelyn indeksit (VCI ja PRI). Taustamuuttujiksi tutkimukseen otettiin tutkittavien oma korkein koulutus, äidin korkein koulutus ja turvapisteet 9- vuotiaana. Tutkimustulokset analysoitiin rakenneyhtälömallien avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Tulokset osoittivat, että 5- vuoden ikäisten ja 9- vuoden ikäisten auditiivisen lyhytkestoisen muistin suoriutumiset erikseen ennustivat aikuisuuden työmuistisuoriutumista. Lisäksi 9- vuoden ikäisten auditiivisella lyhytkestoisella muistilla voitiin ennustaa myös monimutkaisempaa työmuistin toimintaa. Visuaalisella lyhytkestoisella muistilla lapsuudessa taas voitiin ennustaa visuaalista päättelykykyä aikuisena. Tuloksista voidaan päätellä, että lasten lyhytkestoisen muistin tutkiminen on tärkeää, koska sillä voidaan ennustaa aikuisuuden työmuistin toimintaa ja visuaalisen tiedon käsittelyä sekä mahdollisia heikentymiä näissä varhain.

Object: The object of this study is to examine whether children's proficiency in different aspects of reading after first grade can be predicted by a set of basic skills assessed before first grade and background attributes independently and jointly. Reading proficiency is examined as three separate skills: reading accuracy, reading speed and reading comprehension. The goal is to find out which skills and factors predict these different aspects of reading and whether they are the same for all three. This in turn will help in recognizing the children in need of early support. It will also help in selecting the focus of these early interventions. Previously, several different and partially conflicting theories about the causes of reading difficulties have been proposed. Examining reading from different angles might help solve this controversy. Methods: The participants were 152 native Finnish speaking children of whom 70 had a familial risk for dyslexia. At pre-school age (mean age: 6 years 5 months) the children were evaluated for their verbal IQ, phonological skills, rapid naming skills, working memory and letter naming. Information about background attributes, such as the socioeconomic status of the family, was gathered with questionnaires. Reading skills were assessed after first grade. Children were categorized into two groups in accordance with their performance in different reading skills. Using logistic regression analysis, the information about background and the basic skills assessed at pre-school age were used to predict who performed worse than average at a specific reading skill. Results and conclusions: The three aspects of reading were predicted to some extent by the same set of skills and attributes. Common predictors of all three aspects in unison were verbal IQ, rapid naming, phonological skills, letter naming and working memory. Familial risk of reading difficulty was included in predicting reading speed and accuracy, but for reading comprehension the length of the parents' education was more essential. Those who were younger and had poorer phonological and verbal reasoning skills had greater odds of reading less accurately. Those at familial risk of dyslexia, slow at naming and those with poorer phonological skills had greater odds of being slow readers. Those with poorer verbal reasoning skills, phonological skills and working memory skills and boys had greater odds of being poor at reading comprehension. These results agree in part with previous findings. They also bring new insights into the various skills and factors that are connected to different aspects of reading and can be directly applied into practice.

Objectives. Task-irrelevant sounds may distract working memory performance, apparently depend- ing on the characteristics of the sound and the demands of the ongoing task. The specific mecha- nisms remain unknown however, and research on the underlying neural processes, especially with natural auditory stimuli and tasks, is scarce. Research with e.g. socially meaningful stimuli like nat- ural speech may help achieve a more realistic insight into processing in the brain. The aim of the present fMRI study was to examine how natural speech in comparison to other speech-like stimuli affects neural processing in arithmetic tasks when working memory load was modulated. Methods. Auditory distractors were presented while participants (n = 20, 11 women) solved arithme- tic tasks. The distractors included natural continuous speech, nonsense speech, noise-vocoded speech, and silence as a control. In the less demanding task, participants solved simple arithmetic calculations, and in the more difficult task, created equations adding up to the given number. In the control task, digits were picked to match given number sets. Results and conclusions. The whole-brain analysis revealed wide activation patterns across the brain. To examine neural processing typically related to working memory and attention, activation observed in the middle frontal gyrus was further analyzed. Activation of the area decreased in speech compared with other speech-like sounds and was strongest in silence, contrary to studies using e.g. unpleasant sounds, suggesting distraction in the task processing due to meaningful speech. Also, lower task load was related to steeper activation decline in speech, possibly reflecting lower attentional effort as some behavioural studies suggest.