Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "stapedektomia"

Sort by: Order: Results:

  • Hämäläinen, Ronja (2021)
    Otoskleroosi on Suomessa aikuisväestön yleisin konduktiivisen kuulovian syy. Otoskleroosi on etenevä tauti, joka aiheuttaa jalustimen jäykistymisen ja kuuloketjun toiminnan häiriön. Otoskleroosi on yleisempää naisilla kuin miehillä ja alkaa tyypillisesti 30–40 vuoden iässä. Diagnoosi tehdään tyypillisen taudinkuvan, kliinisen tutkimuksen, kuvantamislöydösten ja kuulontutkimuksen perusteella. Otoskleroosin tärkein hoitomuoto on leikkaus, jonka tekniikoita ovat stapedektomia ja stapedotomia. Leikkauksen vaihtoehtona on kuulonkuntoutus kuulokojeella. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää HUS Korvaklinikalla tehtyjen otoskleroosileikkausten tulokset sekä tarkastella komplikaatioihin ja leikkauksen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusta varten kerättiin tiedot vuosina 2018–2020 tehdyistä stapedotomia- ja stapedektomiatoimenpiteistä. Potilaita aineistossa oli 199, joista naisia oli 59 % ja miehiä 41 %. Potilaiden keski-ikä oli 47 vuotta. Toimenpiteistä 97 % oli stapedotomioita ja 3 % stapedektomioita. Primaarileikkauksia oli 86 % ja uusintaleikkauksia 14 %. Kuulotulokset määriteltiin postoperatiivisen ABG:n (air-bone gap) ja ilmajohtokuulon paranemisen perusteella. Nämä laskettiin ennen ja jälkeen leikkausta tehtyjen kuulontutkimuksien puhetaajuuksien (0,5, 1, 2 ja 4 kHz) keskiarvoina. Ilmajohtokuulo parani keskimäärin 14 dB ja postoperatiivinen ABG oli keskimäärin 10 dB. Primaarileikkauksessa ABG ≤ 10 dB tuloksen saavutti 61 % ja uusintaleikkauksessa 36 % potilaista. Leikkauksen jälkeen yleisimmät komplikaatiot olivat huimaus ja kuulon heikkeneminen. Pitkäaikaisia komplikaatioita jäi 20 %:lle potilaista. Yleisimmät pitkäaikaiset komplikaatiot olivat kuulon heikkeneminen (12 %) sekä särinä leikatussa korvassa (5 %). Uusintaleikkaukseen joutui 8 % potilaista. Tutkimuksen perusteella iso osa potilaista hyötyi leikkauksesta.
  • Hämäläinen, Ronja (2021)
    Otoskleroosi on Suomessa aikuisväestön yleisin konduktiivisen kuulovian syy. Otoskleroosi on etenevä tauti, joka aiheuttaa jalustimen jäykistymisen ja kuuloketjun toiminnan häiriön. Otoskleroosi on yleisempää naisilla kuin miehillä ja alkaa tyypillisesti 30–40 vuoden iässä. Diagnoosi tehdään tyypillisen taudinkuvan, kliinisen tutkimuksen, kuvantamislöydösten ja kuulontutkimuksen perusteella. Otoskleroosin tärkein hoitomuoto on leikkaus, jonka tekniikoita ovat stapedektomia ja stapedotomia. Leikkauksen vaihtoehtona on kuulonkuntoutus kuulokojeella. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää HUS Korvaklinikalla tehtyjen otoskleroosileikkausten tulokset sekä tarkastella komplikaatioihin ja leikkauksen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusta varten kerättiin tiedot vuosina 2018–2020 tehdyistä stapedotomia- ja stapedektomiatoimenpiteistä. Potilaita aineistossa oli 199, joista naisia oli 59 % ja miehiä 41 %. Potilaiden keski-ikä oli 47 vuotta. Toimenpiteistä 97 % oli stapedotomioita ja 3 % stapedektomioita. Primaarileikkauksia oli 86 % ja uusintaleikkauksia 14 %. Kuulotulokset määriteltiin postoperatiivisen ABG:n (air-bone gap) ja ilmajohtokuulon paranemisen perusteella. Nämä laskettiin ennen ja jälkeen leikkausta tehtyjen kuulontutkimuksien puhetaajuuksien (0,5, 1, 2 ja 4 kHz) keskiarvoina. Ilmajohtokuulo parani keskimäärin 14 dB ja postoperatiivinen ABG oli keskimäärin 10 dB. Primaarileikkauksessa ABG ≤ 10 dB tuloksen saavutti 61 % ja uusintaleikkauksessa 36 % potilaista. Leikkauksen jälkeen yleisimmät komplikaatiot olivat huimaus ja kuulon heikkeneminen. Pitkäaikaisia komplikaatioita jäi 20 %:lle potilaista. Yleisimmät pitkäaikaiset komplikaatiot olivat kuulon heikkeneminen (12 %) sekä särinä leikatussa korvassa (5 %). Uusintaleikkaukseen joutui 8 % potilaista. Tutkimuksen perusteella iso osa potilaista hyötyi leikkauksesta.