Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "runkorakenne"

Sort by: Order: Results:

  • Hedelmällisyyden ja runkorakenteen sekä maitotuotoksen väliset perinnölliset yhteydet ayrshire-rodulla 
    Tikkanen, Minna (2014)
    Genetic and phenotypic parameters and relationships for fertility traits, body type traits and production were estimated. The data analyzed included 21,450 Ayrshires. Animals were reared in 2,647 herds, born from 1994 to 2005 and were progeny of 1652 sires. Analyzed fertility traits were days from first service to last insemination and number of inseminations to conception for heifers, and days from calving to first insemination for first parity cows. Production traits were first lactation milk and lifetime milk and body type traits were stature, body depth, chest width, angularity, top line, rump width and rump angle. Variance components and the heritability estimates were calculated by restricted maximum likelihood (REML) method using the DMU software. The heritability estimates of first lactation milk yield and lifetime milk yield were 0.28 and 0.08, re-spectively. The heritabilities for fertility traits in virgin heifers and first lactation cows were low (0.02 – 0.03). Heritability estimates for the type traits varied from 0.10 to 0.43. The largest heritability was found for stature (0.43) and rump width (0.27). The highest positive genetic correlations were angularity with first lactation milk (0.41) and lifetime milk (0.45), and the highest negative genetic correlation was between top line and first lactation milk (-0.33). Chest width and rump angle had a positive genetic correlation to days from calving to first insemination. The significant genetic correlations were heifer fertility with body depth, rump width and rump angle. Estimated correlations between heifer fertility traits and lifetime milk yield were positive and moderate. First parity cow fertility was not related to production traits. Fertility traits and lifetime milk have a low heritability. Progress can be made relatively fast in body traits and first lactation milk by breeding, because of the moderate heritabilities. Selection for some body type traits may cause improvement in production but deterioration in fertility. Declined heifer fertility is associated with high lifetime production. However is not reasonable to put emphasis on poor heifer fertility in selection.
  • Jatkojalostajien mitta- ja laatuvaatimukset kuusisahatavaralle 
    Kilpi, Juho (2018)
    Tausta Suomessa tuotettiin vuonna 2016 noin 5,9 milj. m³ kuusisahatavaraa. Kuusta (Picea abies) käytetään pääosin rakentamiseen. Siitä valmistettavia tuotteita ovat liimapuu, sisä- ja ulkoverhouslaudat, rakennusten rungot ja koolaukset. Sahatavaran laatu vaikuttaa siitä valmistettavan tuotteen ominaisuuksiin. Sahatavaralle on määritelty laatuluokat, jotka ovat US, V, VI ja VII. Laatuun eniten vaikuttavat ominaisuudet ovat oksaisuus, halkeamat, muotoviat ja lyly. Sahatavaran ominaisuuksille on määritelty enimmäismäärät ja -koot eri laatuluokissa. Tuottajien vaatimukset raaka-aineelle ovat erilaisia, koska sahatavaraa käytetään hyvin erilaisissa tuotteissa. Kuusisahatavaraa käyttävien yritysten laatuvaatimuksia ei ole tähän mennessä kattavasti selvitetty. Tavoite ja menetelmät Tutkielman tavoite oli selvittää kuusisahatavaran jatkojalostajien asettamat mitta- ja laatuvaatimukset. Tutkimuksessa haastateltiin 20:ta yritystä, jotka sijaitsevat Pirkanmaalla ja sen lähialueilla. Yritykset jaettiin heidän valmistamansa tuotteen mukaan viiteen luokkaan, jotka ovat liimapuu, runkorakenteet, ulkoverhouslaudat, sisäverhous- ja lattialaudat sekä listat ja puusepäntuotteet. Yrityksiltä kerättiin taustatiedot sekä heidän asettamansa vaatimukset raaka-aineelleen. Kysymyksillä selvitettiin jatkojalostajien käyttämät sahatavaran laatuluokat, heidän käyttämänsä mitat, sahatavaran eri ominaisuuksien merkitsevyydet, terveoksaisuuden tärkeyttä, sydäntavaran käyttöä, lujuusvaatimuksia, raaka-aineen kosteussuhdetta ja kuusisahatavaran käyttöä tulevaisuudessa. Aineistosta laskettiin tilastollisia lukuja ja vastauksia mallinnettiin järjestysasteikkomallilla. Tulokset ja johtopäätökset Aiempaa kirjallisuutta mukaillen sahatavaran laatu- ja mittavaatimukset vaihtelivat eri jatkojalostajaluokkien välillä. Korkein laatuvaatimus oli listojen ja puusepäntuotteiden valmistajilla. Seuraavaksi korkein vaatimustaso oli muiden höylätuotteiden tuottajilla. Pienimmät laatuvaatimukset olivat rakennusten runkojen valmistajilla ja liimapuun tuottajilla. Lähes puolet yrityksistä ilmoitti tilaavansa sahatuottoista (ST) sahatavaraa. Merkittävimmät ominaisuudet sahatavarassa keskimäärin olivat oksien koko ja laatu sekä halkeamat, muotoviat ja oksien määrä. Yritykset halusivat pääosin terveoksaista sahatavaraa ja yli puolet vastasi tarvitsevansa sydäntavaraa. Sahatavaran mittojen osalta yritykset tilasivat pitkää sahatavaraa. Yritykset katkovat pitkän sahatavaran ja hyödyntävät raaka-aineen mahdollisimman tehokkaasti. Kuusisahatavaran tilatut paksuudet ja leveydet määräytyvät jatkojalosteen vaadituista mitoista. Höylätuotteiden valmistajat tilaavat myös lopputuotteita paksumpia ja leveämpiä mittoja, mikä johtuu sahatavaran halkaisusta. Tutkimuksen tulokset antavat tietoa sahatavaran tuottajille. Huomioimalla sahatavaran tilaajan vaatimukset, sahatavaran tuottajat pystyvät parantamaan kilpailukykyään.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO