Browsing by Subject "nimeämisperusteet"

Pro-gradu tutkielmani käsittelee Venäjällä puhutun marin kielen hyönteisnimistöä. Marin kielen hyönteisnimistöä ei ole aiemmin tutkittu ja tämän tutkielman avulla pyrin selvittämään tämän nimistön osa-alueen piirteitä. Tutkielman tavoitteet ovat kerätä sanakirjalähteistä edustava otanta hyönteisnimiä, selvittää tämän marin kielen sanaston osa-alueen sananmuodostuskeinot ja rakennetyypit ja hyönteisnimistölle tyypilliset nimeämisperusteet marissa. Tutkimusaineisto perustuu sanakirjalähteisiin, joista on kerätty kaikki niissä esiintyvät hyönteisiin viittaavat nimet. Vanhimmat näistä ovat peräisin 1800-loppupuolella kerätyistä sanastoista ja uusimmat ovat peräisin 1990-luvulla julkaistusta sanakirjasta. Aineistoon on sisällytetty nimet, jotka aineiston mukaan viittaavat hyönteisiin. Hyönteiseksi on määritelty nimet, jotka entomologisin perustein voidaan laskea hyönteisiksi tai niiden kehitysvaiheiksi. Marin kielen hyönteisnimistö voidaan rakenteellisesti jakaa kuuteen tyyppiin: 1. yksiosaisiin johtamattomiin nimiin, jotka palautuvat suomalais-ugrilaiseen kantakieleen, 2. verrattain myöhään lainattuihin yksiosaisiin johtamattomiin nimiin, 3. yksiosaisiin myöhään johdettuihin nimiin, 4. yhdysnimiin, joissa määriteosa täsmentää perusosassa viitattua hyönteistä, 5. yhdysnimiin, joissa perus- ja määriteosa viittaavat hyönteiseen ainoastaan yhdyssanana ja 6. yli kaksiosaiset yhdysnimet, jotka yhdistävät ryhmän 4 ja 5 ominaisuuksia. Näistä tyypillisin rakenne on tyypin neljä nimet, joiden osuus aineistossa esiintyvistä nimistä on 60,4% Marin hyönteisnimistön yleisimmät nimeämisperusteet liittyvät hyönteisen elinpiiriin (31,5%) ja ravintoon (19,6%). Hyönteisen väri, ääni tai muu ulkoinen tuntomerkki ovat myös verrattain yleisiä nimeämisperusteita. Merkittävällä osalla nimistä (23,1%) on ainoastaan itse hyönteiseen viittaava merkitys tai nimeämisperusta, jota nykymarin pohjalta ei voida tuoda esille. Yhdysnimi voi muttaa tai laajentaa nimeämisperustetta joten yksittäisellä nimellä voi olla useita nimeämisperusteita. Tutkielman osaksi on liitetty sanalistat, joiden avulla pyritään vähentämään tulkinnanvaraisuutta sen suhteen, mihin hyönteislajiin nimet viittaavat. Olisi suotavaa jatkaa aiheen tutkimusta diakronisesta näkökulmasta, jolloin saisi paremman käsityksen tämän sanaston osa-alueen kehityksestä sekä kenttätutkimuksen avulla saada kuva nykymarissa käytetystä hyönteisnimistöstä ja missä määrin se vastaa vanhastaan käytettyjä nimiä ja verrattain uutta uudissanastoa.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan Tampereella sijaitsevan Pispalan alueen kadunnimiä niiden rakenteen ja nimeämisperusteiden mukaan sekä kansanonomastisesti eli alueen asukkaiden mielipiteet huomioiden. Pispalan alueeseen sisältyvät tutkielmassa Ala-Pispalan, Ylä-Pispalan, Tahmelan ja Santalahden kaupunginosat. Tutkielman ensimmäisessä analyysiluvussa käsitellään sitä, millaisista osista nimet muodostuvat ja millä perusteilla kadut on nimetty. Tuloksia verrataan yleisiin nimeämissuosituksiin. Toisen analyysiluvun kansanonomastisen osuuden pohjana on alueen asukkaille toteutetun verkkokyselyn tulokset. Tässä osiossa selvitetään, millaisena alueena asukkaat Pispalaa pitävät ja miten he suhtautuvat alueen kadunnimiin. Tutkielman tulosten perusteella Pispalan alueen kadunnimet noudattavat hyvin yleisiä nimeämissuosituksia yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Erityisen hyvin nimeämissuositukset toteutuvat alueen nimeämisperusteissa, jotka suositusten mukaisesti pohjautuvat alueen historiaan, sijaintiin ja vanhoihin paikannimiin, jolloin nimet kuvastavat alueen erityispiirteitä. Kadunnimien nimeämisperusteissa on hyödynnetty erityisesti alueella toiminutta teollisuutta sekä alueen omalaatuisen maaston piirteitä. Asukkaiden näkökulmasta kadunnimissä arvostetaan eniten sitä, että ne kertovat alueen historiasta ja kuulostavat niminä hauskoilta tai kauniilta. Aluetta kuvailtiin yhteisöllisenä, kotoisana ja kylämäisenä. Kadunnimiä pidettiin pääasiassa alueelle sopivina, mutta jotkin nimet koettiin liian pitkinä, teknisinä ja kiireellisen kuuloisilta näin rauhalliselle alueelle tai ne yhdistettiin paremmin jollekin muulle alueelle. Kyselyyn vastanneet arvostavat vastausten perusteella omaa asuinalueittaan ja sen historiaa, jolloin myös kadunnimet koetaan mieluisina.