Browsing by Subject "katkonta"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2024)Puunhankinnan suunnittelu voidaan jakaa kolmelle tasolle, eli strategiseen, taktiseen ja operatiiviseen suunnitteluun. Eri puutavaralajien kysyntä ja tarjonta vaihtelevat alueittain. Puutavaralajien määrä on kasvanut ajan kuluessa, mutta hyvällä suunnittelulla määrä voidaan pitää operatiivisesti järkevänä ja kustannustehokkaana. Lisäksi hyvällä puunhankinnan suunnittelulla pystytään vastaamaan eri puutavaralajien kysyntään. Pikkutukki on erikoispuutavaralaji, joka asettuu pituuksiltaan ja läpimitoiltaan osittain kuitu- ja tukkipuutavaralajien kanssa päällekkäin. Pikkutukin katkontaan parhaiten sopivien hankinta-alueiden ja yksittäisten leimikoiden tunnistaminen sekä löytäminen on erityisen tärkeää puunhankinnan logistisen ketjun optimoimiseksi. Tässä työssä tehtiin katkontasimulaatio kahdella eri katkonta-asetuksella, toisessa oli pikkutukki mukana ja toisessa ei. Työn tarkoituksena oli tutkia pikkutukin katkonnan vaikutusta puutavaralajien pölkkyjen keskipituuteen ja -läpimittaan sekä puutavaralajien eräkokoihin. Simuloinnin aineisto koostui 289:stä lohkosta, jotka sijaitsivat erään sahan hankinta-alueella. Tutkielmassa käytettävä laaja aineisto sijoittuu Etelä-Pohjanmaalle, Rannikko-Pohjanmaalle, Keski-Suomeen ja Pirkanmaalle. Aineiston kaikki lohkot olivat päätehakkuita, eikä täten esimerkiksi harvennushakkuita arvioitu tässä tutkimuksessa. Simulointi suoritettiin Metsä Forestin käytössä olevalla katkontasimulaattorilla. Simuloinnin tuloksena oli, että mäntykuidun ja kuusisellukuidun keskieräkoot pienenivät reilusti pikkutukkia katkottaessa, mutta tukkipuutavaralajeihin pikkutukin katkonta ei vaikuttanut. Lisäksi pölkkyjen keskipituuden ja -tilavuuden tarkastelu osoitti, että pikkutukin katkonta vaikutti vain vähän pölkkyjen tunnuslukuihin. Tämän työn päätavoitteena oli löytää pikkutukin katkontaan vaikuttavia muuttujia, joiden avulla voidaan ennustaa pikkutukin määrää. Eri parametrien välisiä korrelaatioita tutkittiin ja näiden testien perusteella laadittiin lineaarisella regressioanalyysillä ennakkotietomallit, jotka ennustavat pikkutukin määrää leimikolla. Ennakkotietomalleja luotiin männylle neljä ja kuuselle kuusi, mutta nämä mallit ennustivat heikosti pikkutukin määrää. Malleja kehitettiin lohkojen simulointitutkimuksena jälkeen saatavalla aineistolla. Näin luotiin tarkan tiedon malleja männylle yhteensä kuusi ja kuuselle viisi. Nämä uudet mallit osoittautuivat hyviksi mäntypikkutukin määrän ennustamisessa. Paras selitysaste mäntypikkutukin määrälle saatiin mallissa, joka huomioi runkoluvun ja mäntyainespuun määrän. Vastaavasti kuusen pikkutukkimäärää parhaiten ennustivat tarkan tiedon mallit, joissa selittäjinä olivat runkoluku ja kuusiainespuun määrä. Lisäksi mänty- ja kuusipikkutukin tarkan tiedon malleissa pelkällä runkoluvulla pystyttiin ennustamaan hyvin pikkutukin määrää. Tässä tutkimuksessa luoduilla malleilla on omat rajoitteensa. Mallit perustuvat erään sahan hankinta-alueen lohkoihin, joten näillä luoduilla malleilla pikkutukin määrää voidaan parhaiten ennustaa kyseisellä alueella samankaltaisissa leimikoissa. Tässä tutkimuksessa käytetyillä menetelmillä voidaan jatkossa luoda malleja muualle Suomeen. Näin voidaan tarkastella sitä, ennustavatko runkoluku- ja puuaineksen määrä hyvin pikkutukkien määrää myös muilla maantieteellisillä alueilla. Nykyinen työ keskittyi päätehakkuisiin, ja tulevaisuudessa samankaltaisten mallien luominen harvennushakkuille olisi mielekästä. Jatkotutkimukset mahdollistaisivat nyt luotujen mallien ja niiden sovellusten käyttöönoton puunhankinnan suunnitteluun.
-
(2024)Puunhankinnan suunnittelu voidaan jakaa kolmelle tasolle, eli strategiseen, taktiseen ja operatiiviseen suunnitteluun. Eri puutavaralajien kysyntä ja tarjonta vaihtelevat alueittain. Puutavaralajien määrä on kasvanut ajan kuluessa, mutta hyvällä suunnittelulla määrä voidaan pitää operatiivisesti järkevänä ja kustannustehokkaana. Lisäksi hyvällä puunhankinnan suunnittelulla pystytään vastaamaan eri puutavaralajien kysyntään. Pikkutukki on erikoispuutavaralaji, joka asettuu pituuksiltaan ja läpimitoiltaan osittain kuitu- ja tukkipuutavaralajien kanssa päällekkäin. Pikkutukin katkontaan parhaiten sopivien hankinta-alueiden ja yksittäisten leimikoiden tunnistaminen sekä löytäminen on erityisen tärkeää puunhankinnan logistisen ketjun optimoimiseksi. Tässä työssä tehtiin katkontasimulaatio kahdella eri katkonta-asetuksella, toisessa oli pikkutukki mukana ja toisessa ei. Työn tarkoituksena oli tutkia pikkutukin katkonnan vaikutusta puutavaralajien pölkkyjen keskipituuteen ja -läpimittaan sekä puutavaralajien eräkokoihin. Simuloinnin aineisto koostui 289:stä lohkosta, jotka sijaitsivat erään sahan hankinta-alueella. Tutkielmassa käytettävä laaja aineisto sijoittuu Etelä-Pohjanmaalle, Rannikko-Pohjanmaalle, Keski-Suomeen ja Pirkanmaalle. Aineiston kaikki lohkot olivat päätehakkuita, eikä täten esimerkiksi harvennushakkuita arvioitu tässä tutkimuksessa. Simulointi suoritettiin Metsä Forestin käytössä olevalla katkontasimulaattorilla. Simuloinnin tuloksena oli, että mäntykuidun ja kuusisellukuidun keskieräkoot pienenivät reilusti pikkutukkia katkottaessa, mutta tukkipuutavaralajeihin pikkutukin katkonta ei vaikuttanut. Lisäksi pölkkyjen keskipituuden ja -tilavuuden tarkastelu osoitti, että pikkutukin katkonta vaikutti vain vähän pölkkyjen tunnuslukuihin. Tämän työn päätavoitteena oli löytää pikkutukin katkontaan vaikuttavia muuttujia, joiden avulla voidaan ennustaa pikkutukin määrää. Eri parametrien välisiä korrelaatioita tutkittiin ja näiden testien perusteella laadittiin lineaarisella regressioanalyysillä ennakkotietomallit, jotka ennustavat pikkutukin määrää leimikolla. Ennakkotietomalleja luotiin männylle neljä ja kuuselle kuusi, mutta nämä mallit ennustivat heikosti pikkutukin määrää. Malleja kehitettiin lohkojen simulointitutkimuksena jälkeen saatavalla aineistolla. Näin luotiin tarkan tiedon malleja männylle yhteensä kuusi ja kuuselle viisi. Nämä uudet mallit osoittautuivat hyviksi mäntypikkutukin määrän ennustamisessa. Paras selitysaste mäntypikkutukin määrälle saatiin mallissa, joka huomioi runkoluvun ja mäntyainespuun määrän. Vastaavasti kuusen pikkutukkimäärää parhaiten ennustivat tarkan tiedon mallit, joissa selittäjinä olivat runkoluku ja kuusiainespuun määrä. Lisäksi mänty- ja kuusipikkutukin tarkan tiedon malleissa pelkällä runkoluvulla pystyttiin ennustamaan hyvin pikkutukin määrää. Tässä tutkimuksessa luoduilla malleilla on omat rajoitteensa. Mallit perustuvat erään sahan hankinta-alueen lohkoihin, joten näillä luoduilla malleilla pikkutukin määrää voidaan parhaiten ennustaa kyseisellä alueella samankaltaisissa leimikoissa. Tässä tutkimuksessa käytetyillä menetelmillä voidaan jatkossa luoda malleja muualle Suomeen. Näin voidaan tarkastella sitä, ennustavatko runkoluku- ja puuaineksen määrä hyvin pikkutukkien määrää myös muilla maantieteellisillä alueilla. Nykyinen työ keskittyi päätehakkuisiin, ja tulevaisuudessa samankaltaisten mallien luominen harvennushakkuille olisi mielekästä. Jatkotutkimukset mahdollistaisivat nyt luotujen mallien ja niiden sovellusten käyttöönoton puunhankinnan suunnitteluun.
-
Sisälaadun ennustaminen mäntytukkirungoista sekä tukkiröntgenin käyttö mäntyosarunkojen katkonnassa (2015)Limited pre-information of wood raw material properties complicates customer-oriented production planning in sawmilling. The problem is especially concerning Scots pine (Pinus sylvestris L.) because its quality varies significantly within single trees but also within different forests. In the modern cut-to-length method decision of crosscutting points has to be made with help of stem profile prediction, optimization calculations and external quality properties of wood material. In the tree length method that is minimally used in Finland bucking can be done in a terminal that makes it possible to study whole external profile of the stem before the bucking. However, in crosscutting that aims to producing of value added products it would be important to know the internal quality of stem. One method that provides information on internal quality of wood raw material is x-ray log scanning that is used for the quality sorting at sawmills. The purpose of this study was to find out whether it is possible to predict the internal quality of Scots pine stems with the help of some stem characteristics. Moreover, it was also examined whether it is possible to develop the quality bucking of Scots pine butt logs if bucking is supported by x-ray log scanning. The study material was collected from eight final felling stands. From each stand 30 Scots pine stems were chosen and marked and of these was measured diameter at breast height, dead branch height, live branch height and total height. All marked Scots pine stems were felled and bucked as stems whose length varied between 12 and 20 meters starting from the butt of stem. After that the marked study stems were scanned with x-ray system in order to study their internal properties. Individual quality border points were calculated for each of the stems based on the x-ray data. Dead branch height was the most correlated stem characteristic with quality border point. The relationship of the dead branch height and the quality border point was examined with logistic mixed model. A binary dependent variable was determined for each of the stems. Limit value between binary categories (0/1) was 37 decimetres height of quality border. The dead branch height that was classified into four classes was used as an explanatory variable. By using this method it was possible to predict the correct class for 71,6 % of the stems. A stand number that was used as a random effect variable in the model was not statistically significant. The butt logs bucking that was made at the terminal and the butt logs bucking that was proposed by the harvester drivers was compared to the simulated butt logs bucking that considered also the quality border point of a stem. The total volume of A-class logs increased in a bucking option that considered the quality border compared to two other examined bucking options. Average volume of the butt logs decreased as a main way for increasing the logs quality was shortening of their average length. The results indicate that it is possible to rather well predict the internal quality of Scots pine stems with dead branch height and when crosscutting of stems is supported with x-ray scanning system, it is possible to increase the quality of butt logs. In order to reduce uncertain elements it would be necessary to use larger study material in the future studies. In addition, it would be beneficial to pay more attention to the interpretation of x-ray scanning data.
Now showing items 1-3 of 3