Browsing by Subject "käyttäjäkeskeinen kääntäminen"

Lääketieteessä terminologian selkeys ja yksiselitteisyys on tärkeää. Alalla työskennelleenä olen kuitenkin havainnut, että variaatiota esiintyy. Tutkielmani käsittelee lääketieteen erikoisalakääntämistä ja erityisesti variaatiota erisnimeen perustuvissa sairauksien tai oireyhtymien nimityksissä, eli diagnoosinimikkeissä. Tutkimuksessani selvitän minkälaista variaatio on ja paljonko sitä esiintyy. Tutkin myös tekstin abstraktiotason vaikutusta varianttien valintaan kohderyhmään perustuvien aineistoryhmien avulla. Tutkin näitä seikkoja sekä englannin- että suomenkielisessä aineistossa 20 valitun diagnoosinimikkeen avulla. Valitut sairaudet edustavat laajasti eri lääketieteen osa-alueita. Perusteena teoriapohjalleni on Risto Haaralan terminmuodostuksen periaatteet. Myös käyttäjäkeskeinen kääntäminen sekä terveydenhuollon erikoisalalla tehdyt tutkimukset alan terminologiasta ovat tutkimukseni teoriapohjana. Aineistona olen käyttänyt sekä termipankkeja että rinnakkaistekstejä molemmista kielistä. Nämä otteet olen valinnut sillä perusteella, että ne ovat tekstejä, joita erikoisalakääntäjä työssään käyttäisi rinnakkaisteksteinä. Aineistoni on jaettu kolmeen ryhmään oletetun käyttäjäryhmän mukaisesti. Ryhmien käyttäjät ovat lääkärit (ryhmä 1), hoitajat ja muut alan toimijat (ryhmä 2), potilaat, läheiset ja muut maallikot (ryhmä 3). Aineistoni edustaa monipuolista otantaa lääketieteen tekstejä, ja ne osoittavat omalta osaltaan kuinka monenlaisille vastaanottajille lääketieteen erikoisalan viestintä suuntautuu. Tutkittavat 20 diagnoosinimikettä on kartoitettu kunkin aineistoryhmän jokaisen lähteen valitussa tekstissä tai termipankkihaussa. Tulokset on esitelty liitteissä 1-3 taulukkomuodossa. Liitteistä löytyy myös lyhyet kuvaukset kaikista valituista sairauksista tai oireyhtymistä. Abstraktiotason laskiessa oli havaittavista jonkin asteista variaation lisääntymistä. Esittelen havaintojani sekä aineistoryhmittäin että nimikekohtaisesti englantia ja suomea verraten. Kääntäjän kannalta tutkimukseni osoitti variaation runsaan olemassaolon ja rinnakkaistekstien käytön hyödyllisyyden.

Tutkin maisterintutkielmassani työsuojeluun liittyvien ohjeistuksien kuten terveys- ja turvallisuusriskien arvioinnin standardien ja tehdasalueella liikkuvien urakoitsijoiden työturvallisuudesta huolehtimiseen liittyvien EHS-standardien suomentamista. Sain Saint-Gobain Finland Oy:n EHS-osastolta käännöstoimeksiannon, jonka pohjalta toteutin tutkielmani. Käännöstoimeksiannon tavoitteena oli tuottaa toimiva, ammattimainen ja käyttäjäkeskeinen käännös EHS-osaston työsuojelustandardeista yhtiöön kuuluvien liikeyksiköiden käyttöön. Samalla sain mahdollisuuden soveltaa käyttäjäkeskeisen kääntämisen strategiaa ja tutkia ohjeistuksien kääntämisen erityispiirteitä mahdollisimman käytännönläheisesti. Maisterintutkielmassani pyrin selvittämään, mitä käännöstyössä on erityisesti otettava huomioon silloin, kun ohjeistus koskee työntekijöiden terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeitä työsuojeluasioita kuten turvallisuusriskien arviointia ja työturvallisuuden vähimmäisvaatimuksia. Käännöstutkielmassa analysoin tekemiäni käännösratkaisuja käyttäjäkeskeisen kääntämisen näkökulmasta. Analyysimenetelmänä tutkin tekemiäni käännösratkaisuja lähilukuna ja etsin ranskankielisestä alkutekstistä ne elementit, jotka puoltavat käyttäjäkeskeisen kääntämisen tärkeyttä työohjeistuksien käännösstrategiana ja vaativat käyttäjäkeskeistä kääntämistä sujuvan kohdetekstin aikaansaamiseksi. Tutkin, miten työtapaturmia ja työperäisten sairauksien riskien arviointia tai urakoitsijoiden hallintaa koskevasta standardista saadaan mahdollisimman toimiva suomennos, joka osaltaan edistää työntekijöiden ja urakoitsijoiden turvallisuutta sekä esitän, mitkä elementit tai erityispiirteet käännösprojektissa vaativat erityisesti käyttäjäkeskeistä kääntämistä. Tutkimusaineiston analyysiosiossa esittelen kolmen eri työsuojeluun liittyvän ohjeistuksen käännösratkaisuja, jotka keskittyvät niiden sisältämiin englanninkielisiin ja ranskankielisiin lyhenteisiin, titteleihin, tuotenimiin ja niiden suomenkielisiin vastineisiin, vaaratasotaulukoihin, riskikaavoihin, ryhmäindikaattoreihin sekä vaarallisten aineiden (mm. kemiallisten aineiden) listauksiin. Käännöstutkielman aineiston suomentamisessa tilanne on ollut kaikin puolin optimaalinen: asiantuntija ovat olleet lähellä ja käytettävissä ja sain olla osana työsuojelun asiantuntijaryhmää. Pääsin konsultoimaan käännöksen vastaanottajiin kuuluvia henkilöitä eli käännöksen todellisia loppukäyttäjiä, joihin kuuluin myös itse epäsuorasti yrityksen toimihenkilönä ja työsuojeluvaltuutettuna. Keskityin omassa tutkimuksessani todellisiin loppukäyttäjiin, joilta sain suoraa palautetta ja apua käännösprosessin eri vaiheissa. Työntekijöiden turvallisuutta koskevien, velvoittavien työsuojeluohjeistuksien kääntämisessä tämä on mielestäni erityisen tärkeää, jotta työntekijöiden turvallisuus ei vaarannu puutteellisen tai harhaanjohtavan käännöksen takia. Tutkimuksen tuloksena voin todeta, että todellisten loppukäyttäjien konsultointi työsuojeluun kohdistuvien ohjeistuksien käännösprosessin eri vaiheissa oli suureksi avuksi – ilman työsuojelun asiantuntijoiden konsultointia ja kääntäjän pientä omakohtaista kokemusta työsuojelusta ja siihen liittyvästä vakiintuneesta terminologiasta käännöstyön toteutus olisi ollut paljon haastavampaa. Tekemäni käännösratkaisut olivat vaihdellen kotouttavia tai vieraannuttavia, mutta aina käyttäjäkeskeisiä.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan sitä, mitkä kielelliset seikat vaikuttavat suomennetun auton käyttöohjeen selkeyteen ja ymmärrettävyyteen eli käytettävyyteen tutkimalla käyttöohjeen sanastoa ja lauserakenteita sekä sitä, miten passiivi ja aktiivi vaihtelevat, kun kuljettajalle annetaan ohjeita. Suomenkielisessä Seat Aronan käyttöohjekirjassa asioita ei ole ilmaistu suomen kielelle tyypillisellä tavalla. Siinä esiintyy runsaasti suomelle epätyypillisiä sanajärjestyksiä ja rektio-ongelmia eli vääriä sijamuotoja. Suomen- ja englanninkieliset termit vaihtelevat eikä niiden käyttö ole johdonmukaista. Mukaan on eksynyt myös paljon anglismeja, sekä ymmärrettäviä että käsittämättömiä. Lukijan puhuttelu on epäjohdonmukaista: käsketään sinutellen, puhutaan kuljettajasta tai käytetään passiivia. Suomennetusta käyttöohjeesta voisi saada käytettävämmän, kun siitä muokkaisi niin kieltä kuin asetteluakin sekä poistaisi turhaa toistoa ja epäolennaisuuksia. Vertaamalla suomennosta espanjan- ja englanninkielisiin versioihin selvisi, että mahdollisessa lähtötekstissäkin esiintyy samantyyppisiä käytettävyysongelmia. Käännettyjenkin käyttöohjeiden käytettävyyttä voisi lisätä niin, että käytettävyysnäkökulma otettaisiin huomioon jo siinä vaiheessa, kun kirjoitetaan ensimmäistä versiota ensimmäisellä kielellä.