Browsing by Subject "jengiytyminen"

Tutkielmassa tarkastellaan nuorten jengitoiminnan käsittelyä suomalaisessa uutismediassa. Varsinkin koronapandemian jälkimainingeissa nuorisorikollisuus ja katujengit ovat saaneet huomattavasti jalansijaa uutisoinnissa. Tutkielmassa perehdytään uutisissa esitettyihin mielikuviin nuorista ja heidän koettuun ongelmakäyttäytymiseensä, sekä analysoidaan millaisina ongelmina nuorten jengiytymistä ja katujengejä pidetään. Tutkielmassa tarkastellaan lisäksi näkökulmien muutosta ajallisesti, vuosien 1990–2023 aikarajauksessa. Tutkimusaineistoksi valikoitui Helsingin Sanomien ja Yle Uutisten uutisartikkelit vuosilta 1990–2023. Soveltuvia artikkeleita haettiin hakusanoilla jeng* AND nuor* AND katu*. Kokonaisuudessaan artikkeleita kerääntyi 336 kappaletta. Uutisoinnin tyyli on Helsingin Sanomilla ja Yle Uutisilla hyvin samankaltaista läpi aikarajauksen, tosin Yle ei juurikaan uutisoinut aiheesta ennen 2010-lukua. Tutkielma hyödyntää kehysanalyysiä, seuraten Semetkon ja Valkenburgin valmista kehystypologiaa. Katujengikeskustelu oli jaoteltavissa konflikti-, moraali-, vastuu-, tunnekokemus- ja taloudelliset seuraukset -kehykseen, joista ensimmäiset kaksi olivat suosituimmat. Jotkin aineiston artikkelit sisälsivät kaksi tai useampaa kehystyyppiä: esimerkiksi konfliktin ja vastuun kehykset olivat usein lomittuneita, kuin myös vastuun ja taloudellisten seurausten kehykset. Jengikeskustelu oli kirjavaa ja sisälsi lukuisten perspektiivien ohella suuria määriä erilaisia ääniä ja keskustelutahoja. Poliisia siteerattiin eniten, mutta myös poliitikot, tutkijat, nuorisotyöntekijät ja nuoret olivat useasti äänessä. Katujengiläisten osuus jäi kuitenkin huomattavan pieneksi, joskin monia ex-jengiläisiä oli haastateltu Julkisessa keskustelussa pelot nuorisokulttuurin (erityisesti musiikkikulttuurin) huonoista vaikutuksista olivat laajasti esillä läpi aikarajauksen. Varsinkin rap-musiikin korostamat materialismi ja kunniaväkivalta aiheuttivat julkista huolta. Muita suuria puheenaiheita olivat väkivallan raaistuminen nuorten keskuudessa, sosiaalisen median rooli, syrjäytyminen, huono-osaisuus, kansantalouden ongelmat sekä erinäiset vastuunkantoon liittyvät nostot. 2020-luvulla rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentaminen neljääntoista ikävuoteen oli yksi keskustelluimmista aiheista ja pelotemalliin nojaavat rikostorjunnan muodot olivat suosiossa. Syrjäytymisen torjumista painottava ehkäisymalli oli sekin läpi aikarajauksen suosittu näkökulma katujengiongelmaan. Tutkijoiden näkemykset usein poikkesivat poliitikkojen perspektiiveistä, etenkin perussuomalaisten osalla. Kuumimpia aihealueita katujengikeskustelussa olivat lisäksi Ruotsin tilanne ja maahanmuuton ongelmat Suomessa.