Browsing by Subject "ennustettavuus"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2013)Tässä pro gradu -tutkielmassa esitetään uutta näyttöä osaketuottojen ennustettavuudesta ei-kääntyvän ARMA-mallin avulla. Ei-kääntyvän mallin avulla on mahdollista tutkia havaintojen korreloituneisuuden lisäksi ennustettavuutta, joka ei ilmene korreloituneisuutena. Työssä käsiteltävässä kaksivaiheisessa testausmenetelmässä tutkitaan aluksi prosessin korreloituneisuutta. Jos tästä ei löydy näyttöä voidaan tutkia ennustettavuutta joka ei ilmene korreloituneisuutena. Ennustettavuutta on tavanomaisesti kirjallisuudessa etsitty otosautokorrelaatioita estimoimalla. Näiden testien voiman voidaan kuitenkin osoittaa olevan heikko, varsinkin jos osakkeen hinnassa oleva ennustettava komponentti on hyvin persistentti. Tämän kaltainen ennustettavuus motivoi ARMA(1,1)-mallin käytön ennustettavuuden etsimisessä, kuten tässä tutkielmassa esitetään. Tämän mallin korreloituneisuuden testaaminen osoittautuu kuitenkin epästandardiksi toimenpiteeksi. Ei-kääntyvä ARMA-malli tarjoaa mahdollisuuden testata korreloituneisuutta ja ennustettavuutta tavanomaisilla Waldin ja uskottavuusosamäärän testisuureilla. Ei-kääntyvä ARMA-malli kuuluu ei-kääntyvien ja ei-kausaalisten aikasarjamallin joukkoon. Näiden aikasarjamallien erityispiirre on, että toisin kuin tavanomaisissa ARMA-malleissa, havainnoilla ei ole stationaarista esitystä joka on menneiden virhetermien lineaarikombinaatio tai vastaavasti virhetermeillä ei ole stationaarista puhtaasti taaksepäin katsovaa aikaisemmista havainnoista lineaarisesti riippuvaa esitystä. Ei-kääntyvän aikasarjamallin estimointi onnistuu tehokkaasti uskottavuuspäättelyn avulla, kunhan prosessille oletetaan tunnetuksi todennäköisyysjakauma, joka ei ole normaalijakauma. Dynaaminen markkinatasapainoon perustuva arvopapereiden hinnoittelumalli, C-CAPM, tarjoaa teoreettisen perustan osaketuottojen ennustettavuudelle. Ennustettavuuden puute voidaan nähdä seurauksena kuluttajien riskineutraalisuudesta. Varsinkin pidempiaikaista ennustettavuutta tutkittaessa tämä oletus voi olla raskas. Jos kuluttajat ovat riskin kaihtajia, voidaan kulutusmahdollisuuksien muutoksilla näyttää olevan vaikutusta osakkeen hinnan muodostumiseen. Teoria ei kuitenkaan kerro tulisiko havaintojen riippuvuuden ilmentyä korreloituneisuutena.
-
Yksipuoliset huuli-suulakihalkiot : hammasvalliartikulaatiovirheiden esiintyvyys ja ennustettavuus (2019)Tavoitteet. Halkiopuhe ja sen erityispiirteet ovat kiinnostaneet tutkijoita jo pitkään. Skandina-viassa yleisin halkiotyyppi on huuli-suulakihalkio, joka vaikuttaa ääntöväylän rakenteisiin merkittävästi ja muuttaa samalla halkiopotilaan artikulaatiota. Tutkimus on aiemmin painottu-nut halkiotyyppien yleiseen käsittelyyn ja vasta viime vuosina on keskitytty yksityiskohtai-semmin tiettyihin halkiotyyppeihin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli koota yhteen tutki-mustietoa hammasvalliartikulaatiovirheiden esiintyvyydestä yksipuolisissa huuli-suulakihalkioissa ja mahdollisuuksista ennustaa kyseisten äännevirheiden ilmaantuvuutta myöhemmällä iällä. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena Ovid MEDLINE-, Pubmed- ja Scopus-tietokannoista. Hakulauseke oli ”cleft palate AND unilateral AND dental consonant”. Aineistoa rajattiin valintakriteereiden perusteella ensisijaisesti otsikoiden ja abst-raktien perusteella, toissijaisesti tarkastelemalla koko tekstiä. Artikkeleissa käsiteltiin ham-masvalliartikulaatiovirheiden esiintyvyyttä yleisesti halkiolapsilla sekä mahdollisia keinoja en-nakoida ilmaantuvia artikulaatiovirheitä. Tulokset ja johtopäätökset. Lapsilla, joilla on yksipuolinen huuli-suulakihalkio (unilateral cleft lip and palate, UCLP), esiintyy hammasvalliäännevirheitä jopa kaksi kertaa enemmän kuin normaalisti kehittyvillä lapsilla. Suurin osa äännevirheistä on vääristymiä ja vain pieni osa korvauksia. /r/-virhe on äännevirheistä sitkein, ja neljännes halkiolapsista tarvitsee puhetera-piaa 6-vuotiaana. Pojilla esiintyy hammasvalliäännevirheitä huomattavasti enemmän kuin ty-töillä, ja he tarvitsevat puheterapiaa tyttöjä enemmän. Äännevirheiden esiintyvyys muuttuu lapsen kasvaessa, ja osa virheistä voi korjaantua spontaanisti. Halkiolasten PCC-A (per cent correct consonants adjusted for age), joka mittaa sekä artikulatorista että fonologista taitoa, on huomattavasti vertailuryhmän lasten arvoja pienempi. PCC-A:n avulla voidaan mahdolli-sesti ennustaa halkiolasten myöhäisempiä artikulatorisia ja fonologisia taitoja. Konsonanttien tuoton avulla tämä ei nykyisen tiedon perusteella ole vielä mahdollista.
Now showing items 1-2 of 2