Browsing by Subject "ellipsi"

Tutkielmassa käsitellään tämän päivän näytelmäkääntämistä saksasta suomeen. Tutkimusaineistona ovat Roland Schimmelpfennigin näytelmät Die arabische Nacht (2004) ja Der goldene Drache (2011) sekä niiden suomennokset: Arabialainen yö (Ville Koskivaara, 2013) ja Kultainen lohikäärme (Jukka- Pekka Pajunen, 2014). Tutkielman analyysi perustuu kirjoitettujen näytelmätekstien, ei teatteriesityksien tarkasteluun. Analyysissä vertailtiin saksankielisiä lähtötekstejä ja niiden suomennoksia. Työssä keskityt- tiin tarkastelemaan tekstuaalisten tyylikeinojen, ellipsin, toiston ja pronominivariaation suomentamiseen liittyviä haasteita. Tavoitteena oli selvittää: a) missä määrin ellipsejä ja toistoa siirtyi kohdeteksteihin, b) siirtyivätkö niiden funktiot ja merkitykset kohdeteksteihin, c) millaisia pronomivalintoja suomentajat tekivät ja miten nämä vaikuttivat kohdeteksteihin. Näytelmäkääntämistä yleensä, ja erityisesti saksa–suomi-kieliparissa, on tutkittu tähän mennessä vähän (ks. kuitenkin Sirkku Aaltonen 1993; 2010 ja Marja Jänis 1991). Niin ikään puheen illuusio näytelmäteks- teissä on jäänyt lähes huomiotta käännöstieteellisessä tutkimuksessa. Analyysiä varten poimittiin lähtöteksteistä repliikit, jotka sisältävät ellipsejä, toistoa ja pronomineja. Lähtöteksteissä ellipseillä ja toistolla luodaan repliikkeihin puheenomaisuutta, ei kuitenkaan erityisen puhekielistä tyyliä. Toisaalta ne ovat kirjailija Schimmelpfennigille ominaisia tekstuaalisia keinoja aineis- tossa. Ellipsien ja toiston funktioihin lukeutuvat niin ikään puhujan emootion ilmaiseminen. Pronomineja sisältävissä repliikeissä analyysin kannalta relevantiksi muodostui suomennosten pronominivariaatio (kirjakieliset vs. puhekieliset pronominit). Molemmissa lähtöteksteissä esiintyvät ellipsit ja toisto enimmäkseen säilyivät käännösprosessissa. Tapauksissa, joissa nämä tyylikeinot eivät siirtyneet kohdeteksteihin, vaikuttivat taustalla lähtö- ja kohdekielen rakenteelliset erot tai ellipsien ja toiston säilyttäminen olisi haitannut kohdekielisen ilmaisun idiomaattisuutta. Erityisesti näytelmässä Der goldene Drache toistoa esiintyi huomattavan tiheään, jolloin sen siirtäminen kohdetekstiin samassa mittakaavassa oli haasteellinen tehtävä. Lähtötekstissä Die ara- bische Nacht kirjailija taas oli luonut ellipseillä puhutun kielen vaikutelmaa, mitä suomentaja puolestaan toteutti suomen kielelle tyypillisillä piirteillä, mm. puhekielisillä pronominivarianteilla. Suomen kielen kirjakielisten pronominimuotojen rinnalla esiintyvillä puhekielisillä varianteilla ilmaistiin näytelmän Die arabische Nacht kohdetekstissä puhujien välisiä rekisterieroja, jotka lähtötekstissä ovat huomaamatto- mampia. Tutkimuksessa tulivat esiin saksan ja suomen väliset erot puheen esittämisessä. Toisaalta suomentajien toteuttamat käännösratkaisut ilmentävät yksilöllisiä käsityksiä esimerkiksi näytelmätekstin puheenomaisuudesta ja puhuttavuudesta.