Browsing by Subject "brändi"

Suomen brändityöryhmä kannustaa suomalaisia elintarvikealan yrityksiä hyödyntämään Suomi-brändiä elintarvikkeiden viennissä ulkomaille. Kuluttajille muodostuvan maamielikuvan on kuitenkin aiemmissa tutkimuksissa havaittu vaihtelevan eri tuotteiden välillä. Vaikka kuluttajilla olisi hyvä mielikuva maasta, niin se ei riitä siihen, että hyvä mielikuva liitettäisiin kaikkiin kyseisessä maassa valmistettuihin tuotteisiin. Tässä pro gradu -työssä tutkitaan, voisiko alkuperä olla funktionaalisten tuotteiden kohdalla brändiä erilaistava tekijä, jonka avulla pystyttäisiin luomaan kuluttajaetua funtionaaliseen tuotteeseen. Kuluttajaedulla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa yksittäistä tekijää, joka lisää ihmisten kiinnostusta haluttua tuotetta kohtaan ja kasvattaa tuotteen myyntiä. Aihe on teoreettisesti mielenkiintoinen, sillä funktionaalisten tuotteiden ja alkuperän välistä suhdetta ei ole juuri tutkittu. Alkuperä jaetaan tässä pro gradu -työssä brändin alkuperään ja tuotteen valmistusmaahan (made in). Molemmilla on aiemmissa tutkimuksissa havaittu olevan vaikutusta kuluttajien tuotevalintoihin, vaikka kaikki tutkimukset eivät alkuperän vaikuttavuutta tuekaan. Tuotteen alkuperää lähestyttiin tässä tutkimuksessa brändimielikuvan kautta. Brändimielikuva muodostuu joukosta assosiaatioista, joita kuluttaja liittää brändiin. Mielikuvasta puhuttaessa ei todellisilla tuoteattribuuteilla ole väliä. Tutkimuksen empiirisenä tavoitteena oli selvittää, onko suomalaisessa alkuperässä jotain sellaista, joka auttaisi saamaan kuluttajaetua Olo-ruoansulatusjogurtille Ruotsissa. Tutkimuksen aineisto koostui neljästä ryhmäkeskustelusta. Kaksi ryhmää muodostui ruoansulatusjogurttien ja kaksi perusjogurttien käyttäjistä. Tutkimukseen osallistui yhteensä 31 henkilöä, jotka olivat iältään 25–54-vuotiaita. Heistä naisia oli 21 ja miehiä 10. Aineisto kerättiin Ruotsissa kesäkuussa 2012. Tutkimukseen valittavien ihmisten rekrytoinnit samoin kuin ryhmäkeskustelut suoritti ruotsalainen tutkimuslaitos SiFo. Ryhmäkeskusteluissa havaittiin, että brändin alkuperällä on vaikutusta tutkimukseen osallistuneiden ihmisten brändimielikuvaan. Valmistusmaalla ei puolestaan havaittu olevan samanlaista vaikutusta, sillä ryhmäkeskusteluihin osallistuneilla ihmisillä ei ollut varmaa tietoa kaikkien jogurttien valmistusmaista. Vaikka alkuperän huomattiin vaikuttavan ihmisille muodostuvaan brändimielikuvaan, eivät ryhmäkeskusteluihin osallistuneet nähneet alkuperää kovin vahvaksi tekijäksi jogurttia valittaessa. Suomalaisuus yhdistettiin Olo-ruoansulatusjogurttiin Valio-brändin kautta. Suomalainen alkuperä nähtiin ryhmäkeskusteluihin osallistuneiden ihmisten keskuudessa yleisesti positiivisena asiana. Tärkeimmäksi tekijäksi suomalaisen alkuperän kohdalla nousi luonto, jonka myös Suomen brändityöryhmä nosti keskeiseksi tekijäksi omassa raportissaan. Vaikka Olo-ruoansulatusjogurtin suomalainen alkuperä nähtiin positiivisena asiana, ei sitä nostettu kovin tärkeäksi tekijäksi tulevaisuuden ihanteellista Olo-ruoansulatusjogurttia rakennettaessa. Ryhmäkeskustelujen pohjalta näyttääkin siltä, ettei suomalaisella alkuperällä pystytä luomaan kuluttajaetua Olo-ruoansulatusjogurtille Ruotsissa.

Tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää kuluttajilla oleva mielikuva Pirkka-brändistä ja verrata saatua mielikuvaa Pirkka-brändin brändi-identiteettiin. Samalla pyrittiin löytämään mahdolliset eroavaisuudet ja yhtäläisyydet identiteetin ja mielikuvan välillä. Teoriaosassa käsiteltiin brändi-mielikuvaan vaikuttavia tekijöitä, joita ovat: brändi, brändi-identiteetti, brändin asemointi, brändikommunikaatio sekä brändin imago, maine ja mielikuva. Teoreettinen viitekehys muodostettiin näiden teorioiden pohjalta. Tutkimustavaksi valikoitui kvalitatiivinen tutkimus, johtuen sen sopivuudesta tutkittaessa brändiin liittyviä mielikuvia. Aineisto kerättiin käyttämällä kyselylomaketta, joka toimitettiin sähköpostilinkkinä 4532 henkilölle, mistä lopullisia vastauksia saatiin 296 kappaletta. Tutkimustuloksien perusteella brändimielikuvien syntyyn vaikuttavat tekijät ovat hyvin samankaltaisia Pirkka-brändille määriteltyjen tekijöiden ja tuloksien suhteen. Pirkka-brändin mielikuva vastaa hyvin pitkälti Pirkka-brändin-identiteettiä. Tuloksista näkyi organisaation tuoma vaikutus kuluttajien mielikuvaan. Tällöin mielikuva tuotteiden valmistuksen vastuullisuudesta sekä korkeasta laadusta hieman laski. Analysoitaessa valittujen ryhmien vastauksien eron merkityksellisyyttä kaikkiin vastauksiin, joitain eroja löytyi. Markkinointikommunikaatiossa tulee panostaa vastuullisuuden ja laadukkuuden kommunikoimiseen kuluttajille sekä tarkastella löydettyjä eroavaisuuksia.

Tutkimuksen kohteena ovat kotimaan markkinoilla esiintyvät jäätelöbrändit. Tutkimuksen aiheena on kuluttajan elintarvikkeen brändiin liittämät merkitykset ja miten merkitykset vaikuttavat kuluttajan jäätelötuotteen valintaan. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mikä merkitys brändillä on kuluttajan jäätelötuotteen valinnassa. Lisäksi tutkielmassa pyritään selvittämään, mitkä brändi-identiteetin ulottuvuuksista nousevat merkityksellisiksi jäätelötuotteiden kuluttamisessa sekä miten kuluttajan brändimielikuva rakentuu ja millaisia mielikuvia eri jäätelöbrändit herättävät. Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin laadullinen tutkimus. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina, joissa käytiin läpi jäätelön kulutukseen ja valintaan liittyviä piirteitä, brändiä rakentavia tekijöitä sekä jäätelöbrändeihin liittyviä mielikuvia. Teemahaastattelun yhteydessä hyödynnettiin tutkimusmenetelmänä projektiivista tekniikkaa, kun haastatelluille näytettiin kahta erilaista jäätelöbrändeihin liittyvää kuvaa. Aineisto koottiin haastattelemalla 6 eri milleniaali-ikäryhmää edustavia helsinkiläisiä kuluttajia, jotka kuluttivat jäätelötuotteita säännöllisesti. Tutkielmassa tarkasteltiin kotimaan markkinoilla myytäviä vahvoja jäätelöbrändejä. Työn teoreettinen osuus rakennettiin kuvaamalla brändikirjallisuuden avulla keskeisimmät brändiä rakentavat tekijät. Lisäksi kuvattiin hedonisten tuotteiden kulutukseen ja valintaan liittyviä piirteitä suhteessa aikaisempaan tutkimuskirjallisuuteen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakennettiin brändiin liittyvän teorian ja hedonisten tuotteiden valintaan ja kulutukseen liittyvään aikaisemman tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että brändillä on merkitystä kuluttajan jäätelötuotteen valinnassa. Brändi vaikutti jäätelötuotteiden kohdalla tuotteen ja yrityksen herättämään mielikuvaan sekä tuotteen koettuun laatuun. Brändi vaikutti siihen, kuinka laadukkaana jäätelö koettiin. Pelkkä brändi ei kuitenkaan riitä, sillä maku on jäätelötuotteen valintaa eniten määrittävä ominaisuus. Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että jäätelötuotteen kohdalla vahvan brändin herättämä mielikuva on selkeä ja tunnistettava, joka ilmenee myös brändin toiminnassa. Tutkimuksen perusteella voidaan myös todeta, että helsinkiläiset milleniaalikuluttajat arvostavat jäätelöbrändien kohdalla erikoisempia niche-tuotteita perinteisten tuotteiden sijaan.

Tämä pro gradu -työ on tapaustutkimus Mastercardin äänibrändistä. Mastercard on maksupalveluita tarjoava teknologiayritys ja yksi äänibrändäyksen edelläkävijöistä. Uuden äänikäyttöisen teknologian yleistyminen tulee todennäköisesti muuttamaan kuluttajamarkkinoita voimakkaasti lähitulevaisuudessa, kun kuluttajat siirtyvät ääniympäristöihin. Tämän takia Mastercard julkaisi talvella 2019 moniosaisen äänibrändin. Se valikoitui tämän tutkimuksen tutkimuskohteeksi sen poikkeuksellisen laajuuden takia. Tämä tutkimus selvittää, millainen Mastercardin äänibrändin arkkitehtuurin rakenne on. Toinen tutkimuksen pääkysymyksistä on, mitä brändiviestejä Mastercardin äänibrändin perusosa, eli ydinmelodia, välittää ja miten se ilmenee sovituksellisissa ratkaisuissa. Tässä pro gradu -työssä yhdistyy musiikintutkimus ja kauppatieteellinen tutkimus. Työn lähestymistapa on tapaustutkimus, joka nojautuu musiikkitieteellisiin ja markkinointitutkimuksen teorioihin. Tutkimus kuuluu musiikkitieteellisen- ja musiikkianalyyttisen tutkimuksen, markkinointi- ja bränditutkimuksen sekä äänibrändäystutkimuksen piiriin. Koska aiempi äänibrändäyksen tutkimus ei ole tuottanut valmista teoreettista viitekehystä äänibrändin analysoinnille, se luotiin tätä tutkimusta varten neljästä markkinoinnin ja äänibrändäyksen teoriasta. Samasta syystä luotiin tämän pro gradu -työn tutkimusaiheen kannalta oleellinen termi äänibrändiarkkitehtuuri. Tämä on aineistolähtöinen tutkimus, joka keskittyy Mastercardin äänibrändiin. Päätutkimusaineistona käytetään Mastercardin verkkosivuilla ja YouTube-kanavalla helmikuussa 2019 julkaistuja videoita, jotka olivat osa äänibrändin julkistusta. Lisäksi tutkimusaineistoon kuuluu erilaisia Mastercardin äänibrändiin liittyviä markkinointialan verkkojulkaisuja, kuten lehtiartikkeleita ja blogikirjoituksia. Luotua teoreettista viitekehystä käytettiin äänibrändiarkkitehtuurin analyysin ja musiikkianalyysin pohjana. Äänibrändiarkkitehtuurin rakennetta tarkasteltiin sekä käyttötapojen että musiikin näkökulmista. Ydinmelodian analyysissä selvitettiin Mastercardin brändiviestinnän pääviestien musiikillista ilmaisua. Musiikkianalyysi laajennettiin ydinmelodian variaatioihin, joita tutkittiin erityisesti muunneltavuuden näkökannalta. Tutkimuksessa selvisi, että Mastercardin äänibrändiarkkitehtuuri on laaja brändiviestinnällinen kokonaisuus, jonka musiikillinen ilmaisumuoto on tarkkaan määritelty. Äänibrändiarkkitehtuurin rakenneanalyysi osoitti, että äänibrändin käyttö on laajaa ja se kattaa monia kontaktipisteitä. Musiikkianalyysi osoitti, että Mastercardin brändiviestien ilmaisussa instrumentaatiolla ja sovituksella on suuri rooli, mutta myös musiikin peruselementtien rakenne toteuttaa niitä. Ottaen huomioon teknologisen kehityksen myötä kasvaneen äänibrändäyksen suosion, tämä pro gradu -työ nostaa esille musiikintutkimuksen keskeisyyden äänibränditutkimukselle.

Tässä tutkielmassa tutkitaan voiko brändillä olla vaikutusta lastenvaunujen valintaan, sekä pyritään selvittämään asiakkaan näkökulmasta tarkastelemalla brändin vaikutusta lastenvaunujen valintaan. Tutkimuksen viitekehyksessä tarkastellaan brändin yhteyttä lastenvaunujen valintaan tuotteen käyttöarvon, niiden luoman statuksen ja tunteisiin vaikuttavien tekijöiden kautta sekä näiden mahdollista vaikutusta ostoprosessiin. Käyttöarvo on yhteydessä brändikokemukseen sekä asiakkaan ostoprosessissa vaikuttaviin tekijöihin, kuten tiedon etsintään, vaihtoehtojen arviointiin ja tuotteen valintaan. Statuksen on tarkoitus tarkastella brändi-identiteettiprismaa, millaista kuvaa lastenvaunujen valinnalla pyritään välittämään muille henkilöille. Brändisuhdetta tarkastellaan tunteiden ja toiveiden kautta, selvittämällä millaisia vaikutuksia sillä on ostoprosessin eri vaiheissa. Tutkimuksen aineisto kerättiin ryhmäkeskustelun avulla. Keskusteluun osallistui viisi naista, jotka olivat viimeisen vuoden aikana hankkineet lastenvaunut. Tällä tutkimusmenetelmällä pyrittiin saamaan tietoa valintapäätöksiin johtavista tekijöistä. Ryhmäkeskustelussa tulee usein esille tietoa, jota ei ole osattu aikaisemmin tarkastella. Keskustelussa edettiin teoreettisesta viitekehyksestä nousseiden määrättyjen teemojen pohjalta. Ryhmäkeskustelu antoi runsaasti uutta tietoa vaunujen valinnasta ja toi esille myös asioita, joita ei ollut otettu huomioon teoreettisessa viitekehyksessä. Tutkimuksen aineistosta löytyi kaksi lastenvaunujen käyttäjäryhmää. Näitä teemoja ovat ominaisuudet, jotka ovat käyttökokemusten kanssa samassa linjassa. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että asiakkaan ostopäätösprosessiin vaikuttavat erityisesti muiden ihmisten kokemukset lastenvaunuista, vaikutusta tuotteen valintaan vaunujen hinnalla sekä sillä, minkälaisessa ympäristössä vaunuilla liikutaan. Tämän tutkimuksen mukaan tarpeen tunnistamisvaiheessa vahvat brändit tuovat vertailukohtaa tuotteen valintaan, mutta niillä ei ole enää välttämättä suurta vaikutusta tuotteen valinnassa.

Tämän maisterintutkielman tavoitteena on ymmärtää, miten Helsingin yliopiston opiskelijat perustelevat tekemiään valintoja hypoteettisessa tilanteessa, jossa heidän täytyy valita yliopiston uusi logo neljän vaihtoehdon joukosta. Lisäksi tarkastellaan sitä, eroavatko perusteet korkeasti ja matalasti yliopistoon samaistuneiden vastaajien välillä. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii sosiaalisen identiteetin teoria, jonka mukaan ihmiset identifioituvat erilaisiin ryhmiin ja pyrkivät ylläpitämään ja vahvistamaan ryhmäidentiteettiään. Tutkimuksen aineisto kerättiin kahdessa osassa. Ensimmäinen osa kerättiin keväällä 2022 ja toinen osa syksyllä 2022. Ensimmäisessä osassa mitattiin opiskelijoiden samaistumista Helsingin yliopistoon, ja toisessa osassa tehtiin varsinainen logotutkimus. Logotutkimuksessa opiskelijoille esitettiin neljä erilaista logoehdotusta, ja heiltä pyydettiin perusteluja valitsemalleen logolle. Aineisto analysoitiin teoriaohjatulla sisällönanalyysillä, joka mahdollisti systemaattisen ja teoreettisesti perustellun analyysin. Analyysissä havaittiin seitsemän erilaista teemaa. Opiskelijoiden logovalinnoissa korostuivat erityisesti logon visuaalinen houkuttelevuus, selkeys ja yksinkertaisuus. Lisäksi opiskelijat perustelivat valintaansa usein yliopiston perinteiden ja arvojen sekä identiteetin mukaisuudella. Annetut perusteet erosivat hiukan korkeasti ja matalasti samaistuneiden opiskelijoiden välillä. Tutkimus tarjoaa tärkeää tietoa siitä, miten yliopisto-opiskelijat perustelevat ja arvioivat logovalintojaan, ja miten nämä valinnat liittyvät heidän sosiaaliseen identiteettiinsä Helsingin yliopiston opiskelijoina. Tuloksia voidaan hyödyntää yliopiston brändin ja identiteetin kehittämisessä.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ikääntyneiden kuluttajien ajatuksia omasta brändiuskollisuudestaan ja suhteestaan elintarvikebrändeihin. Tavoitteena oli saada käsitys siitä, mitä vanhempien ikäluokkien brändiuskollisuuden taustalla on. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena haastattelututkimuksena ja menetelmänä oli teemahaastattelu. Teemahaastatteluilla pyrittiin saamaan ymmärrystä brändin merkityksestä ikääntyneelle, iän vaikutuksesta ostokäyttäytymiseen ja elintarvikebrändeihin suhtautumiseen. Lisäksi, erityisenä kiinnostuksen kohteena oli saada käsitys tunneperäisen käyttäytymisen roolista ikääntyneiden brändiuskollisuudessa. Tutkimuksessa haastateltiin seitsemää 56–64 -vuotiasta ja seitsemää 71–86 -vuotiasta kuluttajaa Etelä- ja Länsi-Suomesta. Toinen ikäryhmä kuvasi nuoria ikääntyneitä ja toinen vanhoja ikääntyneitä. Tutkimuksen viitekehys rakentui brändikiintymysprosessin ympärille. Lisäksi tämän tukena käsiteltiin brändiuskollisuuden muodostumista ja ikääntymisen vaikutuksia käyttäytymiseen ja päätöksentekoon. Tutkimuksen perusteella ikääntyneet pitävät elintarvikebrändiä usein merkittävänä tekijänä ostopäätöksessä, merkityksen vaihdellessa tuoteryhmien välillä. Harva ikääntynyt pitää itseään kovinkaan brändiuskollisena, vaikka tiettyä brändiä ostettaisiinkin toistuvasti. Uskollisuus ei näytäkään johtuvan aina brändistä itsestään tai sen luonteesta vaan myös totutuista tavoista ja muodostuneista ostotottumuksista. Muodostuneiden tapojen taustalla on luottamus brändiin. Ikääntyneet pitävät uskollisuutensa syinä totuttuja tapoja, tuotteen tuttuutta ja turvallisuuden tunnetta siitä mitä syö. Ikääntyneiden tunneperäinen ostokäyttäytyminen ja brändeihin suhtautuminen tuli esiin, mutta ei voimakkaasti. Varsinainen tunneperäinen kiintymys tuli esille vain kahvibrändeissä. Muissa elitarvikekategorioissa tunneperäistä suhdetta brändiin ei juuri tunnistettu vaikka tuotemerkille oltaisiinkin uskollisia. Toisaalta ikääntyneiden kohdalla totuttujen tapojen taustalla voidaan nähdä aiemman tutkimuksen esiin tuomat iän myötä tapahtuvat muutokset emotionaalisessa käyttäytymisessä sekä motivaatioissa ja päämäärissä. Muutokset saattavat luoda tai voimistaa ostotottumuksia. Ikääntyneet kaipaavatkin brändiltä varmuuden ja turvallisuuden tunteita, jotka toteutuessaan voivat olla voimakas linkki kuluttajan ja brändin välillä.

Tutkimuksen kohteena on pseudonyymikirjailija Tuomas Vimma (s. 1979). Tutkin Vimman kirjailijabrändin rakentumista, tekijyyttä ja tuotantoa. Tähänastinen romaanituotanto käsittää teokset Helsinki 12 (2004), Toinen (2005), Gourmet (2008), Raksa (2011), Ruutukymppi (2013) ja Firman mies (2014). Teoreettisena lähtökohtana tutkimukselle on tekijyys- ja bränditutkimus. Tekijyystutkimuksen osalta keskityn postmoderniin tekijyyteen ja ajatukseen tekijän merkityksellisyydestä suhteessa tekstiinsä. Postmodernin tekijän läsnäolo on normi ja tekijästä tulee osa tarinaa – kuin yksi henkilöhahmoista. Vimma ja varsinkin hänen kaksi ensimmäistä teostaan ovat malliesimerkkejä postmodernista tekijyydestä. Teokset ovat autofiktioita. Vimman pseudonyymi-identiteetti ja teosten Tuomas Vimma -minäkertoja-henkilöhahmo nivoutuvat yhteen tekijyysleikiksi. Tämä tekijyysleikki on olennainen osa Vimman kirjailijabrändiä. Kirjailijabrändi on erikoislaatuinen henkilöbrändi, mutta sen rakennuksessa on sama idea kuin minkä tahansa brändin rakennuksessa. Nykyaikaisen kirjailijabrändikäsitteen taustalla vaikuttavat kirjallisen kulttuurin medioituminen ja muuttuneiden kirjamarkkinoiden vaatimukset. Vimma on medianatiivi kirjailija, joka on ollut uransa alusta lähtien julkisuudessa ja suhtautunut kirjailijuuteen myös bisneksenä. Kuten monet muut nykykirjailijat, Vimma tekee muitakin töitä kuin kirjailijan töitä. Systemaattisesti hän on hakenut brändinsä tunnettuuden avulla muita kirjallisia töitä ja tuloista kirjamyynti on vain murto-osa. Tutkimus antaa kokonaiskuvan Tuomas Vimman kirjailijabrändin synnystä ja tähänastisesta kehityksestä sekä hänen tähänastisesta tuotannostaan. Tutkimuksella todennetaan, miten nykyaikaista, medianatiivia kirjailijabrändiä rakennetaan ja mikä on romaanituotannon rooli brändin rakennuksessa. Brändi ja tuotanto ovat vuoropuhelussa ja kehittävät toisiaan. Tutkimus osoittaa, että Tuomas Vimman kaltainen tekijä ja hänen tuotantonsa ovat symbioosissa, jolloin tekijällä on merkitystä. Sekä kirjailijaidentiteetti että tuotanto taas rakentavat osaltaan brändiä.

Goals. The aim of the study is to find out the consumption of children 's fashion in families with young children. What qualities are relevant for mothers when purchasing children clothes? What factors influence the consumption of children's fashion? Previous studies show that mothers mainly buy clothes for their children. Mothers feel they are good mothers when they dress their children beautifully. Clothing is part of identity and its construction. Through clothing, the aim is also to belong to or stand out from the ranks. Children's clothing should be practical, comfortable, cheerful, colorful or light, and clean and intact. Fashion, high cost, elegance, dark colors and investment in the brand are accepted with reservation. Ecology and ethics are a growing trend in consumption. Methods. I collected the material electronically using the Helsinki e-form. I sent a link to the survey to a Facebook group with a lot of mothers of young children. The survey received 403 responses, of which 401 remained in the final data. In addition to the structured questions, there were two open-ended questions in the survey. This qualitative data was used to enliven and support the quantitative results. Quantitative data were analyzed by descriptive statistical methods such as percentages. I also used cross-tabulation and correlations in the analysis. In the analysis of qualitative data, I used theory-based content analysis. I tailored the themes according to the themes found through the quantitative results of the material. Results and conclusions. According to the study, mothers are the primary purchasers of children's clothes. In children's clothing, mothers valued practicality, good technical properties, ecology and ethics, as well as domesticity. Obtaining used children's clothing was popular. Consuming fashion through social media was more common than buying fashion clothes. Consumption of fashion clothes was more common than purchasing designer clothes. Children's fashion highlighted ecological and ethical values, but the problem was over-consumption of clothes and over-spending. Gender equality is sought with gender-neutral clothing, but equality is not reflected at all in the procurement of clothing. The increase in the values of ecology and ethics is due to the fact that there is a lot of talk about environmental problems and climate change and how to solve them.

Tässä tutkimuksessa käsitellään vastuullisten materiaalien käyttöä luksustuotteissa ja niiden vaikutusta yrityksen Brändipääoman kehittymiseen. Tutkimusongelma olikin saada selville, Kuinka luksustuotteiden brändipääoman voidaan kasvattaa vastuullisten materiaalien avulla? Brändipääoma kattaa brändin imagon ja tunnettuuden. Sen avulla brändi voi asemoitua markkinoilla ja se on keskeinen yrityksen menestystekijä. Vahva brändi, jolla on suuri brändipääoma, tarjoaa monia etuja, kuten asiakasuskollisuutta, vähemmän kilpailun haastetta, tehokkaampaa markkinointiviestintää ja mahdollisuuden laajentua. Asiakaslähtöisessä brändipääoman kehittämisessä keskiössä ovat tuotteen laatu, henkilökunnan käytös, brändin tunnistettavuus, elämäntyylit ja asiakkaan ja brändin suhteen yhdenmukaisuus. Tämä tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Aineisto analyysimenetelmäksi valikoitu teemahaastattelu tutkimuksen luonteen sekä ilmiön laajuuden vuoksi. Teemahaastattelussa haastateltiin valikoituja nykyisiä luksusutuotteiden käyttäjiä, joiden suhtautumista ja suhdetta vastuullisiin materiaaleihin selvitettiin. Vastuullisesti tuotetut materiaalit voivat vahvistaa brändin asemaa ja erottaa kilpailijoista, samalla luoden positiivista vaikutelmaa brändin arvoista. Vastuulliset materiaalit voivat myös osalle kuluttajista merkittävästi vahvistaa ja rakentaa luksusbrändin pääomaa ja syventää brändisuhdetta. Tuloksissa ilmeni, että vastuullisista materiaaleista viestiminen ja niiden käyttö on vielä luksustuotteissa suhteellisen vähän brändinrakentamisessa käytetty elementti. Haastateltavat myös empivät jonkin verran laadun ja vastuullisuuden välillä. Luksustuotteen brändin identiteetin keskiössä on monesti myös sen materiaalin helppo tunnistettavuus ja positiiviset mielikuvat, joita brändiin liittyy. Nämä mielikuvat luksustuotteessa kuten laatu, korkea hinta sekä ainutlaatuisuus erottavat sen massamarkkinoiden brändeistä ja säilyttää tuotteen arvon ajan myötä. Tutkimuksessa selventyi, että vastuullisten materiaalien käyttöä ei voi myöskään pitää täysin ongelmattomana luksus tuotteissa nykypäivänäkään. Tyypillisten luksusutuotteiden ominaisuuksien kuten eksoottisten eläintennahkojen ja kalliiden materiaalien vuoksi. Materiaalivaihdokset vaativat selkeää viestintää ja asiakkaiden koulutusta, jotta ne saadaan luomaan aitoa lisäarvoa brändille laajemmassa asiakassegmentissä.