Browsing by Subject "Venäjä-kuva"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2015)Pro gradussa tarkastellaan Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen kristuksen kirkon (MAP), joka tunnetaan yleisesti myös mormonikirkkona, julkisten materiaalien antamaa kuvaa Venäjästä 1990-luvulla ja miten se muuttui tutkimusjakson aikana. Tutkimusmetodina on historiallinen kuvatutkimus, jonka tavoitteena on luoda yhtenäinen käsitys siitä, millaisen kuvan tietyn henkilön tai ryhmän tuottama materiaali antaa valitusta asiasta. Tutkimusaineistona on käytetty MAP-kirkon verkkojulkaisuja Church News, Liahona, LDS Database, New Era ja Ensign sekä lähetysjohtaja Gary L. Browningin muistelmateosta Russia and Restored Gospel. Tutkimusmateriaaleista nousevat havainnot MAP-kirkon antamasta Venäjä-kuvasta on jaettu kahteen pääluokkaan: havaintoihin venäläisestä yhteiskunnasta ja toisaalta venäläisestä arkielämästä. Näiden otsikoiden alla käsitellään kolmatta kysymystä, Venäjä-kuvan muutoksia. Pääluokat on jaettu esiin nousevien teemojen mukaan alalukuihin. Venäläisen yhteiskunnan osalta teemoja ovat Venäjän maantiede ja kulttuuri, vapaus, köyhyys sekä MAP-kirkon lähetystyöntekijöiden kokemat uhat. Arkielämän teemoja ovat köyhyys, perhe ja moraaliset ongelmat. Tutkimusmateriaalin perusteella voi tehdä kaksi päähavaintoa: MAP-kirkon antama kuva Venäjästä perustuu vahvasti sen omaan lähetystoimintaan ja yksilöiden kokemuksiin. Esiin nousee paikkoja ja tapahtumia, jotka ovat kirkon kannalta merkittäviä. Tilastoja ja muita faktatietoja ei juuri käytetä esitettyjen mielikuvien tukena.
-
(2015)Pro gradussa tarkastellaan Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen kristuksen kirkon (MAP), joka tunnetaan yleisesti myös mormonikirkkona, julkisten materiaalien antamaa kuvaa Venäjästä 1990-luvulla ja miten se muuttui tutkimusjakson aikana. Tutkimusmetodina on historiallinen kuvatutkimus, jonka tavoitteena on luoda yhtenäinen käsitys siitä, millaisen kuvan tietyn henkilön tai ryhmän tuottama materiaali antaa valitusta asiasta. Tutkimusaineistona on käytetty MAP-kirkon verkkojulkaisuja Church News, Liahona, LDS Database, New Era ja Ensign sekä lähetysjohtaja Gary L. Browningin muistelmateosta Russia and Restored Gospel. Tutkimusmateriaaleista nousevat havainnot MAP-kirkon antamasta Venäjä-kuvasta on jaettu kahteen pääluokkaan: havaintoihin venäläisestä yhteiskunnasta ja toisaalta venäläisestä arkielämästä. Näiden otsikoiden alla käsitellään kolmatta kysymystä, Venäjä-kuvan muutoksia. Pääluokat on jaettu esiin nousevien teemojen mukaan alalukuihin. Venäläisen yhteiskunnan osalta teemoja ovat Venäjän maantiede ja kulttuuri, vapaus, köyhyys sekä MAP-kirkon lähetystyöntekijöiden kokemat uhat. Arkielämän teemoja ovat köyhyys, perhe ja moraaliset ongelmat. Tutkimusmateriaalin perusteella voi tehdä kaksi päähavaintoa: MAP-kirkon antama kuva Venäjästä perustuu vahvasti sen omaan lähetystoimintaan ja yksilöiden kokemuksiin. Esiin nousee paikkoja ja tapahtumia, jotka ovat kirkon kannalta merkittäviä. Tilastoja ja muita faktatietoja ei juuri käytetä esitettyjen mielikuvien tukena.
-
(2012)Tutkielman tavoitteena oli tarkastella, millainen on median rooli Suomen suurimman kieli- ja kulttuurivähemmistön, Suomen venäjänkielisten kotoutumisessa. Aihetta lähestyttiin tutkimalla Suomen venäjänkielisten median käyttöä ja näkemyksiä Suomen median antamasta Venäjä- ja venäläis-kuvasta sekä näiden merkitystä heidän kotoutumisessaan. Tutkielmassa median käyttöä ja kotoutumista tarkasteltiin vuorovaikutuksen monikulttuurisesta näkökulmasta. Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin John Berryn (2006) akkulturaatiostrategia-mallia, jossa on määritelty strategiat sekä etniselle vähemmistöryhmälle että yhteiskunnalle. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin Survey-menetelmää eli etukäteen strukturoitua aineistonkeruuta kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake julkaistiin venäjänkielisessä Spektr-lehdessä sekä Russian.fi-keskustelufoorumilla. Kyselyyn vastasi 96 henkilöä. Kyselyn suljetut kysymykset analysoitiin tilastollisilla menetelmillä, ja avoimissa kysymyksissä käytettiin teoreettista sisällönanalyysiä. Vastaajat ryhmiteltiin Masgoretin ja Wardin (2006) kriteerien avulla heidän suomen kielen taitonsa, vuorovaikutuksessa käytetyn kielen sekä Suomen ja Venäjän median käyttönsä perusteella akkulturaatiostrategioihin, ja sijoitettiin akkulturaatiostrategia-malliin. Ryhmittelyä käytettiin vastaajien näkemyksien analysoinnissa. Määrällisen analyysin perusteella vastaajat käyttävät enemmän Suomen kuin Venäjän mediaa ja luottavat enemmän suomenkieliseen kuin venäjänkieliseen mediaan. Vastaajat nimesivät usein luotettaviksi samat mediat, joita he käyttävät. Median käyttö näyttäisi edistävän kotoutumista. Suurin osa vastaajista sijoittui integraatio- eli kotoutumisen strategiaan. Integroituneet vastaajat ilmaisivat muita useammin mielipiteensä avoimissa kysymyksissä. Vastaajista suurin osa on sitä mieltä, että Suomen mediassa esitetään harvoin Suomen venäjänkielisiä, ja kun esitetään, representaatiot ovat usein negatiivisia. Enemmistö näkee median representaatioiden vaikuttavan hyvin paljon vastaanottajien mielikuviin representaation kohteena olevasta kielivähemmistöstä. Suomalainen yhteiskunta ja Suomen media sen osana vaikuttaisivat olevan akkulturaatiostrategia-ryhmittelyn perusteella ainakin osittain monikulttuurisia, sillä integraatiostrategia voi toteutua ainoastaan monikulttuurisessa ympäristössä. Monikulttuurisuuden periaatteet eivät kuitenkaan aina toteudu Suomen mediassa ainakaan kyselyyn vastanneiden Suomen venäjänkielisten näkökulmasta.
-
(2019)Suomalaiseen Venäjä-kuvaan on ainakin Neuvostoliiton olemassa olon ajan totuttu liittämään ideologinen ulottuvuus, jonka mukaisesti nationalistinen oikeisto suhtautui Venäjään ja Neuvostoliittoon kielteisesti ja myönteistä suhtautumista edustivat pääasiassa vasemmistolaiset tahot. 2000-luvulla tehdyt havainnot eurooppalaisten oikeistopopulistien Venäjä-myönteisistä kannanotoista ovat herättäneet kysymyksen, ovatko vanhat asetelmat kääntyneet tässä suhteessa päälaelleen. Suomen kohdalla oikeistolaisen Venäjä-vastaisuuden ja ”ryssävihan” historia tekevät tästä kysymyksestä erityisen kiinnostavan. Tältä pohjalta tutkielmassa tarkasteltiin, miten vasemmisto–oikeisto-jako on esiintynyt suomalaisessa Venäjää koskevassa poliittisessa keskustelussa 2000-luvulla. Lähtöoletuksena oli ajatus siitä, että lokakuun vallankumouksen synnyttämät rajanvedot, joiden puitteissa Neuvostoliitto ja enemmän tai vähemmän Venäjä ja venäläisyys yhdistettiin kommunismiin ja siten vasemmistolaisuuteen, ovat uudessa poliittisessa tilanteessa muuttaneet merkityksiään. Erityisen huomion kohteena oli tarkastella historiantulkintojen roolia siinä, miten keskustelun toimijat käsittelivät asiaa, mitä jatkuvuuksia tai katkoksia he näkivät, esimerkiksi Neuvostoliton ja Venäjän välillä. Täten työn viitekehyksenä on paitsi Venäjä-kuvan tutkimus, myös laajemmin suomalaisen poliittisen ajattelun aatehistoria. Aineistoksi valikoituivat Suomi24-sivuston verkkokeskustelut vuosilta 2001–2016, joista viestiketjujen otsikoiden perusteella seulottiin Venäjä-keskustelua. Näin lopulliseksi tutkimusaineistoksi muodostuivat 193 560 yksittäistä viestiä. Laajaa aineistoa lähestyttiin digitaalisen humanismin tutkimussuuntauksen tarjoamien esimerkkien mukaisesti ensin koneellisen ”etäluennan” keinoin. Tässä tarkoituksessa pyrittiin osallistumaan algoritmisten etäluentamenetelmien kehittämiseen, soveltamalla tekstistä eristetyille subjekti-verbi-objekti -kolmikoille perustuvaa lähestymistapaa kehysmallinnuksen kontekstissa, vaihtoehtona tyypilliselle sanafrekvensseihin nojaavalle aihemallinnukselle (topic modeling). Kehysmallinnus suoritettiin Dmitry Ustalovin ym. kehittämällä triclustering-menetelmällä, jolle tämä tutkielma on ensimmäisiä yhteiskuntatieteellisiä sovellutuksia. Menetelmän soveltamisessa saatiin lupaavia tuloksia. Etäluennan jälkeen suoritetussa kriittisessä ”lähiluennassa” tutkittiin oikeistolaisuuden ja vasemmistolaisuuden käsitteiden esiintymistä aineistossa. Käsitteiden sisältöä ei määritelty ennalta, vaan pyrittiin ymmärtämään niiden käyttöä argumentaatiossa. Metodologia pohjautui Quentin Skinnerin tapaan kirjoittaa aatehistoriaa. Menneisyyttä koskevien argumenttien tulkinnassa hyödynnettiin lisäksi Karl-Georg Faberin mallia historian poliittisen käytön kategorisoimisesta. Aineistoa leimaavaksi piirteeksi osoittautui vastakkainasettelu Venäjää kritisoivien ja puolustavien kirjoittajien välillä. Vasemmistolaisuuden ja oikeistolaisuuden käsitteitä käytettiin monesti tässä kontekstissa. Nyky-Venäjän aatteellista olemusta käsitelleissä viesteissä maata kuvattiin tavallisimmin oikeistolaiseksi. Neuvostoliiton hajoaminen esiintyi tässä tulkinnassa selvänä ideologisena käännekohtana. Venäjä-myönteisiksi sen sijaan nimitettiin sekä suomalaista oikeistoa että vasemmistoa. Oikeistolaiseksi katsottua politiikkaa arvostelleet hyödynsivät argumenteissaan kohteen rinnastamista oikeistolaiseen Venäjään tai Venäjä-mieliseen äärioikeistoon. Venäjä-myönteiseksi koettua vasemmistoa arvostelleet puolestaan löysivät argumenteilleen tukea suomalaisen vasemmiston ja Neuvostoliiton historiasta. Vasemmistolaisuuden ja oikeistolaisuuden käsitteiden käytön lisäksi tutkielmassa katsottiin myös, samaistetaanko kommunismi ja venäläisyys. Nykyisyydessä samaistamisen sijaan kommunismi asetettiin osaksi venäläisyyden menneisyyttä. Asiaa käsiteltiin etenkin kommunismin negatiivisten vaikutusten valossa, osana laajempia historiallisia ja kulttuurisia kehityskaaria. Tässä suhteessa kommunismilla näytti olevan yhä rooli venäläisyyden toiseuden tuottamisessa.
Now showing items 1-4 of 4