Browsing by Subject "Trickster"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2016)Vertailen tutkielmassani eurooppalaista veijarihahmoa (trickster) kettua ja Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen veijarijumaluutta kojoottia ja näihin liittyvien tekstien sovellutuksia vieraan kielen opetuksessa suomalaisessa oppimisympäristössä. Tutkielman tavoite on tarkastella eurooppalaisen ja pohjoisamerikkalaisen veijarihahmon eroja sekä osoittaa tekstien käyttökelpoisuus englannin vieraan kielen opetuksessa. Teoriataustana toimii Louis Owensin kehittämä kulttuurienvälinen lähestymistapa (cross-reading), joka korostaa kulttuurisen ja historiallisen taustatiedon sekä oman ja vieraan kulttuurin vertailun merkitystä vierasperäisiä tekstejä luettaessa. Tutkielman ensimmäisessä osassa vertailen Reynard the Fox –nimistä veijarihahmoa (suom. Kettu Repolainen) ja Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen veijarijumaluutta kojoottia kirjallisten näytteiden pohjalta. Analyysi perustuu William Hynesin veijarihahmojen arviointiin kehittämiin kriteereihin. Aineisto pohjautuu Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen suullisen perimätiedon pohjalta kirjoitettuihin tarinoihin Kojootista, sekä William Caxtonin vuoden 1481 käännöksen modernisoituun versioon Reynard-ketun seikkailuista eläinten hovissa. Tutkielman toisessa osassa käsittelen luokkahuonetutkimustani veijaritekstien käytöstä englannin vieraan kielen opetuksessa. Luokkahuonetutkimus toteutettiin kolmella eri luokka-asteella: alakoulun kuudennella luokka-asteella, yläkoulun yhdeksännellä luokka-asteella ja lukion ensimmäisellä vuosikurssilla. Analysoitava aineisto perustuu opettajan osallistuvasta tarkkailusta saatuihin muistiinpanoihin ja reflektioon, sekä oppilailta kerättyyn palautteeseen. Aineistoa analysoidaan ankkuroidun teorian (grounded theory) mukaisesti, eli teoria on muodostettu aineiston pohjalta. Analyysi keskittyy oppilaiden suhtautumiseen opetusta ja aihealuetta kohtaan. Tutkielma osoittaa, että veijarihahmoja käsittelevät tekstit viihdyttävät myös nykypäivän lukijaa ja että ne soveltuvat suomalaiseen englanninkielen opetukseen.
-
(2018)Pro gradu -tutkielmani perustuu amerikan natiivi-intiaanikirjailijan Louise Erdrichin kahteen romaaniin Tracks ja Four Souls. Tutkin romaanien päähenkilöä nimeltä Nanapush, joka kuuluu Chippewa-heimoon. Teemani on Nanapushin selviytymisstrategiat ja Nanapushin monet erilaiset piirteet ja kasvot. Esittelen yksitoista eri piirrettä kyseisestä ”taruhahmosta”. Alussa referoin molemmat romaanit ja esittelen Chippewa-heimon historiaa, muutaman trickster-myytin ja kansantarinoita. Osoitan pro gradu -tutkielmassani kuinka Nanapush onnistuu parantamaan ja pelastamaan itsensä puhumalla, kuten myös muita romaanin henkilöitä. Osoitan myös, kuinka Nanapush onnistuu loistokkaassa loppupuheessaan pitämään heimon koossa ja osoittaa olevansa todellinen selviytyjä. Näistä strategioista voisin mainita heimopäällikkönä toimimisen valkoisten valloittajien kanssa käytävissä neuvotteluissa. Nanapush pelastaa lapsenlapsensa Lulun jalat amputaatiolta toimissaan sademiehenä. Nanapush myös pelastaa Elin lähettämällä spirituaalisia ohjeita metsästysretkelle Elin voimien ehtyessä heidän ollessaan nääntymäisillään nälkään. Molemmissa romaaneissa selviytyminen on suuressa roolissa, Nanapush selvisi tuberkuloosiepidemiasta, joka hävitti mnia kokonaisia perheitä. Nanapush pelastaa myös adoptiolapsenlapsensa Fleurin, kuten monia muitakin. Four Soulin lopussa Nanapush on vanha mies, joka jättää jälkensä historiaan pitämällä heimon koossa.
Now showing items 1-2 of 2