Browsing by Subject "SCP-paradigma"

Poronhoito on perinteinen suomalainen elinkeinonmuoto, jota harjoitetaan Pohjois-Suomessa. Poronhoitoa saa harjoittaa elinkei-nona maantieteellisesti määritetyllä poronhoitoalueella. Poronhoitoalue käsittää 36 % Suomen pinta-alasta. Poronhoito tähtää elinkeinona ennen kaikkea poronlihan tuotantoon ja myyntiin. Poronlihaa tuotetaan vuosittain noin 2 milj. kg ja kokonaislihan-kulutuksesta Suomessa poronlihan osuus on noin 0,7 % per vuosi. Poronlihan tuotannossa erityispiirteenä on sesonkiluonteisuus. Porotaloudessa teurastusaika ajoittuu loppusyksyyn, jolloin valtaosa vuotuisesta lihantuotannosta virtaa markkinoille. Poronhoi-toon elinkeinona kuuluu olennaisena osana myöskin paliskuntajärjestelmä. Poronhoitoalue on jaettu 54 paliskuntaan ja jokainen poromies on oman paliskuntansa osakas. Poronhoitoa harjoitetaan kollektiivisesti osana paliskuntaa. Paliskunta on verotukselli-sesti sekä hallinnollisesti yhtenäinen yksikkö, jota edustaa paliskunnan nimeämä poroisäntä. Tämän tutkielman aiheena on poronlihan tuotantoketju vertikaalisen koordinaation näkökulmasta. Varsinaiset tutkimuskysymyk-set ovat seuraavat: 1. Miten poronlihan tuotantoketju toimii tällä hetkellä? 2. Minkälaisia suhteita poronlihan tuotantoketjun eri toimijoilla on keskenään? Lähestyn tutkimuskysymyksiä tässä tutkielmassa ennen kaikkea vertikaalisen koordinaation sekä SCP-paradigman näkökulmasta. Nämä käsitteet toimivat tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä. SCP-paradigmalla voidaan tutkia ja analysoida esimerkiksi toimialan markkinarakennetta. Vertikaalisen koordinaation avulla voidaan tarkastella tuotantoketjun eri tasojen ja toimijoiden välisiä yhteistyösuhteita. Tämä tutkielma on luonteeltaan kvalitatiivinen tapaustutkimus. Tapaustutkimus tarkoittaa tutkimusmenetelmää, jossa tutkimus-kohdetta tarkastellaan tarkoin valitun haastattelujoukon avulla. Tässä tutkielmassa haastateltavien henkilöiden joukko käsittää 15 porotalouden asiantuntijaa poronlihan tuotantoketjun eri tasoilta. Haastattelut on toteutettu puolistrukturoitua mallia hyödyntä-mällä. Haastateltavien henkilöiden joukko on pyritty rakentamaan siten, että henkilöt edustavat tasapuolisesti eri osapuolia poro-taloudesta. Poronlihan tuotantoketju vaikuttaa aineiston perusteella toimivan tällä hetkellä melko hyvin poromiesten näkökulmasta katsot-tuna. Poronlihan kysyntä on varsin hyvää ja tuottajahinta on korkea. Porolihan suoramyynti on myöskin myyntikanavana tällä hetkellä varsin merkittävä. Jalostajien näkökulmasta katsottuna poronlihan niukkuus sekä pitkäaikaisten tuotantosopimusten puute ovat tuotantoketjun nykytoiminnassa haasteena. Poronlihan tuotantomääriä vähentää ennen kaikkea petohävikki sekä luon-nonolosuhteet. Julkinen valta voi esimerkiksi eloporokiintiön sekä suurpetojen kaatolupien avulla vaikuttaa poronlihan tuotanto-määriin. Poronlihan tuotantoketjussa vertikaalinen yhteistyö on merkittävää. Toisaalta poronlihan tuotantoketjut ovat pituudeltaan vaihte-levia ja toimialan kokoon nähden toimijoita tuotantoketjun kaikilla tasoilla on varsin paljon. Horisontaalista yhteistyötä tuotan-toketjun saman tason toimijoiden kesken on varsin vähän. Yhteistyön tiivistäminen ja kehittäminen olisi varsinkin pienten toimi-joiden etu tulevaisuudessa. Porotaloudessa alkutuotanto on säilyttänyt itsenäisyytensä melko hyvin. Vertikaalista integraatiota ei ole aineiston perusteella havaittavissa.

Potatoes (Solanum tuberosum) are an important crop for the food security of developing countries, and farmed area of potatoes in those countries is expanding constantly. It would be important to solve the problems of potato production and distribution in Tanzania. The research problem of this thesis was to examine the value chain of potatoes in Tanzania and factors that prevent the industry’s development. Furthermore, the aim was to evaluate agricultural policies affecting potato value chain and illustrate the present state of potato production and marketing chain in contrast to other crops. The research was conducted by executing 14 semi-structured expert interviews in Tanzania in June 2011. In addition to this, two researchers answered in written form. The interviewees were researchers, agricultural extension officers, managers of nongovernmental organisations, dealers of agricultural market place, a agricultural project coordinator, and officials from the ministry of agriculture as well as from the ministry of trade and marketing. Theoretical framework in this thesis is based on structure-conduct-performance (SCP)-paradigm. Moreover, the basic conditions and public policy of the industry are to be found out. The results indicate that the government does not affect much to the operation nor the development of the potato value chain: potato is not the government priority in Tanzania. On the other hand, there are no straight policy measures or institutional barriers that are hindering the conditions of smallholders or other actors in the chain, either. Bad seed quality is most likely the biggest challenge on the production part. Difficulties to get loans and the lack of investments and farmers’ groups are hindering the production. The biggest infrastructural issue is poor road network in the countryside. As a suggestion based on the results is that two instances should be created: a national potato board and marketing centres in the villages. The prerequisite for those instances to be possible to establish and function well is the activity of the government. Especially to operate the market centers properly, it is important that the village leaders and farmers would be committed to its activities.