Browsing by Subject "Brucella pinnipedialis"

Bruselloosi eli Brucella spp. -bakteereiden aiheuttama infektio on yksi maailman yleisimmistä zoonoottisista sairauksista, jonka aiheuttamat taloudelliset tappiot ovat maailmanlaajuisesti merkittäviä. Taloudellisten tappioiden lisäksi bruselloosi aiheuttaa kärsimystä Brucella-infektioon sairastuville eläimille. Brucella-sukuun kuuluvia lajeja ovat esimerkiksi Brucella abortus, Brucella melitensis, Brucella ovis, Brucella suis ja Brucella canis. Brucella-suvun bakteerit infektoivat sekä maa- että merinisäkkäitä. Tyypillisesti Brucella- bakteerit aiheuttavat eläimille oireita sekä lisääntymis- että tuki- ja liikuntaelimistöön. Ihmisillä bruselloosi aiheuttaa usein pitkäkestoisia ja mahdollisesti vakavia ongelmia, kuten keskushermosto- ja niveloireita. Tässä kirjallisuuskatsauksessa perehdytään merinisäkkäillä esiintyvien Brucella pinnipedialis- ja Brucella ceti -lajien esiintyvyyteen, isäntälajeihin, vektoreihin sekä zoonoottisuuteen ja vertaillaan niitä maanisäkkäillä esiintyviin Brucella- lajeihin. Merinisäkkäillä tavattavia Brucella-bakteereita esiintyy maailmanlaajuisesti, ja B. pinnipedialis -bakteeria on havaittu myös Suomessa harmaahylkeillä ja norpilla, joten merinisäkkäillä esiintyvät Brucella-bakteerit koskevat myös Suomen eläinlääkäreitä. Bruselloosi on merkittävä sairaus niin ihmisten kuin eläinten terveyden kannalta ja bruselloosin aiheuttamat taloudelliset menetykset ovat merkittäviä. Kirjallisuuskatsauksen tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi seurantaohjelman suunnittelun tukena tai diagnostiikan apuna. Brucella-bakteerit viihtyvät makrofageissa sekä lisääntymiselimistön soluissa. Brucella- bakteereilla ei ole klassisia virulenssitekijöitä, vaan Brucella-bakteerit hyödyntävät taudinaiheutuksessa muun muassa lipopolysakkaridi eli LPS-molekyylejä ja sen O- antigeeniketjua. Brucella-tartuntojen diagnosoimiseen voidaan hyödyntää erilaisia testejä, mutta varmin vaihtoehto on bakteerieristys. Lisäksi voidaan hyödyntää esimerkiksi Stamp- värjäystä, PCR (eng. polymerase chain reaction) -menetelmiä ja serologisia testejä. B. pinnipedialis infektoi useita eväjalkaisiin kuuluvia merinisäkäslajeja. B. pinnipedialis ei aiheuta eväjalkaisille oireita tai patologisia muutoksia poiketen näin monista muista Brucella-lajeista. B. pinnipedialis leviää todennäköisesti ympäristön kautta, mutta bakteeri saattaa levitä myös ruokaketjun kautta. Lisäksi keuhko- ja maksamadot saattavat osallistua B. pinnipedialis -bakteerin leviämiseen. On myös mahdollista, että eväjalkaisten sijaan B. pinnipedialis -bakteerin pääasiallinen isäntälaji olisikin Parafilaroides spp. -keuhkomadot. B. ceti infektoi useita valaisiin, delfiineihin ja pyöriäisiin kuuluvia merinisäkäslajeja. B. ceti leviää pääasiassa lisääntymiselimistön välityksellä, mutta B. pinnipedialis -bakteerin tapaan myös loisilla saattaa olla rooli leviämisessä. B. ceti aiheuttaa isäntäeläimilleen muun muassa keskenmenoja, keskushermosto-oireita ja sydänmuutoksia. Maanisäkkäillä esiintyvät Brucella-bakteerit eivät aiheuta keskushermosto-oireita ja tämä poikkeavuus voi olla seurausta valaiden, delfiinien ja pyöriäisten erilaisesta veri-aivoesteen rakenteesta tai polykloorattujen bifenyylien kuormituksesta. Vaikka merinisäkkäillä esiintyvät Brucella- tartunnat ovatkin ihmisillä harvinaisia, ainakin osalla B. ceti -bakteereista näyttäisi olevan zoonoottista kykyä. Siksi ainakin B. ceti -bakteerin esiintyvyyttä olisi hyvä seurata merinisäkäspopulaatioissa, jotta mahdollisilta ihmisinfektioilta vältyttäisiin.